Konu Ngenndi : “Mumtugol ngol woni ko e laawol”

0
380

Nde senngo laamu, e gardagol hooreejo leydi oo hono Muhammed wul Abdel Ajiiju yuɓɓini seppo mawngo ñalnde alarba 9 saawiyee 2019, ngam, e wiyde maɓɓe, haɓaade « haala ngañantumaagu kam e seɓɓitaare », yimɓe heewɓe, haa teeŋti e senngo luulndo, njaɓaani tawtoreede ngoon seppo, sibu, e wiyde mum en, « ko laamu nguu wiyi ina haɓoo jooni koo, ko ɗuum gollata ko ina wona jooni duuɓi sappo ». E wiyde luulndo «Abdel Ajiiju, nde tawnoo ina anndi waɗaani ko moƴƴi to bannge koɗdigal leƴƴi ɗii, woni ko e yiylaade weñcitde geɗe ɗee. So o welaama tan, hannde hannde, jeewte kuuɓtodinɗe jowitiiɗe e koɗdigal hakkunde leƴƴi leydi ndii ina mbaawi waɗeede. Tee min ceeraani e naamnaade ɗuum, kono o jaɓaani. Seppo hay dara nafataa e ɗuum ». Ko noon kadi «ko o laamii koo, alaa ko o toppitii so wonaa waaraade ngalu leydi ndii, o heyɗini yimɓe fof, o waɗi fenaande e ɗawgol e paltoor feere laamorde, huunde jibinnde mettere e ñiŋooje ɗe o yiɗi hannde dartinde ɗee ».

Heewɓe ceeraani suurtude « feere fuunti nde o huutorii e ɗii duuɓi ɗi o laamii » : « njuulu Kahayɗi ngam hippude bone warkoyeeɓe », « sariyaaji njiyaagu ngam ɓeydaade heedande jiyɗinooɓe », « hare feewde e bonnooɓe jawdi (mufsidiin en) ngam ɓeydaade waaraade jawdi leydi ». Heewɓe ceeraani e fooɗtude hakkillaaji e caɗeele won ɗeen dente renndo, ko nanndi e hardaneeɓe, nguuri, walla paltoor leƴƴi ɓaleeji paltetee e laamu hee… Ko hono ɗuum jaaynoowo gooto ine wiyee Ahmed Jiddu Aali, binndunooɗo « Enen fof ko en arani en », yaltinde winndannde woɗnde tiitoriinde « Doole Konu Ngenndi : mumtogol ngol woni ko e laawol ». O fuɗɗorii winndannde ndee ko « njiyetaake !» Hol ɓe njiyetaake ? E wiyde makko ko ɓaleeɓe. Hol to ɓe njiyetaake ? Ɓe njiyetaake e senerooji konu leydi ndii

Konngol boom ñaaƴata ko e hunuko joom mum :

« Njiyetaake ! Persidaa Ibraahiima Muttaar Saar e Caam Sammba, ɓe porfesoor Lo Gurmo tawti ko ɓooyaani koo, ina mbiyatnoo wonde yimɓe daande maayo njiyetaake e njuɓɓudi laamu Muritani sabu politik apartaayd laamu nguu tabitinta oo, laamu nguu ina yeddatnoo ɗuum, takka ɓe wonde firtooɓe ngootaagu ngenndi ndii.

So tawii yimɓe ina njawatnoo ɗo Jallo walla Sidibe, walla Faal nomaa e kominikeeji batuuji ministeruuji, hay gooto miijotonooka wonde ina woodi nokku no woorunoo ɗo hay neɗɗo gooto e won e leƴƴi leydi ndii woodaani.

Oon nokku woni ko e Doole Konu e Kisal. Oon nokku, walla mbiyen oon garaad ɗo hay ɓaleejo-afriknaajo gooto woodaani, ko garaad Seneraal. Hannde, konu leydi ndii ina jogii 34 seneraal tawi heen ɗiɗo ko hardaneeɓe (tonngoode 22 e 23 e doggol « Konu » garowol ngol).

Kuccanen ko leelaani doggol senerooji, koyngal koyngal. Dooɓol « SD » firti ko « Seneraal Diwisiyoŋ », « SB » firti ko « Seneraal Birigaad ».

 Konu
1. SD Megget
2. SD Hanene Siidi
3. SD Daah El Maami
4. SD El Buruur
5. SD Iselku Weli
6. SB Muhammed Sheexnaa
7. SB Hanene Henuun
8. SB Habiibullaah
9. SB Muttaar Bolle
10. SB Muttaar Mini
11. SB Baraahiim Fall
12. SB Tiyeb
13. SB Meyde
14. SB H’Reytaani
15. SB Ben Awuf
16. SB Hamada Boyde
17. SB Dehbi Jaafar
18. SB Takiyullaah Rayiis
19. SB Muhammed Eli
20. SB Hammadi Eli Mawluud
21. SB Dah Ageb
22. SB Rafaa
23. SB Ahmed Abdel Weduud
24. Abba Babti

Sanndarmori
1. SD Sultane Lesuuwad
2. SB Bellaahi Ahmed Aysha
3. SB Maayiif
4. SB Jallo Sheex Balla
5. SB Hamuudi Taaya
6. SB Suleymaan Abude

Garde
1. SD Mesqaaru
2. SB Baaba Ahmed
3. SB Xattaar
4. SB Yaakuub

So tawii ko to Garde Ngenndi (Gardeeɓe), alaa baawnooɗo toon nomeede e oo garaad, wonaa to Konu walla to Sanndarmori, ɗo kolonelaaji ɓaleeɓe ɓooyɗi, laaɓtuɗi, kattanɗi, nehiiɗi, padi duuɓi jooni binndugol inɗe mum en e alluwal ŋabbugol faade garaad Seneraal. Hikka kadi, hay gooto e maɓɓe ardiiɓe konu ɓee cuɓaaki. Doggol maɓɓe nani (Kl firti ko Kolonel):

1. Kl Sidibee Samba (Gardo Jeni (Génie) Konu)
2. Kl Jah Saydu (Diisneteeɗo Konu to New York)
3. Kl Entanndaa Koytaa Buubakar
4. Kl Caam Mammadu (Gardo ɓooyɗo. TP/Konu)
5. Kl Entanndaa Sidibee Muusaa (Marin Ngenndi)
6. Kl Ganndegaa Samacee
7. Kl Entanndaa Kamara Makha
8. Kl Natugaa Mbooc
9. Kl Kone Hasan (Sanndarmori)

Kono tan, e nder ngoo weeyo moƴƴanngo Ngootaagu Ngenndi – mbaɗanaangu seppo e gardagol Hooreejo leydi, Ñalawma fooftere joɓeteeɗo, Inniraa mbedda gonnooɗo e innde maande mawnde aarabeeɓe e afriknaaɓe e ceer-mond – so gooto e ɗiiɗoo koleneluuji 9 ɓeydananooma garaad, maa sukkatno kunuɗe ɓee bonnooɓe Ngootaagu Ngenndi, hono Ibraahiima, Sammba e Gurmo. Ɓayri ɗuum waɗaaka, eɗen poti faamde tan wonde, bonnooɓe Ngootaagu Ngenndi ɓee, wonaa sikketeeɓe ɓee. »

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa