FƁPM: duuɓi 40 kaɓagol majjere

0
817
hooreebeFBPM.jpg

Ñalnde alet 5 suwee Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani (F.Ɓ.P.M.) yuɓɓinii ɗo Galle Sukaaɓe Kiiɗɗo ɗoo, maanditaare duuɓi mum 40. Tiitoonde ñalngu nguu ko « Duuɓi capanɗe nay kaɓagol majjere ».

Ñalnde alet 5 suwee Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani (F.Ɓ.P.M.) yuɓɓinii ɗo Galle Sukaaɓe Kiiɗɗo ɗoo, maanditaare duuɓi mum 40. Tiitoonde ñalngu nguu ko « Duuɓi capanɗe nay kaɓagol majjere ».

Hoohooɓe heewɓe tawtoraama kewu nguu ; ina jeyaa heen Sileymaani Kan hooreejo teddungal tataɓo Fedde ndee kam e Umar Idiriisa Saawo, hooreejo teddungal joyaɓo Fedde ndee. Ardiiɓe pelle ngenndiije keewɗe kadi nootiima heen, limten heen  Mammadu Saar hooreejo Fonadh, Jaabira Maaruufa, hooreejo GERDDES, Laaji Tarawore, wonande Fedde Ɓamtaare Sooninke, ko jiidaa e terɗe Fedde ɓooyɗe, ko wayi no Yaayaa Mammadu Bah jeyaaɗo e sosɓe Fedde ndee, Saada Aan, hooreejo gadano Catal Nuwaasoot, Aamadu Malal Gey jeyaaɗo e tumbudu adanndu Fooyre Ɓamtaare, Abuu Mborom Gelaajo,  ekn… Ina tawtoraa kewu nguu yoga e seernaaɓe duɗe Fedde ndee e huunde e almudɓe mum kam e arnooɓe heɓde seedanteeje mum en… 

Caggal nde hooreejo Fedde ndee, hono Aamadu Umar Jah waɗi daartol kuɓtodinngol  Fedde ndee, ko Abdulaay Muusaa Sal, kalfinaaɗo jaŋde holliti golle Fedde ndee to bannge jaŋde, caggal ɗuum, kalfinaaɗo kumpital Fedde ndee, hono Bookara Aamadu Bah waɗi seedantaagal golle Fooyre Ɓamtaare kam e golle fedde ndee to bannge karallaagal kesal.

Huunde e terɗe Yiilirde FƁPMHuunde e terɗe Yiilirde Ngenndiire FƁPM : Aamadu Jibeeri Sih, cukko kalfinaaɗo pinal, Abdullaay Muusaa Sal, kalfinaaɗo jaŋde, Aamadu Umar jah, hooreejo, Faatimata Sal, cukko kalfinaaɗo eɓɓooji, Bookara Aamadu Bah, kalfinaaɗo kumpital e Abdullaay Haaruuna Sih, koolaaɗo kuuɓal.

Sikke alaa, e teskaade nde FƁPM sosaa ndee, hono 1974, eɗen mbaawi wiyde ko kayre woni baaba mum kala pelle ngenndiije toppitiiɗe ƴellitaare ɗemɗe e leydi ndii. Oon sahaa, tawi miijo dille politik daraninooɗe ndimaagu e demokaraasi nder leydi ndii ina ɗaɓɓi keɓtingol “leƴƴi Muritani ko 4 : aarabeeɓe, haalpulaaren, sooninkooɓe e jolfuɓe”, kam e potal majji e potal ɗemɗe majji to bannge hakkeeji. Ɗuum hawri e pinal ngal sukaaɓe haalpulaaren janngatnooɓe leyɗe Arab (haa arti to Misra) ngartiri, so yiɗde ɓamtude kam enne ɗemɗe mum en. Ko ɗee ummanɗe ɗiɗi kawriti, njibinoyi Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani. Fedde ndee wuurii e suuɗaare fotde duuɓi ɗiɗi hade mayre heɓtineede ñalnde 4 suwee 1976. Won anndaaɓe ina njeyanoo e ɓeen iddiiɓe daranaade ɗum, ko wayi no Umar Mammadu lollirɗo Sileymaani Kan, walla ko wayi no yarham mum Jibi Hammee Lih, won heen ɓe keewaani limteede ko wayi no Abdullaay Siree Bah (jaaynoowo) en, yarham mum Muhammed el habiib Soh en, Abdu Caam ganndiraaɗo Aali Caam en, Abdul Buubu Soh en, e woɗɓe  …

Fedde ndee findini leñol ngol e nafoore wonnde e binndugol e janngugol ɗemɗe ngenndiije, no sodorde ɓamtaare. Ko waɗaa e jeewte, gila e boowe haa e rajooji limotaako, tee alaa ɗo heddi e leydi ndii haa teeŋti noon e gure Fuuta ɗee.

So ɗemɗe ɗee keɓtinaama e kuule oktoobar 1979, Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije sosaama ngam jarribaade jaŋde majje e naatnude ɗe e tippudi nehdi e jaŋde leydi ndii, darnde Fedde ndee heedaani heen sara.

So humambinnaagu mumtaama e yoga e gure ladde haa e teeru Muritani, haa teeŋti noon e gure men, nder lowlowi Gidimaka walla to ɓuri woɗɗude e Asaaba e Gorgol (Fum Gileyta, Barkewol ekn…) ko sabu fedde ndee softunoode e ɗiin nokkuuji, hirjini, janngini toon awooɓe e remooɓe e aynaaɓe… E daawal 1978-1988 fotde 400 jannginoowo keblaama walla keblitaama e Catal Nuwaasoot e nder 17 rogere. Ko ɓeen, kam e woɗɓe heblanooɓe to Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije cari binndol cellungol ɗemngal ngal haa e nder leyɗe catiiɗe (Senegaal, Mali), sibu heblo maɓɓe laaɓtude e yuumtude. E ɗii duuɓi tati cakkitiiɗi, fedde ndee heblii jannginooɓe heewɓe to joɗnde Fedde ɗoo, heblo heso ñaastagol kattanɗe jannginooɓe e duɗe eɓɓaande Caritas e Manos, salndu hesuru addundu humpito heso haa teeŋti noon wonande jaŋde rewɓe mawɓe e nder leeɗe ɗo baasal ɓuri mawnude. E nder ɗuum Fedde ndee ina jogii hannde, e nehaande mum ɗoo (Y.NG), diɗɗal 60 jannginoowo kattanɗo, e gardagol goomu heblooɓe hoosɓe, jannginooɓe tolno I e II e jannginooɓe haa tolno III (huufo pelle e golle njeñu …), ko jiidaa e jannginooɓe wonɓe e cate, haa teeŋti noon e catal Kayhayɗi e Nuwaadibu…

Ɗum noon, So sukaaɓe jannguɓe jaŋde toownde mbaɗtii waɗtude won gannde lugge e ɗemɗe men, waɗi noon ko ɓe taw miijo ngoo, ɓe mahii heen, ɓe ƴelliti ɗum hannde.

Haa hannde kadi, eɗen mbaawi wiyde, e nder leyɗe ɗo fulɓe nguuri e diiwaan Saahal oo no diidorinoo, Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani jeyaa ko e pelle daraniiɗe ɗemngal ngal ɓurɗe wuurde e softude. A nde anndiraa wonde Fedde baafal, sibu hay to bannge kesam-kesaagu nde jeyaa ko e pelle etotooɗe nawdude ɗemngal e sahaa oo. So en ƴettii yeru :

Ina saɗi Fedde jogiinde Jaaynde wuurnde, nde faɓɓintaa e nder leyɗe men ɗee, tawi ko e Pulaar : Yo FOOYRE ƁAMTAARE ɓooy huɓɓude e yaynanaade en bolol. Fooyre ina yahra hannde e tonngoode mum 148. Ɗum firti ko nde ƴettitaa e lewru abriil 2006 faade hannde koo, nde yaltii laabi 120 !

Ina saɗi fedde jogiinde lowre internet wuurnde duuɓi 9 deggondirɗi, waɗne ñamri. Yo PULAAR.ORG  (sosaande e darorɗe 2007) ɓooy laylaytude e nder geese (World Wide Web), kala befiiɗo e ngoo maayo jaajngo ngo alaa keerol woni internet, ara tuuɓa heen ganndal. Fotde 2 000 winndannde ina njollaa e lowre hee, toɗɗiiɗe fannuuji kala, tawi fotde 300 heen ko ganndal siyaas. Binndanɗe ɗee kadi ina ndenndinaa e mbaadi defte : Ganndal kuule Asamaan, Sida, Jaambareeɓe men, Al Hajji Mahmuud Bah, Tomaas Sankara, Manndela, Ganndal sawru, Dartagol naatgol koloñaal, Sariya Jeyi leydi, Weeyo ɓadiiɗo, Weeyo woɗɗungo, Lislaam e njiyaagu, Anndude Leyɗeele, ɓee hoohooɓe, Ñawu Jabet, nguurndam e maayde ɗemɗe ekn… Wasiyaaji kadi ina tawee heen wonande kuutorɗe ko wayi no tappirɗe ekn… Tuggi 2006 faayde hannde, lowe pulaar keewɗe cosanooma, kono ina famɗi heen guurɗe, walla keɓotooɗe e internet hannde gaa gaa pulaar.org, pulaagu.com e misiide.net.

FƁPM ina jogii kadi HELLO FACEBOOK wuurngo gila 2010. Ɗuum noon ko sabu yiɗde jokkoondirde e yimɓe heewɓe ko aldaa e keerol, haa teeŋti noon e sukaaɓe ɓee, ngam sarde e mum en en binndol e giɗli ɗemngal ngal.

FƁPM ina jogii duɗal keblorgal ko faati e informatik. E ballondiral e Fedde BELAA (fedde sukaaɓe janngatnooɓe e duɗe jarriborɗe) FƁPM udditii duɗal karallaagal kesal e lewru marse 2014 ngam heblude sukaaɓe waawoyooɓe sarde binndol ngol e jokkude jaŋde e nder geese rewrude e kuutoragol kaɓirɗe kese. Doge 3, e 49 almuudo njanngii heen kuutoragol masiŋ, ngoowtii sato dognirgal Windows, mbaawii huutoraade gollirgal Word e sinkude winndannde tawi kuutorii ko alkule pulaar (tappirde mum ina woodaa).

Bookara Aamadu Bah