Mooɓondiral kesamhesaagu : Kollitgol terɗe yiilirde ngenndiire

0
1235
Terɗe Yiilirde Ngenndi
Terɗe Yiilirde Ngenndi Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani

Mammadu Njobbo Jah, Kalfinaaɗo Nehdi/Jaŋde mawɓe e Nehdi ɓiyleydaagu

jibinaa ko ñalnde 16/03/1978 to Nuwaasoot. O innitortoo ko ɗo wiyetee Haawre Ɓowde. O naatiri jaŋde ko e Duɗe El Fallah. O acciri jaŋde makko ko to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Nuwaasoot haa o heɓi seedantaagal makko. O fuɗɗii janngude Pulaar ko e duɗe Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani to catal Daar-nayiim e kitaale 2003 (peŋgal Ndunngu Nay Njara). O naati Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani ko e hitaande 2003, to peŋgal Ndunngu Nay Njara. Ko e ndeen hitaande mbo toɗɗaa cukko hoyreejo catal Daar-nayiim, lebbi seeɗa pawtii heen mbo waɗtaa koolaaɗo kuuɓal e catal ngal haa e oo sahaa. FƁPM heblii mbo wonde jannginatɗo haa mbo heɓi seedantaagal mum. Caggal ɗum fedde ndee heblii ɗum e karallaagal kesal woni (Informatik) e Pulaar.

Mammadu Haasi Mbay

Mammadu Haasi Mbay, Cukko hooreejo

Mammadu Haasi Mbay jibinaa ko e hitaande 1950 to Kayhayɗi. Ko o koroowo jaŋde. O jeyaa ko e rogere adannde jannginooɓe Dudal Ɗemɗe Ngenndiije. O jannginii cellingol binndi e Dudal fannuuji Catal FƁPM Nuwaasoot. Ko o tergal goomu jaŋde e wallifo, jokko dude Kaaritaas.

O wonii kuufoowo e koroowo jaŋdeduɗe laamu to diiwaan Tiris Suwoyraat , kalfinaaɗo gollotooɓe e kaake e kuutorɗe yiilirde jaŋde to diiwaan Nuwaadibu, kebloowo hebloobe e demngal Farayse, kebloowo heblooɓe e laabi njanngiin, hooreejo goomu wallifo defte hiisa tolno tati nay joy e jeegom duɗe laamu, e cukko tatabo meer Kayhayɗi.

Abdullaay Muusaa Sal, kalfinaaɗo dallinannde

jibinaa ko e hitaande 1941 to Kayhayɗi. O naati Fedde Ɓamtaare Pulaar ko e hitaande 1977. O jeyaama, hakkunde 1988 e 1998 e Goomu rewindo Departemaa heblo-juɓɓingol-ɓeto Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije (DƊNG). Hakkunde 1984 e 1988 o golliima to Kalifu dowla kaɓotoongu humambinnaagu e jaŋde ganni (SEAEO), o woni toon mawɗo sarwiis tuugnorɗe jaŋde mawɓe e gardiiɗo diwisiyoŋ tuugnorɗe e kuutorɗe janngingol. O tawtoraama pottital paatungal e jaŋde mawɓe to Ndakaaru (1992), kam e gollordu gootiɗingol yuɓɓooji binndol Pulaar/Fulfulde e Songay-Sermaa to Bamako. O tawtoraama gollordu ngenndiiru faatundu e miijo e tonngol wonande humpitooji feewde e dallinannde (2012), kam e ñalɗi ngenndiiji ngonka Nehdi e Heblo (2013). O ɓooyii wonde tergal yiilirde ngenndiire FƁPM (gila 1985), tee ko kanko heedi e janngingol Karallaagal jaŋde to Duɗe Keblorɗe Fedde ndee.

Aamadu Tijjaani Haaruuna Sih, Kalfinaaɗo kaalis e ngalu

jibinaa ko e hitaande 1971 to Garalol e nder falnde Mbaañ Muritani. O heblaama e hitaande 2003 to Duɗal Keblorgal Jannginoobe FƁPM. O wonii kalfinaaɗo pinal Catal FƁPM to El Mina, o jannginii Pulaar to Duɗal Woolum Neere, o jannginii Pulaar to leegal Arafat, o tawtoraama Mooɓondiral FƁPM 6ɓal e hitaande 2003, omo jeyanoo e suɓoyinooɓe ndeen yiilirde. O tawtoraama joɗle keewɗe ko faati e ɓamtaare Pinal Fulɓe. To bannge golle makko keeriiɗe, o gollotoo to sosiyatee biyeteeɗo Afriplast (PVC e PEHD), kanko halfinaa toppitagol ngalu mooftaangu (gestion des stocks).

Aysata Aamadu Bah, kalfinaaɗo eddaagu

Aysata Aamadu Bah, kalfinaaɗo eddaagu

Jibinaa ko e hitaande 1976 to Ɓoggee. O heblaama e duɗe FƁPM haa o heɓi seedantaagal janngingol mawɓe. Omo jeyaa e idiiɓe hebleede e duɗal FƁPM ko faati e kuutoragol ordinateer haa o heɓi heen seedantaagal. Omo jogii kattanɗe ko faati e nehdi cellal, nehngo jawdi heso e eɓɓaaɗe jeñtinooje. Kanko woni hooreejo Catal El Miina duuɓi keewɗi hannde.

Bookara Aamadu Bah, hooreejo fedde

Bookara Aamadu Bah, hooreejo

Bookar Aamadu Bah jibinaa ko e hitaande 1956 to Sahre Ndoogu Bahbahɓe (rewo Ɓoggee). Ko o jannginoowo hiisiwal e duɗe hakkundeeje. Hakkunde 1990 e 1994 o heblaama ko faati e karallaagal jaŋde hiisiwal e ɓeto (Didactique des mathématiques, Evaluation en mathématiques), o jeyaama e tumbudu wallifo e ƴeewndo defte hiisiwal jaŋde hakkundeere (1992-2006) to Duɗal Ngenndiwal Karallaagal Jaŋde (IPN)… O jannginii to kolees e liisee Sehilbaabi (1980-1984), to kolees worɓe Nuwaasot (1985-2006), to Liisee ngenndiijo (2006-2010) e to Liisee yuumteende 2 (2010-2015) ɗo o heɓiri fooftere e hitaande 2015. Omo humpitii huunde e fannuuji karallaagal kesal, ko wayi no topagol geese (développement Web…).

O tawtoraama batu kuuɓtidinngu cosnoongu Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani e hitaande 1976. O halfinaama jaŋde e catal Sehilbaabi (1980-1984) e catal Nuwaasoot (1985-2003). O wonii hooreejo caaktugol Fooyre Ɓamtaare (gila 2006) e kalfinaaɗo kumpital FƁPM gila 2003. Kanko yiilata lowre internet pulaar.org e Duɗal karallaagal kesal Fedde ndee. O wallifiima ko ina ɓura 500 winndannde caaktaaɗe e Fooyre walla e lowre pulaar.org. Omo jeyaa e firɓe Firefox e Facebook e Pulaar.

Habii Kebe, Kalfinaaɗo pinal

Habii Kebe
Habii Kebe, kalfinaaɗo pinal

jibinaa ko hitaande 1986 to Magaama. O naati Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani ko e hitaande 2008 to catal El Miina. Ko ɗoon o jokkiri jaŋde makko Pulaar, o gollii e catal hee haa o naatnaa e yiilirde mum, o waɗaa heen Koolaaɗo Kuuɓal, o jeyaa e Diɗɗal Pinal Catal ngal. E hitaande 2011 o heblaama to Duɗal Keblorgal Fedde ndee. E hitaande 2015 kadi o tawtoraama heblo jannginooɓe, o jeyaa kadi e horooɓe duɗe « Manos ». E 2016 o jeyaama e goomu njuɓɓinngu koolol gure Nuwaadibu, Rooso, Kahayɗi…

Faatimata Joop, Koolaaɗo Kuuɓal

Faatimata Joop, koolaaɗo Kuuɓal
Faatimata Joop, koolaaɗo Kuuɓal

jibinaa ko ñalnde 29 oktobaar 1963 to Nuwasoot, Muritani. Ko o jannginoowo ɗemngal Farayse e duɗe laamu gila 1986 haa jooni. O jannginiino e duɗe jarriborɗe Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije Muritani 1989 haa 2002. O janngintunoo heen ko Pulaar e Farayse fof. Omo jeyaa e jannginooɓe e duɗe eɓɓaande «Manos Unidas» hakkunde 2015 e 2018.

Aamadu Dulo Soh, Kalfinaaɗo tiiɗtingol tippule e njuɓɓudi

Aamadu Dulo Soh, Kalfinaaɗo tiiɗtingol tippule e njuɓɓudi

jibinaa ko to Winnde Jammi (Moonngel) e hitaande 1972.

Hannde oo ko o jannginoowo e duɗe Farayse kam e duɗe pulaar (FƁPM karitas e Manoos gila 2015 haa jooni). Omo jeyaa e sukaaɓe teskaaɓe e nder dingire pinal leydi ndii, haa teeŋti noon e laamorgo leydi ndii.

Umar Abuu Sih, cukko Koolaaɗo Kuuɓal

Umar Sih cukko koolaaɗo kuuɓal
Umar Sih cukko koolaaɗo kuuɓal

jibinaa ko 1967 to Haayre Golleere. O fuɗɗii janngude Pulaar ko e Duɗal Sileymaani Kan e hitaande 2005, fotde hitaande. O heɓi ɗoon seedantaagal. E oo sahaa ko o hooreejo Catal Riyaad, Nuwaasoot.

Maamuudu Malal Gey (Dooro Gey Boobo Loonde), kalfinaaɗo kumpital

Maamuudu Malal Gey (Dooro Gey Boobo Loonde), kalfinaaɗo kumpital
Maamuudu Malal Gey (Dooro Gey Boobo Loonde), kalfinaaɗo kumpital

Maamuudu Malal Gey lollirɗo Dooro Gey (Boobo‐loonde) jibinaa ko 1971 to Sahre Ndoogu. Ko toon o nehii, o naati Quraan e ekkol lesleso. Jaŋde hakkundeere ndee o waɗi ɗum ko hakkunde Ɓoggee e Nuwaadibu, to o wondunoo e mawniiko Aamadu Malal Gey, gootal e jaale Ɓamtaare Pulaar.

Caggal nde oon yalti leydi ndii caggal ewenmaaji, o arti Ɓoggee ɗo o heɓi bakkaaloriyaa makko e hiisiwal (Bac Mathématiques (C)) e hitaande 1991. O ari Nuwaasoot jokkude jaŋde makko. Ko o woni Iniwerisitee koo fof o yaltaani weeyo Ɓamtaare Pulaar…

O idii janngude Pulaar fof noon ko he tuma nde o fuɗɗotoo jaŋde leslesre ndee, he juuɗe jinnaaɗo Aali Gelaajo Caam, janngintunooɗo he oon sahaa toon to ekkol Sahre Ndoogu. Kadi, Allah waɗi, he jaŋde makko e heblooji makko fof, omo ɓadondiri e mawniraaɓe makko, tawi kañum en kala, alaa ko woni nguurndam mumen so wonaa Fedde Ɓamtaare Pulaar…

Caggal nde o gayni duɗal jaaɓi haaɗtirde, o waɗtinta ko naatde ENS, duɗal keblowal porofesooruuji, o yalti, o woni porofeseer fannu hiisiwal e hitaande 2000. O adii jannginde ko to Mbaañ (duuɓi ɗiɗi pawɗi), o feewti Nuwaadiibu he lewru Deesammburu 2003. Ko toon o fuɗɗii gollaade he rajo (2005). Gila ndeen o suubii e jaayndiyankaagal rewrude e heblooji keewɗi, haa nde o arti ɗoo he Nuwaasoot, o jokkii ɗeen golle (jeewte e dokkirgol kabaruuji) to rajo mawɗo Moritani (2012). Hannde oo, omo sosi, o ardii fedde Golal.Media (agence d’information), golloore, anndaande nder e caggal leydi, ko ina abbo jooni e hitaande.

Dooro Gey ina golloo, ina jokkondiri he jaaynirɗe goɗɗe, Fooyre Ɓamtaare, rajo‐Nktt, Sahel‐TV,… Gaagaa ɗuum, Dooro Gey ko yeewtiyanke, yimiyanke, wiɗtiyanke pine e daarti, jilliiɗo he nokkuuji keewɗi leydi ndi tawtoreede dille keewɗe.

Fooyre Ɓamtaare

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa