Gardagol leydi : wontii “ittamko daande”?

1
620

Ñalnde 21 noowammbar ɓennuɗo ndee, hooreejo leydi oo, honoMuhammed Abdel Asiis, teeŋtinii ɗaɓɓataa manndaa tataɓo ngam ɗooftaade Doosgalleydi ndii. O haali ɗum ko to Waalata, to o yahnoo tawtoreede koolol gureganni. O wiyi noon, ko ɗoo e leydi hee o keddotoo, omo ndaara kala ko yahataheen e ko waɗetee heen. O fawti heen wonde « miɗo teeŋtina noon doosgal leydi haɗaani mi ɗaɓɓoyde wontoyde hooreejo leydi caggal ɗuum ».

Firti ko so ɗeeɗoowoote ɓennii, so manndaa paaɗo oo joofii, omo waawi kadi wonde kanndidaa ngamarditaade leydi ndii. Huunde hesere no feewi, jogornde kadi addude duko mawngo !Gila e jooni boom, luulndiiɓe puɗɗiima jaabaade mo ngam wiyde wonde ina mbeltiie ko waasata ɗaɓɓude manndaa garoowo oo, kono yo o faam, Doosgal leydi ngalharmini ko “manndaa tataɓo”, so reggondirii walla so reggondiraani fof !Hankadi o waawaa artude e laamu, sibu, e doosgal leydi hee wiyaaka manndaaji ɗiɗideggondirɗi walla taƴondirɗi, wiyaa tan ko manndaaji ɗiɗi, so ɗi ngoniideggondirɗi walla ɗi ndeggondiraani fof.

Sibu, kuulal 28 Doosgal leydi ndii caaktangal e hitaande1991, cahtangal ñalnde 25 suweŋ 2006 wiyi : « hooreejo leydi waawi toɗɗiteede tan ko laawol gootol ». Kuulal 29 ngal ɓeydi heen : hade makko ƴettude golle,hooreejo leydi oo ina woondira ɗiiɗoo konnguɗi : “mi woondirii Alla Bajjo Oo, ardoraade peewal, e ɗooftaade doosgal leydi e laabi sariya, e toppitaade ɓesnguMuritani, e hisnude ndimaagu leydi ndii kam e ngootaagu ngenndi ndii e timmalwertallo mum. Mi woondirii Alla Bajjo Oo, waasde abada fuɗɗude wallawallitde, miin e hoore am walla rewrude e woɗɓe, kala feere waawnde yuumtoyde lelnaaɗedoosgal leydi ndii jowitiiɗe e njuuteendi manndaa hooreejo leydi ndii kam esifaa no waylirtee, cifaaɗe nder kuule 26 e 28 ngalɗoo doosgal leydi “.

« hooreejo leydi waawi toɗɗiteede tan ko laawol gootol », ina laaɓti haa maayi, firti ko so waɗii manndaa gadano, ko gooto bajjo goɗɗombaaw-ɗaa waɗde, wona ɗiɗi, a waawaa diwde ɗoon hankadi kaaɗdi nguurndam maa.Ɗumɗoo noon yiiloo banngoo alaa ko nafata heen, « ittamko daande » alaa ɗoo geɗal,so wonaa kay joomum waɗ kuudetaa goɗɗo hono no heewnoo waɗde nii.

Bookara Aamadu Bah

YOWRE 1

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa