Ñalawma winndereejo Ɗemngal Muuynangal ina mawninee hitaande kala ñalnde 21 feebariyee ngam ƴellitde keewal pine e keewal ɗemɗe e nehdi e jaŋde tuugiinde e ɗemɗe keewɗe. Hikka, tiitoonde Ñalawma oo ko « Ɗemɗe waalwureeje, ina teeŋti e ƴellitaare, kam e duumanugol jam e beldital ». Hawri kadi hikka ko Hitaande winndereere ɗemɗe waalwureeje (IYIL19).
E nder ɗuum, Gardo kuuɓtodinɗo UNESCO, hono sokna Audrey Azoulay, haalii heen ɗii konngi :
« Wonande UNESCO, kala ɗemngal muuynangal ina moti anndeede e heɓtineede e rokkeede faayiida e denndaangal fannuuji nguurndam renndo. Kono wonaa ɗuum woni ko woodi. Ɗemɗe ngenndiije ɗee ina hasii ngonaa (mbaɗaaka) ɗemɗe ngenndiije, ɗemɗe laawɗinaaɗe walla ɗemɗe jaŋde. Ɗumɗoo noon ina waawi addande ɗeen ɗemɗe muuynaaɗe majjude so ngoorii noon ko juuti… Ɗemngal muuynangal ina himmi e nder jaŋde mawɓe sibu faggoraade ngal kattanɗe garwaniije to bannge taro e binndol e hiisa ina newii. Ɗee kattanɗe noon ngoni ngooroondi ɓamtaare neɗɗo. Ɗemngal muuynangal kadi woni peeñnirgal bajjal neɗɗaagu, kanngal woni sewnde ganndal e pentugol neɗɗo kala.
Golle ina keddii haa keewi. Janngooɓe ɓee ina famɗi ɗo puɗɗorii jannginireede ɗemɗe ɗe muuyni, E wiyde UNESCO « hedde 40% yimɓe winndere ndee njannginirtaake ɗemngal kaalata walla paamata ». Ndaa noon wiɗtooji baɗaaɗi ɗii fof ina kollita wonde janngude e ɗemngal ngal muuyni ina newna jaŋde gannde kam e jaŋde ɗemɗe goɗɗe.
Ɓesnguuji waalwurooji ceeraani e hollitde yiɗde mum en jannginireede ɗemɗe ɗe muuyni, hono no Bayyinaango Fedde Ngenndiije Dentuɗe yowitiingo e hakkeeji ɓesnguuji waalwurooji wagginiri ɗum nii. Nde tawnoo 2019 ko Hitaande winndereere ɗemɗe ɓesnguuji waalwurooji, ooɗoo Ñalawma ɗemngal muuynangal mawniniraa ko e tiitoonde « ɗemɗe waalwureeje ko ɗemɗe ɓamtaare, ɗemɗe jam e beldital ».
Ɓesnguuji waalwurooji ina ngona hedde 370 miliyoŋ neɗɗo, tee ko kam en kaalata ko ɓuri heewde e 7 000 ɗemɗe guurɗe ɗee. Kono haa hannde aɓe lutti e joñeede e duuñeede, e wuurde nder baasal mawngal, hakkeeji maɓɓe yaɓɓeede.
Ko firti Ɓesnguuji waalwurooji ?
Ɓesnguuji waalwurooji joopii ko « yimɓe ummiiɓe e yimɓe hoɗnooɓe leyɗeele walla diiwanuuji ɗi leƴƴi goɗɗi garɗi keɓti, njiimi ɗum en, haa ɓurtii ɗum doole e keeweendi ».
Ko yimɓe ɓurtaaɓe doole e nokkuuji mum en gaadanteeje, kono heddiiɓe heen. Limoore ɓeen yimɓe e winndere hannde ko hedde 370 miliyoŋ fittaandu . Eɗi tawee e nder 70 leydi. Eɗi inniree kadi « yimɓe idiiɓe » , «yimɓe jibinaaɓe e nokku » ekn, ɗum fof ko ngam añde rewde e innde jalkitoore ndee, hono « yimɓe aadanteeɓe ». Kono hannde ɗee inɗe fof ngoppaama, ɓe mbiyetee tan ko « waali wuro » en, so wonii ɓesngu mbiyen « ɓesnguuji waalwurooji », woni « peuples autochtones » e ɗemngal Farayse..
Hol ɗemngal muuynangal ɓurngal waawde haaleede e winndere ndee ?
Hannde, ko ina tolnoo e miliyaaruuji jeeɗiɗi (7) aadee ina nguuri e tagofeere men Leydi ndee. Aɓe kaala ko ina wona 7 000 ɗemngal, heen 230 ko Orop kaaletee, ko ɓuri 2 000 ɗemngal kaaletee ko to Asi. Kono hol heen ɗemngal ɓurngal heewde muuynuɓe ɗum ? E wiyde nimaadu wiyeteendu Ethnologue, ngaal ɗemngal ko caltol ɗemngal gootol to Siin ina anndiraa « Manndareere ». Alaa ko haawnii heen noon, sibu yimɓe Siin tan, ɓurii hannde miliyaaruuji ɗiɗi fittaandu.
Hol ɗemɗe ɓurɗe muuyneede ? (Heewde haalooɓe tawi ko kañum muuyni). Joy (5) gadane ɗee ko ɗeeɗoo :
| Ɗemngal muuynangal | Limoore haalooɓe ɗum |
| Manndareere | 908 miliyoŋ |
| Españool | 443 miliyoŋ |
| Engele | 380 miliyoŋ |
| Hinndi/Urdu | 330 miliyoŋ |
| Arab | 290 miliyoŋ |
