Miijo : fof ina yooɗi, kono fof ko fenaande

0
20
Mohamed hanefi, Kuwoyti
Mohamed hanefi, Kuwoyti

“So tawii, e nder kampaañ woote, gollooɓe laamu kulaani kersaani waɗde depasuuji ɓurtuɗi, fende penaale mawɗe ngam tan haa njiyee, fawaade e doosɗe mbatulaagu kuutorteeɗe e fannu fof, ellee leeso fijirgo wonande jogiiɗo mbaawka rokkude walla nomde, ina laaɓti ɗuum ko maale renndo deŋngo dumunna juutɗo, juutɗo no feewi”.

So ganndo huccitii e asamaan ngam ñaagaade dañal aduna, ɗuum ko maale wonde denndaangal juɓɓule nehaagu e piɓle paarnorɗi aadee nattii woodde.

So tawii e nder kampaañ woote, gollooɓe laamu kulaani kersaani waɗde depasuuji ɓurtuɗi, fende penaale mawɗe ngam tan haa njiyee, fawaade e doosɗe mbatulaagu kuutorteeɗe e fannu fof, ellee leeso fijirgo wonande jogiiɗo mbaawka rokkude walla nomde, ina laaɓti ɗuum ko maale renndo deŋngo dumunna juutɗo, juutɗo no feewi.

Hol no wonirta hay sappoɓal ngaluuji booyneteeɗi e nder kampañuuji, peeñirɗe e ñaantule ɗe Islaam haɗi, kersiniiɗe so ƴeewdaama e nguurndam ɓesngu nguu, hol no wonirta hay sappoɓal ɗiin ngaluuji paaboraaka ɓesngu njiñiingu e baasal bonngal e musibaaji e majjere ?

Banndiraaɓe, mbiyee « EF », on mbooraama.

Hoto mbarto-ɗee heedde hoore. Ko toon fof ɓuri ñawde. Oɗon cikki ɗii otooji mawɗi, ɗii V8-tuujii, V9-fuuji e V10-suuji faaro, gaaraaɗi yeeso wilaaji mon, Alla yiyataa ɗum ? Tawi noon hay ammbilaas paabotooɗo woodaani ngam daɗndude fittaandu haaƴotoondu muuseeki saraaji wuro too ?

Hol to ndee yiɗde nde ngoondaton oɗon njiɗi yimɓe mon ndee woni ? Mbar wonaa yiɗde uuga e sammeere ?

Ngartiree hakkillaaji mon. Luɓirɗo on mbaawka ngam waɗde ko mbela-ɗon dow hono mon en Oo, ina waawi sahaa kala jeytude on, haa njaaston ko ngonno-ɗon nde O tagata on gadanol ndee.

Eto-ɗee hay so laɓɓinde golle mon bonɗe ɗee nder galle, walla kam, ko famɗi fof, kamon galle oo ngam ustude mbonndam ndee fijirde.

Neɗɗo Alla foti toppitaade tan ko moƴƴitinde geɗe ɗe peewaani, bonnooje jokkere enɗam hakkunde yimɓe, walla dumtinooje laawol Tagɗo. Hay gooto e annduɓe men diine meeɗaa toppitaade goofi ɓurɗi mawnude. Ndaa ellee ɓe ndokki himme mawɗo ko ngeɗon nguurndam aduna e mbelemma mum, haa teeŋti e ngalu. Ɗumɗoo ko huunde bonnde, ñiŋoore baɗoowo ɗee geɗe fijirdeeje, ɗe njahdaani e diine men, wonaa e piɓle men walla aadaaji men.

Ɓeen sooriiɓe aduna ina njeeya diine e caɗeele leydi ndii, ina njeeya mbaadi mum e ŋari mum, ko jamfankooɓe. Wonaa kampañuuji woote njogori laɓɓinde ɓe e gacce taccuɗe keeri, ɗe ɓe ngaawi, e teyaaɗe, ngam dañde heen ngañaari ndi laaɓataa haa bada. Aɓe nganndi ko njiɗ-mi haalde. Mi yiɗaa diwde ɗoo.

Nande persidaa ina wiya: « miɗo yiɗi anndude », ko huunde haawniinde. Mbele omo foti yiɗde « anndude » kanko persidaa ?

Mbele persidaa ina jogii hakke majjude ko dogata e nder ɓesngu mum, ngu muusalla mum anndaa haa caggal leydi, sibu ko kanko fof idii sarde ɗum toon haa yaaji ?

Kadi, eɗen kaala haala manndaa.

Holi oon manndaa ? Manndaa alaa. So wonaa mo neɗɗo siifata nde nomaa kala. Ko njeenaari ndi neɗɗo jaasɗo rokketee, fawaade e geɗe ɗe kumpiti-ɗen, ngam ñaamde teewu banndum en.

Goonga oo, ko en fecciiɓe hakkunde jiyaaɓe e jiyɗinooɓe.

Kala heen dañɓe taccude ɓalal Berlin keɓi oya bannge, wonata darnde mum tan ko waɗde feere mbele heddiiɓe ɓee ina « keddoo e palaas mum en », mbaasa taccude. Ɓeen ko waasɓe ɓee, ɓe heege e ñawu e majjere e muuseeki ɗaysini. Yimɓe lohɓe, lesɗinaaɓe, ɓe kattanaani jannginde sukaaɓe mum en walla daɗndude ñawɓe mum en. Kuutorɗe kampañuuji woote, hollitteeɓe, ɗakkee so ina sokli, mbele limoore ndee ina timma. E nder ngol jiilyiitugol ɗo njurum woodaani, maa wood ɓiɓɓe leydi ɓe njogoraani abada heɓde hakkeeji mum en. Kala fenaande hankadi ko e maɓɓe fawetee… Haa nde Joomiraaɗo saltii kala.

Jagge mbiyee « EUF ». On maayii !

Yiɗde mahde renndo e dow fenaande, ko solteende mawnde wonande Laamiiɗo winndere. Dimmbinde hoore, foɓɓude ko taƴondiraani, walla moosde moosooji jaajɗi caggal kameraa, walla sara mawɗo leydi, ina anndaa ko feere nattunde nafde : aduna ina faami on ina ƴeewra kutuya. On kaandaani e ko wayi nii. Ngonee yimɓe. Ndimaagu mon difii faayiida mon.

Baabiraaɓe men e taaniraaɓe men alaa ngalu njoginoo so wonaa salaade jaasre walla huuñƴude e jawkal aduna. Gite maɓɓe fof kuccitnoo tan ko e Toowɗo Oo, tee ɗum haɗaano geɗe maɓɓe moƴƴude, tawi alaa ko ɓe njogii so wonaa mbeyon seeɗa e nakkon seeɗa, walla ngelobon seeɗa. Hannde, miliyoŋaaji mon ɗii ndokkataa on ɗuum.

Deedi mon ina keewi, kono on ceeraani e heege. Neɗɗo waawaa wonde galo nder won ngaal baasal.

So neɗɗo waɗtaani hakkille e calsalti nguɗu fenaande nder njuɓɓudi laamu, ina wayi no, kam e hoore mum yamirii firtaare leydi.

Muritani haandaani e ɗeen battane.

Eɗen ndippa ɗo gootel tawi eɗen taaroo winndere ndee e nder balɗe capanɗe jeetati, eɗen njooɓii haala mbelka, eɗen kaala ko en mbaawanaa. Ndaa konngol maayataa heege, ɗomɗittaa hay gooto, deeƴnataa ɓernde hay gooto. Ko waɗɗii e oo aduna koo, wonaa huunde famɗunde.

Alaa e sago Goonga feeña e golle, nuunɗal laamoo, huuɓna peccitagol ɓure, e ndeenka e njiimaandi. Joɗnde jaagorɗe nomoore tanndalde wootere ina woppi keddiiɗe ɗee, ko haram tunwingol leydi ; ndeen joɗnde alaa mo jooɗanii so wonaa hoore mum.

Dental annduɓe, dental jiiduɓe, goomu uddiingu walla lohorgol dartoriingol njelaari, ina fewjida e caggal leydi moojobe, ngam jaɓnude en ko yahdaani e ko ndon-ɗen koo, yahdaani e neesu men e aadaaji men, woni ko e wujjude yiɗde men e tunwinde ndimaagu men. Ko dente potɗe haɓeede. Parti politik dowlinoowo rasisma, siiyaagal, walla peccooru, walla jiilyiiltugol ngootaagu ngenndi men e peeñcu, ɗuum ko maale laaɓtuɗe laamu woodaani, tee alaa ko toppitii so wonaa laamoraade hebbinde keesuuji mum kaalis kam e konte mum banke. Ɓuraani ɗoon.

Ɓeen ɓe ngalu mum en ɓeydortoo majaango yitere, ina poti kam anndude wonde nguyka ina ɗaɓɓi sirlu seeɗa. Laamaaɓe ko waasɓe, ko lohɓe, kono ina miijoo. Ina gasa tawa e miijo won ɓeen, laamaaɓe ɓee ko jiyaaɓe, kono ko jiyaaɓe miijotooɓe. Gite maɓɓe ina ceeɓani sooynaade janngo e yaakaare, gite maɓɓe ngontii teleskopaaji ceeɓirɗi hiisiwal, ƴeewooji ngonka mon, cilooji penaale mon. Ɗumɗoo ina ɗaɓɓi gacce no poti fof.

Ko Muritani laaɓɗo, nuunɗuɗo, ɓiy-yummaajo, kisɗo tan waawi gaddanaade ɓiɓɓe ɓe ngollanto-ɗon ko ngolloto-ɗon koo, nokku ɗo mbaawi ƴellitaade, ɗo mbaawi wonde e yahde ina ndarni daaɗe, kono wonaa ina ɓitti laaceeje. Mbaɗtee heen hakille.

Ñemtinooje fenaande, ceedtaali fenaande, nanndikinagol fenaande, naafigaagal, ngonaa aadaaji renndo men. Ko jikkuuji garduɗi e kaalis e nguurndam fenaande e njiyee kam.

Hoto njaɓee woppitde ɓiɓɓe yummiraaɓe mon e baasal tawi oɗon lummboo e dañal ɓurtungal, ngal wondaani e nehaagu. Oɗon poti ɓurde ndee yiɗde nde juutataa ko ɓuri puɗgol leeɓi daneeji.

Miijooji ɗi cellaani ko mooƴu wonande janngo leydi men. Ndarto-ɗen seeɗa ngam wiyde fuuyɓe banngeeji fof, wullirooɓe Jam e ɗemngal tan, gollirooɓe Bone e juuɗe mum en e ɓerɗe mum en. Haalande ɓiy yumma mum ko yiyataa e hoore mum, ko e mbaadi nuunɗal e korsa jeyaa.

Wonaa laamiiɗo waylata ngonka, ko ɓesngu pinngu ngu foɓɓantaa so wonaa yimɓe haanduɓe heen. So oɗon ngondi e Alla, hay dara on kulaani. Kono so tawii on luutndiima Yamiroore Makko, ɗamaawu alanaa on.

Sirlu weytaare woni ko e yankinaare, hakindaare, fooƴteende. Renndeede ina rokka doole, sara mooso.

Kasruɗo ko oon mo alaa ko ɗacciri daartol so wonaa geɗe coofɗe. Hoto kuutoro-ɗee caɗeele woɗɓe ngam weltaade. Sibu ɗuum ko roosirde janngo mum e ngo jibinannde mum nimsa, ngañgu e meseer.

Njondikino-ɗee e seeɗa. Suudu huɗo heewndu welemma ɓuri taakaw bertaaɗo hooram-hooram, mahraaɗo warhooreeji, raakiraa surweende.

Yoneede e haaɗde e sokla mum ɓuri jawdi wonde ngalu. Yo Alla reen en enen kala, O waɗta en e laawol pooccingol ngol cuɓino-ɗen idan ngol. So laawol ndimaagu, ɓiyngu yummaagu e nuunɗal. Aamiin

Fulo : Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa