Pooɗondiral Al Kods (Jerisaalem) : TRUMP findinii seyɗaane

0
540

Donald Trump wasinooma so toɗɗaama hooreejo leydi, maa dirtin joɗnde ammbasaad dowla Amerik, itta ɗum Tel-Aviv faatina ɗum Jerisaalem (Al Kods). O waɗii ko o huninoo, sibu ñalnde 6 desaambar 2017, o fellitii siynude kuulal ngal Mooɓondiral Amerik (Congrès) ƴettunoo gila  1990, ngal hooreeɓe leydi ndiim tuggi oon sahaa faade hannde nooynii, calii siynude, sibu mum en anndude fitina loowiiɗo heen, nde tawnoo Israayiil e Palestiin fof ina pooɗondira wuro ngoo, gooto heen fof ina yiɗi waɗtude ngo laamorgo leydi mum.

Ko e wolde hakkunde aarabeeɓe e Israayiil e hitaande 1967, wolde anndiraande « wolde balɗe jeegom », Israayiil heɓtunoo wuro ngoo, wiyi wonde ko Jerisalem woni laamorgo mum “ kaaɗdi nguurndam ngo feccotaako ”. Ndaa wonande Palestiin, Al Kods fuɗnaange (Jerisalem est) ko laamorgo dowla Palestiin.

Fedde ngenndiije dentuɗe jaɓaani feere Israayiil ndee, nde wonani ko peccugol wuro ngoo, fuɗnaage mum wona laamorgo Palestiin, hirnaange wonana Israayiil. Kono ɗuum haɗaani Mooɓondiral  (suudu sarɗi) Amerik wootde e hitaande 1995 dirtingol ammbasaad Amerik feewde Jerisalem, kono gila ndeen, hay hooreejo Amerik gooto suusaani siynude ndeen feere.

Ngalɗoo kuulal ngal Donald Trump ƴetti ñalnde 6/12/2017 jibinii fitinaaji e maayɓe haa heewi gila e jooni, tee hay gooto anndaa ɗo ɗum haaɗoyta. Eɗen mbaawi wiyde Trump finndinii seyɗaane, tee suusii dikkaade winndere ndee fof. Hannde, eɗen mbaawi wiyde ko Trump gooto heedi bannge, ko heddii e winndere ndee fof heedi bannge goɗɗo oo, ko Gatemala tan tawti Amerik e ndee feere ñalnde 25/12/2017. Ñalnde altine 18/12/2017 terɗe 14 Goomu kisal Fedde ngenndiije ɗee ngotanii feere Misra heblunoo, Amerik gooto teeli bannge mum, huutorii Veto mum ngam haɗde ɗum ɓennude. Nde feere Misra ndee addaa e Batu Kuuɓtodinngu (193 leydi), Trump woni ko e gijaade leyɗe winndere ɗee, kala heen ngootanndi feere ndee « maa Amerik tesko innde mum », woni maa faw e mum kuuge. Ine sikkaa ɗeen kuuge ko nattude rokkude ɗum en kaalisaaji, sibu kanko Trump e hoore makko o wiyii « aɓe ƴetta e men teemedde miliyoŋ dolaar walla nii miliyaaruuji dolaar, ɓe luulndoo en e woote… Ngoppee ɓe ngoota oya bannge, maa en ndañ wowaade kal men kisa, fof foti e men ». Kono ɗuum haɗaani 128 leydi wootande feere ndee, leyɗe 9 luulndii, 35 leydi ngootaani. Koyeera mawɗo wonande Amerik.

Leyɗe 9 tawtuɗe Amerik e Israayiil ɗee ko Togo, Duuɗe Marsal, Mikronesi, Palaos, Nauru, Gatemala, e Hunduras.

Ɗum noon, gijaali Trump e fuuyre mum ndee fof kulɓinaani hay gooto. So Trump dartinii balle mum, ɗuum ɓeydata tan ko jiiɓru e pooɗondiral hakkunde leyɗe mawɗe ɗee to diiwaan fuɗnaange hakkundeejo too. « Misra e Jordaani e Afganistaan e Iraak e Pakistaan fof cuusii dikkaade Wasington nde ngootanta hawraande ndee ». Waɗi noon ko leyɗe mawɗe hirnaange goɗɗe ɗee, e gardagol Almaañ, ko tuntindiiɗe tan : so Amerik dartinii junngo mum e leyɗe fuɗnaange hakkundeejo oo tan, ɓe lomtoo ɗum ɗoon e ɗoon ngam tiiɗtinde toon ngonka maɓɓe. Riisi e Siin kaalaaka, alaa ko padi walla nduwotoo so wonaa ɗuum, sibu ko fartaŋŋe wonanta ɗum en ngam heƴde e oo diiwaan galɗuɗo, keewɗo petroŋ.

Ko waawi heen wonde fof, eɗen njenanaa jam haaytii yaawde dañeede hakkunde Israayiil e Palestiin, feere « dowlaaji ɗiɗi » ɓeydiima saɗtude.

————————————————-

Wuro Jerisalem ngoo ko wuro « hormaango laabi tati », sibu ko ɗoon nokkuuji ɓurɗi hormeede wonande dewal yahuud en e kerecee en ngoni, ko o nokku lislaam tataɓo to bannge hormeede. Ko ɗum addani mo fooɗondireede.

Mbaawka Veto nder Goomu Kisal Fedde ngenndiije dentuɗe ko hakke mo terɗe joy duumiiɗe ɗee ndokkaa waawde luulndaade kala feere walla hawraande nde henanaaki ɗum en. Ɗum firti ko so gooto e maɓɓe luulndiima feere tan, nde ɓennataa.

Mbaawka Veto oo waɗiraa ko reende nafooje terɗe cosnooɗe Fedde ngenndiije dentuɗe, poolnooɗe e wolde adunaare ɗimmere. E mooɓondiral jooɗinoongal Dumbarton Oaks (nokku nder wuro Wasinton ngoo) e hitaande 1944, ko idii nde Fedde ngenndiije sosetee, fellitaa wonde yonaaɓe Ndenndaandi ɓesngu Siin e Dental dowlaaji Amerik e Laamaandi ndentundi (Angalteer) e Dental Sowiyet (Riisi) e Farayse ngonata ko terɗe duumiiɗe. Farayse fof e fooleede e wonnoode e njiimaandi Almaañ darinooma darnde teeŋtunde e Fedde ngenndiije (société des nations), tee ko dowla koloñaal mawɗo.

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa