Joɗnde 31ɓiire Dental Afrik e Nuwaasoot Ñalnde 1 e 2 sulyee 2018

0
145
Joɗnde Dental Afrik to Galle Muraabituun Nuwaasoot
Joɗnde Dental Afrik to Galle Muraabituun Nuwaasoot

Dental Afrik jooɗiima e nder wuro Nuwaasoot. Balɗe jeeɗiɗi ko adii ɗuum, tawi jaagorɗe e haralleeɓe cunniima doosiyeeji potɗi yeewteede ɗii. Ɗeen balɗe, Nuwaasootnaaɓe tinii laamu kesu e wuro hee, sibu, to saraaji nehaande laamorgo ngoo, kala ɗo njah-ɗaa ko koninkooɓe e toppitiiɓe kisal laabi ndarii e yuɓɓinde yah-ngartaa kam e joofgol otooji e kisal… To Tafrak Seyna, ko laabi kesi, lampaaji kesi, boowe pittaaɗe. Joɗnde ndee waɗi ko e Galle mooɓondire keso mo laamu Muritani mahi e mudda daɓɓo oo, inniraaɗo « Galle Almuraabituun ».

Galle Muraabituun (galle mooɓondire keso oo) e Nuwaasoot
Galle Muraabituun (galle mooɓondire keso oo) e Nuwaasoot

Galle oo ina waɗi batirdu nawooru fotde 4 500 neɗɗo, e ko ina tolnoo e 300 biro e suudu, ko ina waawi jippinde hakke 60 lappol (delegaasiyoŋ), ɗi yimɓe 6 lappol fof. Won wiyɓe njaru makko tolniima e 34 miliyoŋ oroo (14 miliyaar ugiyya). Bonannde wonande leydi ngarndi 157ɓiri dow 185 to bannge ƴellitaare (e wiyde ciimtol PNUD 2016), ndi Banke Monjaal (BM) jeertini e ciimtol mum feebariyee 2018, ndoondiindi ñamaande moolanaande tolniinde e 99% njeñu mum hitaande (99% PIB), yantude e yooro bonngo e heege nder nokkuuji dowri…

Ko e settaambar 2017 golle makko kalfinanoo antampiris biyeteeɗo BIS-TP tawi waɗaaka « jeeyngal kalfingol golle » (appel d’offre) e hujja wonde ko « huunde heñoraande ». Ardii BIS-TP noon ko gooto e koreeji Muhammed Abdel Asiis, biyeteeɗo Seyn el Abidin wul Mohammed Mahmuud*. Ngam jippinde hoɓɓe ɓee, hoteeji ɗiɗi mawɗi (ɗi koode 4 e 5) puɗɗanooma maheede e maayirɗe 2017 hakkunde geec e galle mooɓondire Almuraabituun keso oo. Difinoo mahngo ngoo ko omdafeer kataarnaajo ine wiyee Ghaasem al Hudeyfi, kono golle ɗee njoofaani law. Laamu Muritani wattini ko luwde 180 suudu e nder otelaaji tati (ɗi koode 4) gonɗi hakkunde wuro ngoo, hono Monotel Dar-el-Barka e Azalaï Marhaba e Tdeila (Novotel ndeen).

To bannge kisal, Abdel Asiis yiɗnoo ko hollitde arɓe ɓee wonde ko fiytotoo becce ina anndani kisal koo, wonaa haala ɓola. Ko ɗuum tagi mo waɗande kala lappol reenooɓe mum heeriiɓe. Ko sabu Muritani kadi jeyeede e leyɗe G5 addani mo jaɓɓaade Emmanuel Macron (Emaanuyel Makron) mbele aɓe njeewtida ko faati e kisal saahal, kamɓe leyɗe goƴaaɗe ɗee (Mali, Niiseer, Burkinaa, e Caad) mbele konu G5 ina huccana tigi rigi golle.

Hol ko haalaa e joɗnde hee ?

Ko idii fof, hafeere Saharaa : hawraama ko Goomu Kisal Dental Afrik foti toppitaade ñawndude ndee uure. E nder ɗuum, yimɓe tato, yantude e hooreejo Goomu nguu hono Muusaa Mahamaat Faki, toɗɗaama ngam sakkitde peeje potɗe wallitde Kuuɓal Kuftodinngal Fedde Ngenndiije Dentuɗe (ONU). Ɓeen ngoni Pool Kagame (gardiiɗo Dental ngal e oo sahaa) e Alfaa Konnde (mo Kagame lomtii e ngardiigu Dental ngal oo) e Abdel Fataa Siisi (jogorɗe lomtaade Kagame e ngardiigu Dental ngal).

So ɗum ɓennii, leyɗe 5 goɗɗe njaɓii naatde e Nokku wellitaare-gostondiral (zone de libre échange), hono Burunndi, Namibi, Sieraa Leyon, e Afrik worgo. Nii woni timmii leyɗe 49 jaɓɗe wellitaare gostondiral. Joɗnde ndee jaɓii wallitde kalifu Ruwanndaa kalfinaaɗo geɗe caggal leydi biyeteeɗo Liwiis Mushikiwabo mbele ina ardoo Fedde winndereere Farankofoni.

Ko wonaa ɗuum, darnde Pool Kagame ina maantini e ndee joɗnde. Omo jogii eɓɓaande mawnde mbayliigu njuɓɓudi Dental ngal e sifaa no gollortoo nii. Miijo ɓurngo teeŋtude ngo o yooɓii ko wiyde « loowde ko waawi ɗigginde ɓuri !» woni « suɓaade siynude eɓɓaaɗe seeɗa ɗe waawi joofnude, ɓuri waɗde eɓaaɗe 1 000 ɗe waawaa joofnude ». Ina jeyaa e tiitooɗe mawɗe joɗnde ndee « haɓde e njeenaari » kam e waɗde feere mbele Dental ngal ina rimɗa to bannge kaalis. E nder ɗuum, Kagame yettinii miijo sakkiti ngam mbayliigu dental ngal haa waawa jogaade hoore mum to bannge ngalu.

Ine jeyaa e miijooji hee « pawgol kubbal e kala ko heen leydi somii ummoraade boowal, ngam wuurnude booñ Fedde ndee ». Hooreeɓe Afrik nootiiɓe e batu nguu mbiyi kadi ina njiɗi waylude ngooroondi jotondire faggudu e politik hakkunde Afrik e Orop e yaltude Goomu ACP (Afrik, Karaybe e Pasifik) ngam ɓeydaade daranaade nafooje mum en. E wiyde Muusaa Mahamaat Faki « ɗeen nanondire ko ɓooyɗe, sibu ɗe ndañii duuɓi 40, tee jotondire hakkunde men e Orop mbayliima, Afrik kadi wayliima, ɗum noon ina moƴƴi jotondire njulaagu ɗee njuurnitee… Tee Afrik ina jogii geɗe ɗe heerorii, ɗe naworaani Karaybe walla Pasifik… ». * Seyn el Abidin wul Mohammed Mahmuud : ɓooyaani o toppitinoo ko yeeyirdu njaram nder Rajo Muritani, hade makko sompude gollirde (sosiyetee) kaɓirɗe enformatik anndiraande CDI, caggal ɗuum golloowo e geɗe mahngo (BIS-TP) e halfineede golle keewɗe e nder leydi ndii. Kanko jeyi banke biyeteeɗo BMI. E maayirɗe 2017 kadi o waɗaama hooreejo UNEM (Fedde gollinooɓe).

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa