Kofi Annan, Gananaajo gonnooɗo Koolaaɗo Kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe hakkunde 1997 e 2006 oo, maayii ñalnde aset 18 ut 2018. Kofi Annan jibinaa ko ñalnde 8 abriil 1938, o janngii to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Amerik lollungal biyeteengal Massachusetts Institute of Technology (MIT) hade makko gollaade e Fedde Ngenndiije Dentuɗe (FNGD) tuggi 1962.
E hitaande 1993, o waɗaa cukko-kuuɓal FNGD, o ardii catal mum toppitiingal deeƴre. Oon sahaa hawri ko e kewuuji ɗiɗi muusɗi, so warhoore Ruwanndaa e wolde Bosni. Ndeen o wiynoo ɗuum addanii mo roondaade donngal teddungal so « faamninde kaangol e dagagol naatde e hare so tawii jojjanɗe aadee njaɓɓaama jaɓɓugol peeñngol ». Kofi Annan lomtinoo e ngardiigu FNGD ko Misranaajo biyetenooɗo Butros Butros Gaali ñalnde 1 saawiyee 1997. E hitaande 2001, o rokkaa njeenaari Nobel wonande jam sabu darnde maɓɓe ngam yiylaade deeƴre e winndere ndee. E hitaande 2003, o feeñnini miijo makko e wolde Amerik to Irak, o wiyi : « ñalawma am ɓurɗo ɓawlude, ko wolde Irak, sabu am ronkude haɗde nde ». Lomtinoomo e ngardiigu Fedde ndee ko Ban Ki-moon, ñalnde 31 desaambar 2006.
Ko o sankii koo, yimɓe heewɓe, ardiiɓe winndere ndee, ceedtiima e makko golle moƴƴe, gila e gardiiɗo FNGD jooni oo, hono Antonio Guterres, haa e hooreejo Riisi, Hooreejo Farayse, e woɗɓe.
Fooyre Ɓamtaare
