Bookara Alfaa Bah, ruttima e Joomi men ñalnde alarba 11 abriil 2018. Eɗen mbaawi wiyde hankadi ɓe ngasii. Ɓe, ko ɓeen sosnooɓe Muritani, mbaɗti ɗum leydi, leydi ngalɗirndi keeweendi eddaaji leƴƴi e pine, ganniyinooɗi wuurdude e nder ɓiyngu yummaagu.
Bookara Alfaa Bah jibinaa ko hedde 1924 to Kayhayɗi. O ɓaari jaŋde makko leslesre ko to Kayhayɗi ; o janngoyi caggal ɗuum to Ndar, caggal ɗuum Ndakaaru ɗo o janngi fannu cellal (medesiin) haa o woni doktoor. O idii gollaade ko ɗo Butelmiit ɗoo, hakkunde 1952 e 1956. Ko ɗoon o anndi Muttaar wul Daddaa tawi ina arti ɗoon guurti, ina rafaa, o safri ɗum haa selli. Caggal ɗuum, e hitaande 1958 o yahi Bordoo ngam jokkoyde jaŋde makko doktoraagal. Ko ɗoon o anndondiri e jom suudu makko oo, ummorinooɗo Gadelup, garnooɗo kam ne jokkude jaŋde mum faatunde e ganndal tago.
No yoga e sanɗaaji janngunooɗi e duɗal koloñaal Balnchot e William Ponty nii, omo joginoo miijooji ndimaagu e salaare ngonka ndeen kaa. Nii woni o jeyanooma e fedde wiyeteende UGOF (Dental Kuuɓtodinngal Daande maayonaaɓe) kam e RDA (Dental Demokaraasiyeewal Afrik). E nder ɗuum, o tawtoraama mooɓondiral Eeleega e hitaande 1958. O suɓii jeyeede e ɗaɓɓunooɓe jeytaare Muritani. Kono tawa, leƴƴi ɓaleeji leydi ndii ina keɓtinanee e nder Doosgal leydi hee (Garanties constitutionnelles) hakkeeji mum en haa timma. O daraninooma ɗuum e mooɓondiral Eeleega (2 haa 5 mee 1958), kam e nder fedde UGOMS (Dental Kuuɓtodinngal Muritaninaaɓe Daande maayonaaɓe), e caggal ɗuum e Manifest 19 (Manifest sappo e njeenayo).
E hitaande 1961 o nomaa kalifu Cellal, jom suudu makko fektaa to Liisee ngenndiijo cosaaɗo ko ɓooyaani (1959) ngam jannginde ko faati e ganndal tago. Ko ndeen o diidi Opitaal mawɗo oo, e yoga e cafrirɗe (dispaaseeruuji) leydi ndii. Duuɓi ɗiɗi caggal ɗuum o waɗaa jaagorgal toppitiingal kaalis. Kono ɓuri maantinde e darɗe makko, ko darnde makko mbele leyɗe jeyaaɗe e Goomu Casabalanka (Misra, Mali, Gine, Alaseri, Ganaa, Libi e Maruk) ina keɓtina jeytaare Muritani.
Ɗuum haaɗaani mo, nde o teskii ko feewnitaaki mo e ngardiigu leydi ndii, ɗaɓɓude yaltude guwarnama oo (demisonde) e saawiyee 1965, o faati opitaal ngam safrude yimɓe e oon ñalawma gooto. Ɗoon o woni haa nde opitaal oo gasi maheede, o ardinaa ɗum. Hitaande wootere o woni heen, o ittaa, sabu makko yooɓtoreede waɗde ɗoon batuuji dawrugol. O fektaa Ayyuun, o salii yahde, o jooɗii sibu alaa ko o lomtinanaa.
Caggal ɗuum, e hitaande 1968 o udditi safrirde makko (kabinee) hade makko mahde kilinik e hitaande 1970. Kono, laamu ƴetti, e hitaande 1974, dekere ngam uddude kilinik makko. E hitaande 1978 o soodti sosiyatee SNEL (Société Nataionale des Etablissements Lacombe), o gollodii heen e Maamuudu Sammbooli haa 1992.
Bookara Alfaa ko neɗɗo darinooɗo, katante, jiɗɗo leydi mum, ndi o meeɗaa jaɓde yaltude ngam golloyaade bannge goɗɗo. Omo haalatnoo ɗemɗe leydi ndii kala, omo renndini pine mum en kala.
Guurɗo fof ko maayoowo, kono Bookara Alfaa ɗaccii ko ina jangtee haa abada. Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo.
Bookara Aamadu Bah
Ƴoogirde : winndannde Bubakar Jagana e Siree Bah, abriil 2018
