Min podaniino jokkude winndannde “Ko Pulaagu naatni en e Duunde Orop”, hono njillu Saydu Aamadu Njaay to Orop. En kuuɓnii aadi, jokkere ndee nani.
Min podaniino jokkude winndannde “Ko Pulaagu naatni en e Duunde Orop”, hono njillu Saydu Aamadu Njaay to Orop. En kuuɓnii aadi, jokkere ndee nani.
(…) Gummitagol men to yeeyirde joli Turki, faytude galle e habrude ɓesngu, wottaade, hebaade e yahde en boowal-laaɗe-diwooje, hawri ko waktuuji ɗiɗi, ɗi ɓurtaani kadi ɗi ŋakkaani (14w30h haa 16h30). Aamadu Jah, sofeer ngenndiyankooɓe wonɓe e nder Nuwaasot, nawi en haa boowal-laaɗe-diwooje, walli en haa njuɓɓin-ɗen geɗe men, waynii en, jolti e werlaa mum, fayti wuro. Ko ɗoon e sabbordu nduu tintin-ɗen musiɗɓe heewɓe e banndiraaɓe, yahdu men Itali.
Laana kaa leeltii fotde hojamaaji sappo. Ka aroyi ko 18w45h. Yahatnooɓe njoli, baafe ngartiraa, gorbal iidi, siloyii. Gollotooɓe e laana kaa ngoni e hollude jolɓe ɓee no pafti ndadortee, to danndorɗe keedi e no ɗe kuutortee so caɗeele mbaɗoyii. Laana kaa woni to siloyinoo too ko juutaani, diiraali ɗii ɓeydii, ka roontii toon eka reega no kural linngowal bayningal wofnde bulanndi. Ɓooytaani ka seerti e leydi, ka yowii e weeyo. Jam-jam, eka fooɗanoo dow haa duule keedti ka les. Mahateeje toownooɗe nannditi e nguunuuje gertooɗe, lampaaji laatii koode kammu.
Ka sawndii Ndakaaru, ka jippii e Boowal-laaɗe Yoof. Woodi jolɓe, woodi jippiiɓe, woodi ko jolnaa, woodi kadi ko jippinaa ɗoon. Ka woni ɗoon hojomaaji jonɗi, ka futti. Fotde waktuuji jeeɗiɗi, eka uuma dow, alaa ɗo ka dartii so wonaa e boowal-laaɗe Istammbul. E kaawisi Alla nde yahi haa waktuuji tati subaka njoni, wonande ɓeto jamɗe Afrik, njiy-ɗen ko bannge funnaange ndoogu (ndowgu) nguu ena fooyna. Ndeke ko naange woni e fuɗde. Etee to Afrik, e oon sahaa, yimɓe ngoni ko e hakkunde jamma. Ngooŋɗin-ɗen miijo wiyngo wonde naange fuɗataa walla mutataa ko leydi yiilotoo walla wanngotoo.
Jettagol men e boowal-laaɗe Istammbul hawri ko e toɓo heewngo doole. Kono e leyɗeele jahruɗe yeeso walla e gonɗe e yahrude yeeso, kala no neɗɗo ena hisira ena waɗaa. Nii woni yimɓe njippii, leppaani, naati e cabborɗi boowal ngal.
Boowal-laaɗe Istammbul ko e boowe mawɗe limtetee e nder winndere ndee. Alla e diiwooje e heewde e maggal, addani en ko joltugol nayi Maasina e maayo Burgu walla e ñiiwa baɓɓatti. Hojom fof garɗo, won laana ndiwoowa, hojom fof garɗo won njuurotooka. Kala kadi mo njiy-ɗaa ko keñiiɗo hay so wonaa beñiiɗo. Gooto fof ko dariiɗo walla ko dadiiɗo ena doga, won ko riddata woto ɓoccitaade ɗum. Hay gooto alaa yaajeende naamndeede saka yeewtideede. Haaldetee tan ko e binndi. Alluuje nana njowii, kabaruuji soklaaji fof ko heen ngoni: tonngoode laana, nokku ɗo fadndetee, waktu laana fotata diwde e waktu nde ka fotata yettoyaade. Ɗoon tumaranke ena yurminoo, teeŋti e tumaranke mo yiyataa binndi. E Istammbul, en ngoɗɗaani tumaranke humambinne. Alaa fof ɗemngal kaaletengal e nokku hee, ngal nanaten wonaa engele wonaa gootal e ɗemɗe kaaleteeɗe e leydi ndii. Kaaɗdu-ɗen e ɗemngal farayse ko e Ndakaaru, laamorgo leydi Senegaal. Leydi fof ena jogii ɗemɗe mum kono njartudi ɗemɗe ɗee fof ko engele to oon bannge. Ɗemngal engele wayi toon ko no ceede oroo mbayi e Duunde Orop nii. Ko ɗemngal jaajngal, kumtirteengal haajuuji.
Geno rokki en fartaŋŋe kawritde ɗoon e Istammbul e suka debbo cordinaaɗo ena wiyee Gaysiri Sih. O jeyaa ko Wuro Soogi kono o jibinaa ko Ndakaaru, ko toon kadi o mawni. O sooynii en, o tiindii e men no ganndunooɗo en gila e idan. O salmini en, o haaldi e men Pulaar modduɗo no ndiyam ɓunndu tiggundu. Pulaar oo fof e ellinde, o weli en haa ɓuri njuumri:” mbaddaa! Aan Pulaar? Mbiy-ɗen mo: “eey ko en Pullo, ko en Pullo bewɗo, payɗo, paarniiɗo”. O heɓɓitii, o wiyi: “miin Pulaar, baaba miin, a nanaani sax Olof (wolof)”. Paam-ɗen wonde o yiɗnoo wiyde en ko hay kanko ne kay ko o pullo etee baaba makko nanaani haa jooni ɗemngal wolof. O wayli ɗemngal, o fayti e farayse. O naamndii en to ngummori-ɗen e to pay-ɗen e sabaabu nawoowo en, kaalan-ɗen mo. Enen ne nduttu-ɗen e makko naamnde ngam anndude to o ummii, to o fayi e hol sabaabu nawoowo mo toon. Caggal jaabtowol naamnde gadane ɗee, o anndini en kadi wonde o fayi, kanko ne, ko to nder leydi Itali kono o jipportoo ko to boowal-laaɗe-diwooje wuro Milaŋ. Yande hawri e tellaade sabu ko enen e makko njogori yahdude e laana ngoota. Enen ne pay-ɗen ko Wicensa kono njipporto-ɗen ko Milaŋ, Joofnde Malpensa. Gaysiri Sih wallii en no feewi, nde tawnoo omo woowti laawol ngol no feewi kadi omo nana ɗemngal Itali ngal haa natti sikke. Ko ɗuum waɗi en tampaani ɗo Boowal-laaɗe-diwooje Istammbul ɗoo. Kala ɗo foti reweede, o holli en, kala kadi ɗo foti reenteede, o jeertini en. Ko kanko ɗowi en haa njetti-ɗen Milaŋ, e ballal Geno, haɗi en wonde tumaranke.
Laana potnooka ɓenninde en Milaŋ kaa, taw-ɗen ko ka yahii. Padtu-ɗen ngoɗka, njahoowa 11w05h. Jolgol e pokkitgol hawroyi ko e 12w00h. Ka waɗi 2w35h hakkunde Istammbul e Milaŋ. Njettoyi-ɗen ko 14w30h. Nde ƴeeŋ-ɗen kadi, Gaysiri Sih ɗowi en haa o addi en e nokku mo woɗɗaani joofnde biisuuji (les bus), o wiyi yo en ndaro ɗoon, ɓuri maantinaade mbele so koreeji men ngaroyii jaɓɓaade en, ena njaawa yiytude en. Ɗoon ko e joofnde Malpensa, yaltirde nayaɓere walla damal nayaɓal. Mbaynondir-ɗen e makko, o yahi.
Hade men seertude e makko, o naamndii so won toongoode gooto e to pay-ɗen too, nde njogi-ɗen. Ndokku-ɗen mo tonngoode Alhajji Demmba Wan. O noddi oon e jeew-deesto makko beelno, nganndin-ɗen ɗum wonde en njettiima jooni, ngon-ɗen ko Malpensa, yaltirde nayaɓere. Alhajji Demmba Wan fodi maa yettin kabaaru oo Goori Jool. Oon noon hoɗaani e Milaŋ, hoɗaani kadi hay e Bergamo, Werona walla Wicensa, woni ko to wiyetee Erba. Gila nde njetti-ɗen Malpensa e 14w30 hojom haa heɓi 20w00h, ndari-ɗen ko ɗo gootel, gila e tumarankaagal (en nanataa italiyeere kadi en nganndaa hay to pay-ɗen), ko jiidaa e muuyaaji e sokla tumarankaagal sabu eɗen ngondi e bagaas ñisɗo seeɗa.
Etee hade men arde, e nder njokkondire gadane ɗee, wiyanoo ko kala boowal-laaɗe ngal neɗɗo waawi ardude maa catal oon nokku waɗ feere no yettorii wuro Wicensa.
Laana Maruk juurii e Malpensa ko 20w05h. Baaba Baydi Maal ko heen ari. Ari jaɓɓaade mo ko Goori Jool mo Erba. Haayoo Baaba Maal e men e boowal-laaɗe-diwooje Malpensa sammitanii en sunu keewɗo, ittanii en sokla mawɗo. Ko ɗoon Goori Jool ƴetti Baaba Maal, ƴettori en e werlaa mum gila Milaŋ haa Wicensa, fotde 250 km.
Goori Jool ko neɗɗo deeƴɗo hakkille, teyliiɗo, keewɗo muñal, mo heewaani haala. Ko o dogata koo fof, enen e Baaba ngon-ɗen ko e yeewtude, iirtude bayraaɗi e yanondirde. Ɓooytaani, o dartii, kanko Goori. O naatni en e ñaamirdu martobinndu, ndu laaɓal mum e ndefu ñameele mun noddi fanniyankaagal dowrowal. O wiyi yo gooto e men fof suɓo ko yiɗi e ñaamde. Dookooɓe seniiɓe, softuɓe ɓadtini soklaaji men wondude e nehdi. Ñaamde gasi, njaram ɓuuɓɗam, mbelɗam fawii heen haa guybaaji keewi, guttuli kuñii. Mbayni-ɗen ñaamirdu nduu e dookooɓe mum, njoltu-ɗen e werlaa, njokku-ɗen ɗanngal fayde Wicensa.
Itali ko leydi njooɗndi, ngollaandi, ndi laamɓe mum ŋaññaaki. Kala ko njiy-ɗaa ko ko ɓetaa, ena fotndaa haa foti, gila e laabi ɗii haa nguurndameeje yimɓe ɓee. Ndimaagu ena woodi, wellitaare ena woodi kono golle kadi ena ngoodi. Kala ɗo alaa wuro hoɗaango, ko isin darnaa ɗoon. Kala ɗo alaa wuro walla isin ko gese ngoni ɗoon. Hay ngaynaaka kaa ko huunde ɓetaande, yuɓɓinaade, rewindaade, gila e cellal, keewal, nguura haa e lakkitaare nde ɓurtaani wonande jawdi nehaandi ndii.
Gure ɗee ena njooɗii kono laddeeji ɗii ne coofaani. Ɗo yitere fawii fof ɗeɓataa seertude heen Alla e ŋarɗugol. Ɗo ngar-ɗaa fof ena waawi lelaade hay so a weertaani. Alaa ɗo tunwi, alaa ɗo luuɓi walla ɗo sicci saka ƴeefna ɓernde. Baaba Maal ena caggal werlaa, ena werloo sahaa fof daande taaraa, enen, eɗen yeeso, eɗen mberloo gite e caalli diƴƴe dogooje, beeli e maaje, kulle e ndiwri haa e kaaƴe toowɗe, cukkuɗe leɗɗe. Goori ena dogna, dartaaki, Baaba ena ñuuña, deƴƴaani, enen, eɗen ndaara, en majaani, ɗo hah, ley e eskey teeŋtini kaawisi. Naat-ɗen e Wicensa ko 22w 15h. Njahdu-ɗen e Alhajji Maal haa to jippunde mum to Hôtel de la Ville. Ŋabbid-ɗen e makko haa suudu makko. O noddi denɗiiko Umaar Wad e joom-suudu mum Mayram Woon ngam anndinde ɓe wonde o yettiima. Mbaynondir-ɗen e Baaba Maal, telli-ɗen. Goori Jool noddi Alhajji Demmba Wan ngam humpitaade to pot-ɗen tawde mo walla nokku ɗo pot-ɗen jippineede. Haala kaa ɗeɓi juutde seeɗa, Goori anndini mo wonde werlaa mum ena waɗi dabi laawol(GPS), kala ɗo o jammini maa en taw mo ɗoon. Goori jippii, foŋti jooɗorde nde njooɗino-ɗen e nder werlaa ndee, naayti, leli-ɗen. Feccere e haala maɓɓe kaa en nanaani tawi en puɗɗiima ɗaanaade Alla e tampere. Ɗanngal men hakkunde Nuwaasot e Wicensa duumiina waktuuji 28.
Alhajji Demmba ari, ena wondi e Mammadu Aamadu Sammba Duggel Ngayde e Daawda Jah mo Mbotto, heedde 23w30h. Ɓe pindini en, calmondir-ɗen e maɓɓe. Ko ɗoon Goori Jool ruttii, waaltoyi nder wuro. Enen, njoltu-ɗen e werlaa ɓe nganndunoo, jippinoyi en galle Alhajji Demmba Wan. Ko ɗoon taw-ɗen Hajjaa Ngayde, joom-suudu Alhajji Demmba, ɓiyi mum debbo ena wiyee Mayram Wan, Mohammadu Kayel Wele e sukaaɓe Mammadu Ngayde ena ɗoon. Tampere ɗanngal ngal ena fanti e men, en ndañaani habrondireede ko juuti. Nii woni mbayni-ɗen, mbaaloy-ɗen suudu Sammba Sal, ena jeyaa Ligisayba Gorgol. Sammba Sal hoɗdi ko e Umaar Jeŋ (oon ne ligisaybanaajo), Maamuudu Abdul Waar ena jeyaa Feere-Alla sara Mbaañ e Haamiidu Lih gorko Saasel Taalɓe. Oon jamma, en ɓoslitaaki saka kijjito-ɗen. So wonaano Mammadu Ngayde ari findinde en, tiisubaar tawatnoo ko eɗen ŋati ɗemngal, eɗen njooltii e ɗoyngol.
Njaay Saydu Aamadu lollirɗo Gelongal
Ine jokki
