Hannde, ganndal biyeteengal hiisiwal ngal ina tawee e kala fannuuji nguurndam. E ngal wiɗtee, e ngal wiɗtiree. Woni ɗamaawu aadee en ko heɓindaade fiyakuuji tago ngoo, anndude ɗi ngam huutoraade ɗi, eeltude ɗi, tiimde ɗi e marde ɗi. So ronkaama kam, dañde no reentorii ɗi. Kono kadi ko ƴellitde geɗe beeɓtinirɗe nguurndam e kala fannu, ñawndirde caɗeele ɗe guurɗo hawrata. E nder heen hiisiwal hollii, kadi ina jokki hollude mbaawka mawka. Woni faandaare ndee windannde ko hollitde en huunde e mbaydiiji ngaal ganndal.
Ko woni hiisiwal ?
Hiisiwal ko kawtal gannde peeñtore mahiraaɗe kisindi dewriwi. Ɗe ɓuri toɗɗaade ko geɗe bayɗe no limoral, maho, cañu e baylol. So wiyaama ganndal peeñtoral, njiɗ-ɗen wiyde ko ganndal ngal soklaani tuugnol memtindiingol, maa jiyatoongol, walla peeñngol e mbaydi wonndi.So wiyaama kisindol dewriwol, yiɗaa joofeede ko dallinagol ganndal ngal. Tippudi miijirndi (wiyateendi Rewriwal) ko ko fawaa, ko ndiin ñaawata kisgol kala konngol. Hisindaade ko sañde daliilu konngol e tuugnaade e ngaal rewriwal. Ngaal rewriwal ne ko cembinol hakkille aadee, kala aadee gonnduɗo e timmal mum ina ardi e kuule diiñorɗe rewriwal ngal. Ɗeen kuule diiñorɗe noon so ngasaama, eɗe njaltina ko ɓuri seeɓde e sañaade, ko woodi goong’ɗi wirnii feeñana kisintooɗo !
E tonngol, mbiyen Hiisiwal ɓamtat miijagol kisindiingol ngaandi aadee, haa oon waawa tonngude fiyakuuji ceeɓɗi birniiɗi, tawa ngool tonngol diiñii ko e rewriwal. Rewriwal kañum woƴaaka yooɗi/yooɗaani, ngal woƴaaka feewnitii/feewnitaaki, ngal woƴaaka moƴƴi/moƴƴaani, ngal woƴaa tan goongɗii/goongɗaani. Kala tonngol hiisiwol ñaawirtee tan ko goongɗii walla goongɗaani.
Hol daartol hiisiwal ?
Hiisiwal feeñii e neesu aadeeji waɗii ko ina tolnoo e duuɓi 20 000. Leƴƴi aadee en kala mballitii e mahdi maggal. Ngal fuɗɗii ko e duunde Afrik, e nder nokkuuji ɓurɗi tummbaade e ndeen duunde. Ƴiyal Isaango yiytaa ko to wiyatee hannde Congo RDC, ene tonngaa e maggal geɗe limorankeeje paayodinɗe. Caggal ɗum Misra, Babilon, Perse, Enndo, Geres, Siin, Arab, Latin en kala mbaɗii heen golle pattamlamiije. Hannde oo, ganndal ngal seedanaama diwde ɗum keeri kala, huuɓtidinnde ɗum kala fannu hakkilantaagal e pinal, e ngal ɓamtoo ñalnde kala e ballal wiɗtiyankooɓe yiytooɓe hitaande kala ko ina tolnoo e 100 000 fiyaaku hesu.
Hol no hiisiwal gollortoo ?
Hiisiwal ƴeewata ko faamde e tonngude goongaaji toɗɗiiɗi fiyakuuji tabitɗi e nder tago ngoo, walla ɗi hakkille miijatoo tawo tabitol mumen suwaa seedeede. Hiisiwal ina jogoo mbaydi cifagol maho geɗal (mbaydi maggal e mare toddiiɗe ɗum), cañu maggal (kuule mooɓondiral kette geɗal ngal), baylol maagal (so gollal ƴettaama fawaama e geɗal ngal hol no ngal heɓɓortoo gollal ngal, hol batte gollal ngal e maggal). Ngaal geɗal noon, ciftinen, ina wona limoral, ina wona wempeƴere, ina wona kadi ngal miijo hetti tawa seedanaaka goodal tabitngal.
Huutoraade geɗe ɗee goodal ɓulnangal ina addana hiisiwal, e kala sahaa, daɗde karallaagal fotde tumaaji keewɗi; won dalillaaji hiisiwal doli, ko maa fadee haa juuta nde karallaagal fuɗɗoo hattannde siynude ɗum. Yeru: Saño Jowotiral kuuɓnungal ngal Albeer Aancteyn fadii fodde duuɓi 80 ko adii ko ina huutoree e karallaagal keeɗtinirɗe (GPS) ngam huutoreede e nguurndam ñalnde kala.
Hiisiwal ko mooɓondiral juɓɓungal hakkunde konngi e dalillaaji mumen. Konngol hawrata ko e sifaa geɗal walla fiyaaku. Ko ɓuri heen heewde ɗiin konngi mbiyatee ko dallinanɗe. Ɗiin ngoni konngi kisɗi ɗi goongɗugol mumen tabiti, ngol firataa so wonaa tawa daliilu oo ina waɗnoo saggere. Kono goongɗugol hiisiwol meeɗngol laataade wontaa firto, huunde wonataa hannde goonga ka aldaa e juumre, wontoyaa fenaande janngo. Hono noon ne, fenaande laatiinde wontoytaa goonga tawa hay dara waylaaka e tippudi hisindirki kii.
Ɗum ɗoon ko sifa hiisiwal seertinka-ngal e fannuuji goɗɗi. So a yiɗii waɗde ko firtotaako, alaa e sago ɗowol ngol ndew-ɗaa ngol wona tiiɗngol, laaɓndotoongol miijiyankaagal caɗtungal, ngol yonetaake ko nanndi e goonga, ngol yonetaake ko ɓadii goonga, ngol yiyataa ko feewnitirii goongɗude… Alaa ɗum fof ina gasa tawa won to nafata kono ɗum sifortaake hiisiwal, hiisiwal, ko ina goongɗi tan walla goongɗaani, tawa ina tuugnaa e daliilu laaɓɗo. Ko ɗoo ɗum saɗtiri, kono kadi ko ɗoo faayiida mum fof woni. Sabu hoolaare heɓeteende e ko dallinaa, heɓotaako e ko sikkaa !
Hiisiwal, yumma gannde ?
Hiisiwal ene laatii hannde wonnde ganndal ngal ganndineeje kala cokli huutoraade e won e fannu haa won e tolno. Kono ko Galilee adii tonngude, lollini wonnde ndeke « Tago ngoo winndaa ko e ɗemngal hiisiwal », wonande Galilee ko hiisiwal woni finnde heednde en e faamde fiyakuuji tago ngoo, tolno men e hiisiwal wonata tolno faamaamuya men tago ngo yimɓe ngoni ngoo e nder mum ngoo. Golle gollaaɗe gila ndeen ina cemmbina, ñalnde kala, konngol Galilee kaalangol gila teemedannde 17re. Oon saanga hiisiwal wonnoo maandooje mum ko diidi e limoreeje. Ɗeen maandooje e « waasde », keɓiino tonngude fiyakuuji koode e ɗaŋe. Caggal ɗum hiisiwal ƴellitii maandooje ceeɓɗe ɗe keɓindagol mumen noddi golle keewɗe. Ɓalliwal heɓii dolde ɗeen maandooje kala ngam haaldude e tago ngoo haa waawa tonngude humpitooji. Lowe ɓalliwe kuutorteeɗe hannde e kala fannu karallaagal e kesam-hesaagu sooyniraa ko jiyirɗe hiisiwe, aaftiraa ko juuɗe hiisiwe, tonngiraa ko ɓoggi hiisiwi biyateeɗi potindire, ɗum fof loowaa ko e bataaji hiisiwi biyateeɗi cañe. E ngool bolol juutngol ngaliwal ƴellitaama, kabriwal tafaama, fannuji gannde limti-limtinɗi mahtiima e lelngo hiisiwo.
Hol ko woni hiisiyankaagu ?
Hiisiyaagu ko jikku hiisiyanke sahaa nde o woni e gollaade ndee, ɗum rentini ko ko ɓuri teddude oon sahaa e gite makko (ko wayi no laaɓtam kisindol, daragol hujja…), ko ɓuri jaasde e gite makko (ko wayi no woɗa kawraaɗo, goodgol tintiniingol…). E oon jikku, goodal huunde fawaaki wonnde ɗum mooɓniɗum, fawii tan ko e waasde waas-goodal mum joganeede daliilu. Goonga wonaa jooɗɗo, wonaa moƴƴo walla bonɗo, wonaa cikkaaɗo, wonaa cooynaaɗo walla nih ceediraaɗo yitere, goonga ko dalliniraaɗo kisindol dewriwol. Ko heddii koo ina jogoo faayiida, kono mo wonaa hiisiwo. Kala ko sikkaa, sooynaa, nanndi e goonga kadi joganaaka yeddoore innatee ko « Tuumre » hade mum dallineede. Hiisiyanke alaa hakke waawde tuugnaade e tuumre, ko ɗum jowaɗum haa dañanee daliilu laaɓtungu. Yeru : «Tuumre Feerma sakkitiinde » jooɗiima ko ɓuri duuɓi teemedde tati (300) ko adii ko Anduru Waayils heɓanta ɗum daliilu. «Tuumre Poyenkaare» yowaama duuɓi teemedere (100) ko adii nde Girigori Perelmaan ina sakkana ɗum daliilu. Etee goongɗugol ɗee tuume kala ene laaɓirnoo hakkillaaji yimɓe kono goonga hiisiwa ko laaɓndii koo diwii ɗoon. Hannde tuumre Golbak dañii duuɓi teemedde ɗiɗi e capanɗe jeeɗiɗi e joy (275), haa jooni alanaaka daliilu, waɗde nana yowaa ! Ɗum fof ko hollirde caɗteeki daliilu laaɓɗo mo aldaa e hay sikki gooto. Hiisiyankaagu ko reende hakkille tuugniiɗo e daliilu e kala sahaa.
Muhammadu Faalil Sih
