Ina anndaa gila woote njoli e leydi ndii, ko gooto fof toɗɗantoo hoore mum depitee mum, ɗum firti ko depiteeji toɗɗetee ko e woote kuuɓtodinɗe (ko yimɓe fof ngootata). Ko ɗuum kadi woni ko haalaa e kuulal 47 Doosgal leydi ndii (Constitution), kuulal ngal waylaaka e bayle keewɗe baɗɗe ɗee fof. Kuulal ngal wiyi ko : « Depiteeji Asaambele Ngenndi toɗɗetee ko e … woote kuuɓtodinɗe ». Tee ɗuum ina laaɓtani yimɓe fof, gila e wonɓe e laamu haa e wonɓe e luulndo, walla Diiso sarɗinoowo, sibu hay gooto meeɗaa haalde ko wonaa ɗuum. Ko ɗuum addani biyeteeɗo Gurmo Loh, karallo ko faati e sariya winndude e hello mum Facebook ko arata koo :
Iih, jooni jooni tan, caggal « Nanondiral politik 20 oktoobar 2016 hakkunde keeweendi laamu e huunde e partiiji luulndo » (ina winndaa haa laaɓti ko « huunde e partiiji luulndo »), guwarnama sakkiti sariya doosgal ɗo winndaa e kuulal mum 2 wonde : « Toɗɗotoo depiteeji jooɗaniiɗi muritaninaaɓe wonɓe caggal leydi ko dental depiteeji », ɗum firti ɓe nattii « toɗɗeede e woote kuuɓtidinɗe » hono no wiyraa e Doosgal leydi ngal nii. Ɗum noon ko kuulal ngal yimɓe laamu ƴettidi e « huunde partiiji luulndo » ɓurtiima Doosgal leydi mbaawka, ko ɗumɗoo woni kadi ko wiyetee « kuudetaa » kadi, kuudetaa goɗɗo kadi ! Ngolɗoo laawol noon ko tawtoraaɓe “jalog” oo njaɓɓi doosgal leydi. Ɗumɗoo noon ko wondude e Diiso sarɗinoowo sibu kala doosgal sariya ina foti rewde to mum hade mum saakteede, tee ɗuum, ɓe coklaani naamneede heen miijo maɓɓe walla sakkiteede ɗuum, sibu Doosgal leydi (kuulal 86) ina rokki ɓe kaan mbaawka. Heewɓe ɗum noon ina njeyaa e oo kuudetaa : tawtoraaɓe jalog ɓee, parlemaa gootɗo sariya oo, Diiso sarɗinoowo muɓɓungo gite salii yiyde ngoo.
Ngannden tan so yahrii noon, firti ko Muritaninaaɓe potaani : « Muritaninaaɓe wonɓe nder leydi ina njogii hakke suɓaade depiteeji mum en, kono Muritaninaaɓe wonɓe caggal leydi ɓee ngalaa hakke tawtoreede woote, wonaa woote kuuɓtodinɗe ɗee (woote ŋaddet), wonaa woote rewrude e yonaaɓe mum en (woote ɗe ngonaa ŋaddet), sibu jogorɓe toɗɗanaade ɓe depiteeji ɓee, wonaa kamɓe toɗɗii ɗum en, wonaa kamɓe neli ɗum en yo toɗɗano ɓe depiteeji maɓɓe. Muritaninaaɓe wonɓe to Pari, to Jidda, to Ndakaaru, walla to Sinsinaati meeɗaa toɗɗaade hay gooto yo toɗɗano ɗum en hay gooto. Ɗum noon ko jaɓɓugol bonngol Doosgal leydi ndii woni ɗoo ko faati e potal ɓiɓɓe leydi to bannge woote (kuulal 2 doosgal leydi ndii : « woote kuuɓtodinɗe, nuunɗuɗe, nder potal e sirlu ») ». Ina hulɓinii sibu Muritaninaaɓe caggal leydi ɓee, ko depiteeji goɗɗi ɗi ɓe toɗɗaaki, ɗo hay gooto anndaa ɗo ngummorii, njori toɗɗanaade ɓe depiteeji 4 potɗi jooɗanaade ɓe.
Ngolɗoo joñgol Muritaninaaɓe wonɓe caggal leydi ɓee e woote depiteeji paaɗe ɗee, waɗtii ɗe woote ɗe ndagaaki, sibu aɗe luulndii laawol. Ɗumɗoo fof ina hollita kutuya laamu nguu joganii ɓesngu nguu, sibu ngu golloraaki laawol, ngu golloraaki nuunɗal. Ɗum noon alaa ko mbaaw-ɗen wiyde so wonaa « muritaninaaɓe fof ina poti ɗaɓɓude momtugol ngalɗoo doosgal sariya ngal yahnooɓe jolog ƴetti, parlemaa ɓennini, Diiso sarɗinoowo nooynii ».
Bookara Aamadu Bah
