Piilngal Donald TRUMP, hooreejo Dowlaaji Amerik Dentuɗi

0
388

Wooteeji hooreleydaagu Ameriik baɗnooɗi ñande 8 noowammburu 2016 njoofirnoo ko e poolgu Donald TRUMP e dow Hillary CLINTON hay so tawii nii teskaa ko Hillary daɗi mo wootooɓe ko ina tolnoo e 2 900 000 kartal. Kono Amerik no lelniri sariya mum woote nii, ko ɓurɗo heewde karte e nder cuuɗi carɗooji ɗii foolata. Ko ɗum addani TRUMP dañde poolgu sabu ko kanko ɓuri toon heewde karte. Ɗuum ina addani yimɓe heewɓe sikkitaade so tawii demokarasi ñaanteteeɗo Amerik oo ko timmuɗo.

Nii woni TRUMP fiilaama ñalnde 20 saawiyee 2017 to jooɗorde (Capitole) cuuɗi carɗooji amerik  e nder wuro WASHINGTON, laamorgo leydi ndii. Barack OBAMA e jom suudu mum tawtoraama nguu ɗoon kewu, jiidaani e laminooɓe ko adii : Jimmy Carter, Bill Clinton, Georges Bush tokooso… E nder piilungal hee, o dariima  o woondi yeeso ñaawoowo, amo fawi junngo makko e dow deftere Bible (deftere katolik en). Ko ɗoon laamu Barack OBAMA joofi, D.Trump ƴettii laamu.

Seppooji luulndiiɗi Trump

Ko ina tolnoo e 250 000 aadee tawtoraama kewu nguu, huunde woɗɗondirnde e tawtoranooɓe piilungal Obama, fotde miliyoŋ e teemedde jeetati ujunere (1 800 000) e hitaande 2009, e miliyoŋ aadee e hitaande 2013. Ko haawnii ko seppooji juɓɓinteeɗi ina luulndi piilungal makko e nder yoga e gure tappamaaje e nder Amerik (New York, Chicago, Boston, Denver, San Francisco…) denndinɗi ko ɓuri miliyoŋaaji yimɓe  haa ɗum nannganoy maa e leyɗeele Orop, gure baaɗe no Pari, Room, Amsterdam, London, Sidney hay Tel aviv to Israyiil. Ko ujunnaaje ujunnaaje yimɓe ɗiin seppooji mooɓi, tawi ko ɓuri heen heewde ko rewɓe njuɓɓini ɗum en. Ɓurngo teeŋtude heen waɗi ko Washington ɗo o fiiletee ɗoo, renndinii 200 000 debbo jiidaani fotde 100 000 debbo nootitiima e seppo London, 2 000 e nder Pari, 500 to Room, fotde 300 neɗɗo e Tel Aviv. Rewɓe ɓe ina njogii e makko yawu gila e kapaañ makko nde o fooɗantoo lefol ngol, nde wonde e haala makko o nanngiri rewɓe tan ko no kuutorɗe dakamme (so en ngañii reftude e ko o halnoo). E nder raayuuji ɗi ɓe towi e seppoji hee, njiyataa heen ko : “Liɓen Trump”, “rewɓe ngonaa kuutorɗe”, “Trump mawɗo penoowo”, “Trump leñamleñamo”, “Trump ko gacce amerik”…, ɗum woni ko ɓuri moƴƴude heen koo.

Konngol Trump caggal piilungal

E nder konngol makko caggal piilungal ko geɗe tati poti teskinde heen : “Amerik tawo” ɗum firti ko nafoore Amerik tan o ardini, e miijo makko, baasal e nder Amerik e ngenamlesaagu  saabii ɗum ko ngaluuji e gollorɗe naweteeɗe caggal leydi ɗum noon, maa o artir ɗeen gollorɗe e ɗiin ngaluuji e nder Amerik. O wiyi maa o mumtu ownugol beeli e nder aduna oo (terrorism) caggal nde o wootiɗini darnde aduna oo fof feewde e ɗuum, o ɓilii toowngal. O jokki heen maa o tottit ɓesngu nguu mbaawka mum timmuka , waasa wonde e juuɗe moɓɓolel yimɓe, ɗum firti ko maa demokarasii ɓur hoonaade e Amerik. Hay so tawii haala makko woɗɗondiraani e konnguɗi makko mettuɗi e sahaa kampaañ oo, ittataa ngolɗoo laawol o ƴattaaki hay gooto, kadi ko o haalata koo fof paden haa njiyen ko o hebori waɗde sabu “laamɗo miskineeɓe” rewiino ɗoo.

Obama woppii maantoode  e daartol Amerik

Barak Obama yahii nawaani gacce. Ɗum feeñii so tawii en njerondirii kewu piilungal makko e piilungal Trump, hay so tawii ko o yiɗnoo waɗde koo fof o dañaani waɗde ɗum, yeru : uddude dummbirde  Guantanmo, ñawndude luural hakkunde Israyiil e Palestiin, ustude ɓurondiral hakkunde leƴƴi koɗduɗi e Amerik teeŋti noon hakkunde ɓaleeɓe e woɗeeɓe, yaltinde Amerik e iiñcuru ndu wuurnoo e hitaande 2008 e artirde soldateeɓe Amerik wonnooɓe Iraak. Hay so tawii o uddaani Guantanamo (sabu palagol sarɗooɓe Amerik ɗo lannda Ripobilik en koonii maa won duuɓi jeegom), o woppitii yoga e dummbanooɓe toon e fenaande, hedditii toon tan ko 15. O salaniima Israyiil pankare keewɗe ɗe fawnoo e Palestiin, yeru siifde leyɗeele palestiin ina hoɗa heen, o hollirii Natanayu Gardiiɗo Dowla Israyiil waawnataa mo kala ko yiɗi no laamuuji Amerik gadani ɗii nii, o artiri soldateeɓe wonnooɓe Irak, o yooɓiima fittaandu Ben Laadeen, kaɗnooɗo Amerik ɗaanaade, o dartinii faggudu Amerik  wonnoondu e iñcuru bonndu e hitaande 2008, kono, sabu reentaade e dogde faweede leñamaagu, o yeebiima tooñanngeeji e warngooji kuccinaaɗi e ɓaleeɓe. O wallitii miskineeɓe e famarɓe doole nde o lelni tuugnorgal safaara lollirngal OBAMACARE dokkungal ɓeen fartaŋŋe no cafrorii tawa njoɓaani, walla tawa ko njoɓata koo ina newii (fotde 16 miliyoŋ aadee). E raɓɓitde haala tan, gardagol makko duuɓi jeetati Amerik kersinaaki.

Winndannde nde pooɗtaten e gardagol makko tan ko haala makko e sahaa nde o heɓata hoolaare Ameriknaaɓe, piili mo. O wiyii  : “So won cikkitinooɗo wonde huunde fof ina waawi aaɓnaade e ndii leydi, so won naamnittonooɗo hoore mum mbele njoortooji njaatiraaɓe ɓeen sosnooɓe ndii leydi ina lutti tawo, so won baɗnooɗo ɓerɗe ɗiɗi e kattanɗe demokaraasi men, heɓii jaabawol e oo kikiiɗe hannde”; ɗum ko e konngol makko ñalnde o foolata e wooteeji 2008.

GELAAJO

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa