Google e Wikipedia : Hol ko haɗi fulɓe winndude ?

3
3053

Google jeyaa hannde ko kuutorɗe Enternet ɓurɗe mawnude. Leƴƴi keewɗi ina pooɗanoo yo ɗemɗe mum en naat e mum. Wikipedia (Wikipejaa) ne ko lowre ganndal ɓurnde lollude e hoolnaade hannde nder enternet, haa ko Google fellitii ɓeydude kaalis rokkatnoo ɗum hitaande kala. Kono binndanɗe Pulaar ina pamɗi e ndee lowre ganndal. Hol ko haɗi fulɓe winndude ? 

Wikimedia e Google ina nganniyii ɓeydude binndanɗe huunde e ɗemɗe inndo tokoose nder Wikipedia, ɓe naatna heen ɗemɗe sappo goɗɗe cuɓaaɗe e ɗemɗe Inndonoosi e Meksik e Niiseriyaa e Fuɗnaange ɓadiiɗo e Afrik rewo. E nder ɗuum, Google ɓeydii ballal rokkatnoo Wikipedia fotde miliyoŋaaji tati dolaar (miliyaar ugiyya pawɗo). Ɗum firti ko won nafoore Google yiyi e Wikipedia, wootere e lowre enternet ɓurɗe lollude e hoolnaade e winndere ndee. Heddii noon, ko ina sikkaa wonaa sabu Alla ɓolo tan Google waɗiri ɗum, sibu maa dañoy heen ngartam. No pelle karallaagal goɗɗe ɗee nii, baaɗe no Amazon, Apple, e Facebook, Google ina huutoroo Wikipedia nder huunde e gollorɗe mum. Yeru, Alexa mo Apple, walla Siri mo Amazon ina kuutoroo ganndal Wikipedia ngam jaabtaade naamne naamnetee (pelle ɗiɗi ɗee ndokkii Wikimedia balle)… Yeru goɗɗo : So a yiyliima « Nuwaasoot » e Google, « warwarde ganndal » ina yalta, hollitoore kabaruuji jowitiiɗi e Nuwaasoot ittaaɗi e Wikipedia ; ɗum firti Google huutoriima Wikipedia. Ko noon kadi « Google Translate », hono « Firo Google » maa naatne e Wikipedia ngam wallitde firo ɗemɗe 15 goɗɗe, yanta e ɗemɗe 106 goodnooɗe ɗee…

Kono kadi, winndooɓe e Wikipedia maa mbaaw naftoraade huunde e kuutorɗe Google ngam newnude golle mum en, yeru huutoraade yiylorde Google ngam yiytude iwdi kabaruuji (gannde, haala, ekn) dokketeeɗi e Wikipedia. Ko goonga kadi maa ɗee kuutorɗe mballit ganndal gonngal e Wikipedia ngal yettaade ɗemɗe ɗe caraaki no feewi e enternet.

Ballal Google ngal kadi maa ustu saɗeende mawnde wonnde hannde e geese ɗee : ko ɓuri heewde e capanɗe miliyoŋ winndannde gonɗe e Wikipedia ɗee, ngoni ko e Engele walla e ɗemɗe oropnaaje (Farayse, Almaa, Riisiire ekn). So feccere winndere nde alaa enternet ndee waɗtii seŋaade e enternet, ina himmi ɓe mbaawa heɓde kabaruuji ceniiɗi e nder ɗemɗe ɗe ɓe muuyni.

Kono enen kam, en ceerataa e noddude fulɓe yo tiiɗno mbinnda pulaar e nduu nimaadu ganndal huuɓtodinndu. Haa teeŋti noon e annduɓe fulɓe, winndooɓe e ɗemɗe goɗɗe ɗe ngonaa baayeeje, jogiiɗe darantooɓe ɗum en, ɗe joomum en ndaranii laŋ.

Wikipedia

Wikipedia ko nimaadu ganndal (encyclopédie) kuuɓtodinndu, heewɗemɗiiru, sosaandu e hitaande 2001, wonndu e enternet nder lowre wikipedia.org. Jeyi ndu ko Fedde ameriknaare nde yiylaaki dañal wiyeteende Wikimedia Foundation.
Wikipedia ko lowre wellitaande to bannge taro e binndol fof ; soodetaake, waynetaake. ɗum firti, kala jiɗɗo ina waawi ƴoogde heen ko welaa, e ɓeydude heen ko welaa, so yiɗii, ina waawi waylude binndanɗe gonɗe heen ɗee fof kadi. Nde jeyaa ko e lowe joy ɓurɗe waawde yilleede e nder enternet, ko ɓuri 500 miliyoŋ jillotooɗo lewru kala. Gila 2014 kayre woni, nder enternet, lowre tuugnorde ganndal ɓurnde mawnude e hoolnaade. A nde waɗi fotde 30 miliyoŋ winndannde e nder ko ina ɓura 280 ɗemngal.           

Bookara Aamadu Bah

3 JOWE

  1. Ko yir-yirde teskiniinde haannde winndeede, banndiraaɓe ɓe maa kumpitee ande woodi hay sinndo eon heen annduɓe ande woodi. On njaaraama banndiraaɓe musiɗɓe tedduɓe

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa