Muhammadu Faliil Sih : Huunde e fiyakuuji ɓalliyankooji

0
584

En njaltiniino e Fooyre Ɓamtaare, tuggi tonngoode 150 haa tonngoode 155, winndannde Muhammadu Faliilu Sih yowitiinde e tiitonriinde : « Huunde e fiyakuuji ɓalliyankooji ».

Ngardiika : Hannde ƴellitaare ina waɗi e aduna hee, teeŋti e ƴellitaare gannde joltuɗe. Ɗe mbaylii mbaydi nguurndam e kala fannu : mahdi, safaara, kaɓirɗe, kaɓtorɗe wolde, daabeeje, karallaagal kesal, ndema,  fii-mbeeyu, ekn… Ɗum addani en miijaade winndude huunde e ɗee gannde e ɗemngal men teddungal toowngal ngal, mbele njeɗen kala kuwtortooɗo ngal ngoon humpito. E ndee winndannde kaalaten ko ganndal ɓalliwal, maa en kaal fiyakuuji keewɗi, maa en pir geɗe tago keewɗe. Ciftinen wonnde tago ngo nganndu-ɗen woodi heen tan ko mooɓam e laaytal, wonnde caasam ina jogii heen darnde nde alaa nanndo. Ko ɗee geɗe yimɓe cifatoo ɗoo e yoga e mbaydiiji mum en. Wempeƴere ko  fiyaaku njaajngu e ngoo tago. Bempeƴƴe ina coomi faayidaaji kulɓiniiɗi, ko en hollirooɓe ɗi e ndee winndannde. En naatnii kelme keewɗe ngam sifaade ngaal ganndal, kono ciftoren tan ɗemngal Pulaar ko liratoongal etee kelme taƴaaƴe ɗoo ɗee ko ɗaɗi pulaar mbirfiti ɗe. Kala heen helmere naattinaande ina joganaa daliilu ceeɓɗo, janngoowo oo so miijtiima boom ina waawi yiytude ɗi, so ɗum alaa yo oo winndu en.

E wasiyaade janngoowo oo, ciftinen mo wonnde « Ganndal noddi ko tiiɗnaare hakkille, alaa mbeɗo heen mi alaa heen, mi wonat heen tan, walla mi waasa heen wonnde. Ngaameela hakkille maraani ganndal. Ganndal kadi ko nokku, ko satiiɓe, nokku ndeeƴngu, satiiɓe faamɓe, ɓe kaljintaa teeyre hakkille dow geɗe caakaneeje. Ganndal wonaa feere ndee e hoyre mum, koko hokkata feere koo woni ganndal. Ɗum waɗi ganndal ko ndaɗɗundi hakkileeri luggiɗndi, tammbiindi kala fiyakuuji ƴoyre ». Ko jaŋde gannde joltuɗe addanta yimɓe ɓosde, ɓosna hakilantaagal mum en e ñeeñal mum en. Ndiwta ko puɗɗii faamnde koo, njaaɓana golle goɗɗe naftooje, ngati nguurndam sabbaaki, ko daɗi ina daɗtee, ko daɗaa ina daɗtoo. Ngeɗu hakkille e ƴoyre ronetaake, heerortaake kono reenete so yiɗaama duumoo e renndo, reeniree jaŋde. Mi jaarii on ko aditii sabu jaŋde mon, teskuyaaji e wasiyaaji njogor-ɗon neldude mi.

Geɗe kuuɓtidinɗe : E ngoo senngo kollen huunde e fiyakuuji ɓalli e doosɗe dirtugol mum en. Ko adii fof hol ko woni ɓalndu ? Ene wiyere ɓalndu kala hettere mooɓam. So en njiɗii faamnde ko woni mooɓam, maa ngannden kuuje gaditiiɗe, biyateeɗe peceron. Maa en nja­ngto ɗoo seeɗa ko faati e peceron. Kono hade ɗum paamen, e mbaydi huuɓtidinnde, hono geɗe ɗee cañorii : pecoron ndentat ngonta moɓon, kala moɓel jogii ko aalundere mum e sato ndeen aalundere ina mbiiƴa peceron mbiyateekon kuɓwon. Moɓon ndenta cosa moɓtooje, Ko ɗee moɓtooje tiggondirta, mooɓondira ngona mooɓam kaalaten ɗam.

MOƁEL. E nder aalundere moɓel ko pecoron tiɗɗondiri toon, ko ko wiyatee Gostondiral cembungal saabii ngaal tiɗɗondiral. E mbeeyu ndeen aalundere kuɓwon ina ndimmba, ina mbaɗa « yaa-ngartaa », hono no duule catorii leydi nii. E mbaydi weeɗi eɗen mbaawi yiyrude moɓel hono no leydi e mbeeyu mum nii, aalundere ndee woni leydi, mbeeyu nguu loowi kuɓwon. Ko hono noon kadi aalundere moɓel  ɓurdiri « mbeeyu kuɓwon » teddeendi. Jaggi kuɓwon e sato aalundere moɓel ko ko wiyetee « Gostondire kuɓpooɗal ». Hono noon ne ko « Gostondire ɓaaƴal » saabii mbeeyu leydi e ko seŋii e mum,  ɓoccittaako huywoyaa nder weeyo.

MOOƁTOORE. So yahii haa moɓon cosaama, koon moɓon ina mbaawi, e ballal « gostondiral kuɓpooɗal », se­ŋondirde no bordooɗe ce­ŋondirirta nii, cosa ko wiyatee mooɓtooje. Reeni fiyakuuji ɗeen ceŋ­ondire ko ganndal Wayliwal. E yeru moɓtoore, eɗen mbaawi haalde Ngurwel, ko kanngel foofatee lawƴa ƴiiƴe tunwuɗe nder ɓalndu, ko kanngel wuuraa tigi, ngel hooretaake no ndiyam nii. So kine neɗɗo ñoƴƴaama tampinta ɗum ko hattaade ngel.

MOOƁAM. Mooɓtooje, haa jooni e ballal kuɓpooɗal, ina ndenta mbaɗa mooɓam. Kala hannde ko yiyatoo, ko mematoo, ko tinatoo, ko e ndii mbaydi sañirii. Hay yimɓe ko heen njeyaa. So en peccaama, peccitaama haa yettii keltinon kaaɗtukon pamaram, heɓatee ko moɓon. So en ñawii cafrirte-ɗen ko moɓtooje. Ɓe mbayi e men ko no tuufeeje mbayi balal, moɓon mbayi e majje hono no gabbe leydi e gabbe doornde mbayi e tuufeeje, kuɓpooɗal wayi heen no ndiyam wayi e jirɓol.

Kelmeendi

  • Caasam                Energie
  • Caasam coftiwam           Energie potentielle
  • Caasam dirtiwam            Energie mécanique
  • Caasam kuɓɓiwam         Energieéléctrique
  • Caasam laytiwam            Énergie de rayonnement
  • Caasam nderiwam          Energie interne
  • Caasam nguliwam           Energiethermique
  • Caasam njaawam            Energiecinétique
  • Caastol                 Amplitude
  • Ganndal ɓalliwal              Physique
  • Ganndal Wayliwal           chime
  • Gostol caasam Conversion d’énergie)
  • Gostondiral ɓaaƴal         Intéraction gravitationnelle
  • Gostondiral cemmbungal            Intéraction forte
  • kuɓwon                électron
  • Laywel Photon
  • Laaytal Rayonnement
  • Moɓel Atome
  • Mooɓam             Matière
  • Mooɓre               Masse
  • Mooɓtoore        Molécule
  • Ngurwel              oxygène
  • Pecoron              particules
  • Wem-heltere    Micro onde
  • Wem-limoral     Nombre d’onde
  • Wem-njuuteendi            Longueur d’onde
  • Wempeƴere     Onde
  • Wempeƴere falindere Onde transversal
  • Wempeƴere rewindere              Onde longitudinal

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa