Kofi Annan sankiima

0
1808

Kofi Annan, Gananaajo gonnooɗo Koolaaɗo Kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe hakkunde 1997 e 2006 oo,  maayii ñalnde aset 18 ut 2018. Kofi Annan jibinaa ko ñalnde 8 abriil 1938, o janngii to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Amerik lollungal biyeteengal Massachusetts Institute of Technology (MIT) hade makko gollaade e Fedde Ngenndiije Dentuɗe (FNGD) tuggi 1962.

E hitaande 1993, o waɗaa cukko-kuuɓal FNGD, o ardii catal mum toppitiingal deeƴre. Oon sahaa hawri ko e kewuuji ɗiɗi muusɗi, so warhoore Ruwanndaa e wolde Bosni. Ndeen o wiynoo ɗuum addanii mo roondaade donngal teddungal so « faamninde kaangol e dagagol naatde e hare so tawii jojjanɗe aadee njaɓɓaama jaɓɓugol peeñngol ».  Kofi Annan lomtinoo e ngardiigu FNGD ko Misranaajo biyetenooɗo Butros Butros Gaali ñalnde 1 saawiyee 1997. E hitaande 2001, o rokkaa njeenaari Nobel wonande jam sabu darnde maɓɓe ngam yiylaade deeƴre e winndere ndee. E hitaande 2003, o feeñnini miijo makko e wolde Amerik to Irak, o wiyi : « ñalawma am ɓurɗo ɓawlude, ko wolde Irak, sabu am ronkude haɗde nde ». Lomtinoomo e ngardiigu Fedde ndee ko Ban Ki-moon, ñalnde 31 desaambar 2006.

Ko o sankii koo, yimɓe heewɓe, ardiiɓe winndere ndee, ceedtiima e makko golle moƴƴe, gila e gardiiɗo FNGD jooni oo, hono Antonio Guterres, haa e hooreejo Riisi, Hooreejo Farayse, e woɗɓe.

Fooyre Ɓamtaare

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.