“Ko Alla jeyi en, ko e makko nduttoto-ɗen”. Abuu Mborom Gelaajo ruttiima e joomi men ñalnde 26 mee 2018 hedde tisubaar. O wirnaa ko ñalnde oon kikiiɗe gooto e Nuwaasoot. Sinno leñol fof ina rokkanoo suɓaade yimɓe sappo wuurooɓe haa cay, Abuu Mborom ko heen jeyetenoo. Kono fittaandu kala ko maayooru.
Maayde Abuu Mborom Gelaajo, ko baasal wonande leydi ndii, sibu Abuu Mborom waɗi nguurndam fof ko ina darii mbele leydi Muritani ina wona, rimɗa, yimɓe mum nguura nguurndam moƴƴam.
Ko baasal wonande ɓe o renndunoo yiɗde Muritani gootiɗɗo, ɗo alaa ɗawaaɗo, ɗo nuunɗal tatibi, demokaraasi laatii (wiyetenooɓe demokaraat en) naattuɓe hannde e lannda biyeteeɗo UFP, sabu darnde makko e cuusal makko ceedtinngal e nder kareeli ngootaagu ɓiɓɓe Muritani…
Ko baasal wonande Pulaagu haa teeŋti e Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, sibu ko o neɗɗo daraninooɗo ɓamtugol pinal leñol mum. Ko o jimoowo ŋanaa mo hono mum alaa, o wonnoo, gila e jime coñceeje (Gurel amen e njiimaandi koloñaal, Pulaar, Baañaan…) haa e jime haɓtaare (Ay haame am e ndii leydi, Maawiya nawani mi buunaaji, Neene naamnii yenaande ekn).
Baasal wonande jaaynooɓe, daartooɓe, wiɗtooɓe, annduɓe ekn, sibu Abuu ko neɗɗo piiltiiɗo gannde e jokkondire renndo. Seede mum ko seedanteeje garooje ɗee:
Biyeteeɗo Jamal Sow winndii ñalnde o sankii ndee e hello mum Facebook : « Mbayniigu jam Abuu Mborom Gelaajo, yimiyanke kaɓeteeɗo. Ko baabi am Abuu Mborom Gelaajo sankii koo, ko waraango ciftore ngartata e hakkille am. Ko idii fof ko jeese e daaɗe yonta worɓe e rewɓe sagataaɓe ɓe piɓle mum en, cuusal mum en, nuunɗal mum en e darnde mum seedtini e sahaa mum en. Artata e hakkille am, ko ayaawo yimɓe jaɓnooɓe, suusnooɓe dartaade tanaaji keewɗi, tiindii fuɗnaange ngam ƴoogoyde ganndal. Artata e hakkille am, ko ɗii ñalɗi e jammaaji juutɗi jeewte paatuɗe e politik, e pinal, e faggudu kam e kewkewe aduna… Ɗo yimɓe cunnotonoo ko haaletee ñalnde kala e BBC e ɗemngal Arab. Ɓurnoo heewde luggiɗineede ko jaŋde geɗe diine Lislaam, ɗo hakkillaaji njiylotonoo faamde ko faati e Tawhiid kam e ngooroondi Sariya Lislaam… Ko artata e hakkille am kadi ko sahaaji muusɗi, mettuɗi kitaale gulɗe 1986, 1987, 1989, 1990, ɗo yimɓe ndeenetenoo, ndiddetenoo, njaggetenoo, ndummbetenoo, taccintenoo, ɗo wonnooɓe baasismayaagal e naserismayaagal ngukkitunoo ngañgu e dow almudɓe Al-Azhar ndeen… Abuu Mborom Gelaajo, no yoga e yahdiiɓe mum nii, ko neɗɗo tedduɗo, jom piɓle tiiɗɗe, daraninooɗo miijo goodal ndimaagu aadee e neɗɗanke e renndo. Ko waɗi, o leeptiraama ɗuum (o nanngiraama, o leeptiraa, o dummbiraa, o seerndaa e sukaaɓe makko hade makko taccineede feewde Senegaal e 1989 sabu ndee darnde, kono ɗuum meeɗaa yamminde e ndeen darnde… Mayniigu jam ngenndiyanke cuusɗo, caasdo, mo wooda nanndo ! ».
Al Hajji Gay : « Mbayniigu jam yimiyanke mawɗo, harbiyanke Abuu Mborom Gelaajo Bah»
« Ɓesngu Muritani waasii ɗoo gooto e ɓiɓɓe mum ɓurɓe faayodinde. E Ooɗoo sahaa e daartol leydi men, ɗo ngenndiyankooɓe joom en hakkilaaji fof ngoƴaa no feewi (ko fotde maɓɓe) kisnugol ngootaagu leydi ndii sabu tanaaji ketɗi ɗum, eɗen miijoo rewɓe e worɓe yarlitaninooɓe daranaade kisal ngootaagu ngenndi ndii. Abuu Mborom Gelaajo Bah ko e ɓeen jeyaa. Nguurndam makko no diidorinoo, heen sahaaji haa o ɗeɓi waasde heen fittaandu makko, ko nguun ngootaagu o daraninoo ko aldaa e tampere. E nder tuddule mooliiɓe to Njum, to Dagana, to Wuro Soogi, e to Bakkel, tawi mooliiɓe ina ngumpilaa sabu taccingol e bonanndeeji mbaɗaa, ɓerɗe mum ina iiñta, ina caɓɓitoo mette, Abuu Mborom darii cot, hucciti e ɓee rewɓe e worɓe, haalani ɗum en ko hay gooto suusaano haalande ɗum en. O wiyi ɓe : « Ko en waɗaaɓe bonannde nde hay gooto anndaa to tolnii, kono safalɓe ngonaa añɓe men. Gaño men ko laamu ngonngu Nuwaasoot nguu, laamu njuɓɓinngu, siyni politik leeptuɗo en hannde oo ». Haala mbayka nii e oon sahaa, e nder ngonka mbayka nii, feewde e yimɓe gollaaɓe golle potɗe nii bonɗe, huunde fof ina waawnoo heɓtaade heen joomum ; wayi ko no wartaade nii. Kono kadi ɗumɗoo ko seedantaagal cuusal mawngal ».
Galo Demmba Soh wiyi : • « Mbaroodi leñol wiriima joƴƴinaani njogitaari, bajo yahii yahdaani e gacce : Pulaagu woyii Abuu Mborom Gelaajo Sammba Bohum Ndeena Waali Bah ».
Kaaw Elimaan Bilbasi Tuure : « Muritani waasii ɗoo ngenndiyanke mawɗo, leñol Pulaar en mbaasii ɗoo yimiyanke mo alaa nanndo, Mnd-Ufp waasii ɗoo tergal coftungal, minen min mbaasii ɗoo kaawmiraaɗo, baabiraaɗo, gootal e jaale mawɗe ɓesngu mawngu Al Falah mo ganndo fuutanke, hono Al Hajji Mahmuud Bah mo Jowol ».
Ɓe Abuu darodinoo fof ina ceedtanii ɗum ko ɓeeɗoo ɓennuɓe, ɓe njiidaa e makko fedde politik ceedtii e makko koo : « Alaa hare nde Abuu luutaa. Tuggan maa nder kebbaaji Kayhayɗi haa e nder tuddule mooliiɓe to Senegaal, haa e hare nder UFD e ko sakkitii koo e nder UFP, alaa hare nde Abuu tawaaka… » Abuu ko neɗɗo piiltiiɗo jotondire, joom fiɓnde, luulndiiɗo kala fenaande e winndere ndee (yeru kiiɗal Palestiinnaaɓe ekn) haa e nder leydi ndii (omo jeyanoo kadi e fedde REVE 89/90).
Guurɗo fof ko maayoowo, Abuu Mborom tuɗɗiima leppi leydi, leydi tuɗɗii mo leppi teddungal.
Bookara Aamadu Bah
