Hakkille njeerteejo

0
534
hakkille njeerteejo
hakkille njeerteejo

he kuɗol Dr Muhammadu Faalil Sih

Haala ko geɗal dowrowal nder renndooji yimɓe. Ko heen ngostondirten kabri e kala ko toɗɗii ɗum. Caggal jeewte goowaaɗe, yimɓe ina kuutoroo haala ngam habrudi, ngam tintinde, ngam sarde miijooji mumen, ekn.  He ndee winndannde maa en paccir heen toɓɓe gaddanooje taroowo waawde heɓde heen deentorɗe e kaɓtorɗe miijooji ñawɗi. 

He ngoon senngo, caɗeele keewɗe ina ngoodani keɓɓotooɗo haala oo : omo hatojini e laaɓeede ko o haalantee so tawii ko goonga tigi-rigi, so tawii ka soomaani juumre walla nii fuunti. Ɗum noon ko gagga mawka sabu ko ɓuri heewde e ko haalatee koo, kaalanteeɗo oo ko gaddanaaɗo ɗum. O tawaaka nde ɗum kewata ndee, walla nii tawa ko haaletee koo noddi ko miijooji ɗi woɗɓe tafi. Wadde caɗeele ɗiɗi ina teskini ɗoo :

Go’o : anndude ko wiyaa kewii koo, so tawii koko laatii tigi.

Ɗiɗi : hoolkisaade cañu miijooji gaddateeɗi ɗii so ina ndewi laawol. Maa en kaaloy ngool laawol no lelorii. Hakkille njeerteejo ko fannu miijagol pawiingu he losko hujjaaji (arguments) ɗi haala addaaka kaa huutorii ɗii. E nder heen, kuutortooɗo hakkille njeerteejo oo ina hoolkisoroo haala won ɗowi ɗi mbaaw-ɗen feccirirde ndaa nii:

1. Ɓurde teddinde laate (laatal = fait), ngati ko laatal feñninta goongaangu huunde. Laatal sakkoto miijtagol fawoo. Ɗum fotaa wakliteede ! Neɗɗo fotaani wonde e ƴeewirde laatal yitere miijo ngo o sañi, o foti ko sañde miijo dow laate ɗe o seedii.

2. Rewindoraade haala kaa kisindol rewriwol (raisonnement logique) 3. Reentaade pergite hakkille biyateeɗe gummbe ngaandiriije (biais cognitifs) He ndee winndannde maa en paccir ɗee toɓɓe mbele taroowo oo ina waawa heɓde heen deentorɗe e kaɓtorɗe miijooji ñawɗi. So o heɓii huutoraade hakkille njeerteejo no haaniri nii, maa o waaw ɓurde sellitinde faamaawuyaaji makko, o ɓura tiiɗtinde pellite ɗe o ƴettata, o ɓura laaɓeede ɗo o soobotoo. Maa o ɓur hattande fittude miijooji makko ñawɗi, e reentaade ɗi woɗɓe ɗii, nde tawnoo maa o waaw heɓtinde ɗi.

1. Ko adii fof, wiyatee laatal ko  huunde nde goodal mum heɓtinaa. Ndeen huunde fawaaki tan e miijo neɗɗo, maa e goomu heertiingu won e yimɓe. Wadde laatal ina seertiri ɗoon e sikke. Laatal toɗɗotoo ko geɗal kaalateengal e dow mum ngal, wadde ngal sifortee ko geɗlawal (objectif). Ɗoon ɗo sikke toɗɗii gollotooɗo oo, hono kaaloowo walla miijotooɗo oo, ko ɗum waɗi ɗum siforeede baɗlawum (subjectif). Joom hakkille njeerteejo hiisotoo ko geɗlawam haala kaa. Omo ƴeewtoo e kala sahaa so tawii ko haaletee koo fawaaki tan he muuyaaji maa kulhuli kaaloowo oo, wadde ɗum ronka jogaade njaru ngeɗlawu, heddoo tan e lowre waɗlawre ndee. Kaan haala ka njaru mbaɗlawu, hayso firtaani ko fenaande ɗoon-e-ɗoon, ko potka reenteede no feewi. Ka jaggiree njaru makka, hono wonde haala ka fawaaki e laate, ka waasa jaggeede goonga haa nde ka dañanaa tuugnorɗe celluɗe. Huutoraade ka ko waasde reentaade, nde tawnoo ina hasii ka laatoo fenaande.

2. Ɗoo kollaten ko mahoodi huunde e kisindi rewriwi. Caggal nde njiy-ɗen darnde mawnde nde laate ndarii nder ƴeewtagol hujjaaji, e nde kollit-ɗen ko laatal seerti e sikke, ko geɗlamam konngol seerti e baɗlamam jiyanɗe men, en njaaɓanat sifaa goɗɗo loskirɗo konngi.  Kisindol ko lappol miijo ngam darnude daliilu. Rewriwal ko ganndal biɗtowal cañu hujjaaji. Mbaydiiji hujjaaji ina keewi, maa en njeewtu ɗoo heen tati : Jaltinol (déduction), Jawtinol (induction) e Jaaɓtinol (abduction).

a) Jaltinol ko kisindol ngol e mum ina tawee banngeeji ɗiɗi ; gadano oo ina loowa so ŋakkii-ŋakkii konngi ɗiɗi, ɗiin mbiyatee ko cakki (teelal: cakkol = prémisse). Ɗimmo oo loowa konngol tonngol ngol (la conclusion). Cakkol ɓurngol huuɓnude ngol wiyatee ko cakkol mawngol, cakkol keddingol ngol wiyee tokosol. E nder heen, daliilu tonngol ngol tawetee ko he cakki ɗii. E yeru, ƴetten ngooɗoo wiyaango (affirmation) : “Kala debbo ko neɗɗo. Kummba ko debbo. Wadde Kummba ko neɗɗo.” Cakki ɗii ko: – (mawngol) “Kala debbo ko neɗɗo” e – (tokosol) “Kummba ko neɗɗo”, – tonngol ngol ko “Kummba ko neɗɗo”. Ine wiyee hujja loowiika e kisindol hee ko ndariika so tawii kala ɗo cakki ngoongɗi, tonngol goongɗat ɗoon. Firti ɗum ko so tawii cakki ɗii ina kattani tammbaade tonngol ngol. E yeru men hee, so tawii tan laatiima “kala debbo ko neɗɗo”, laatiima kadi “kummba ko debbo”, oon sahaa goongɗat wonde “Kummba ko neɗɗo”. Ndeen noon hujja kaa ina darii. Darogol hujja noon wonaa jukunnde (garantie) goongaangu tonngol, nde tawnoo hujja ndariika hollata tan ko goongaagu cakki ɗii ina hattani tammbaade goongaagu tonngol ngol. Wadde hay so hujja dariima, alaa e sago yuurnitee mate cakki ɗii ina ngoongɗi. So hujja dariima kadi cakki ngoongɗii, oon sahaa tonngol waawata tan ko goongɗude. Kono so hujja ñawii walla cakki penii, oon sahaa laawol rokkaani en anndude so tonngol ngol ina goongɗi. Ngol nattii hoolnaade, engol goongɗa, engol fena.  Njiyren ɗum ɗiiɗoo yeruuji : a)            Fowru ina woodi, ulluundu ina ŋeewa. Wadde kosam ina ɓawli. Ɗoo cakki ɗii ko goonga, kono ɗi kattanaani roondaade tonngol ngol. Cakki ɗii njotondiraani nii e tonngol ngol. Wadde cakki goongɗuɗi njonaani. Ko maa hujja kaa kadi daroo.

b) Kala ulluundu ko raneeru, kala faaɓru ko ulluundu. Wadde kala faaɓru ko raneeru. Ɗoo, hujja kaa ina darii. Kono cakki ɗii ngoongɗaani.

c) Ulluundu ŋookat. Faaɓru ko ulluundu. Wadde faaɓru ŋookat. Hujja kaa ina darii, cakki ɗii ngoongɗaani. Tesko-ɗen tonngol hawrii e goonga. Ko ɗum woni ko mbiy-ɗen so hujja ñawii walla cakki penii, tonngol alaa ɗo darii : ne goongɗa, ne fena. Wadde so haala addaama, yo neɗɗo waaw yuurnitaade so tawii hujja rokkaaka kaa ko ndariika, kadi so cakki ɗii ko goongɗuɗi. So heen huunde wayaani no ko tijjaa e mum koo, tonngol ngol waawaa jaggireede goonga laatiiɗo ɗoon ɗo ngol dañanaaka hujja woɗka. B) Jawtinol ko kisindol ngol mbaadi woɗndi. Ko adii nde eɗen kollita ngol, tesko-ɗen wonde jaltinol so rewaama no haaniri nii (woni hujja kaa dariima, cakki ɗii fof ngoongɗii) tonngol ngol goongɗat ko aldaa sikki-sakka. Heddii noon ko, hay so hoolkisaade darogol hujja ina newii, yuurnitaade goongɗugol cakki ɗii ina saɗti sanne. E fiyakuuji goowaaɗi keewɗi jaltinol ina ronkee huutoreede, walla nii tawa ko muuyaa yiyteede koo heɓindortaako jaltinol. Sahaa yimɓe ina njiɗa faamde kuule kuuɓnuɗe he fawaade e ƴeewe (observations) keeriiɗe. Ɗoon jawtinol ina huutoree no feewi. Nde tawnoo ƴeewe kuutoraaɗe ɗee ko keeriiɗe, wadde kuule jawtinaaɗe ɗee poti wonde ko gaaɓiwe (probabilistes), ɗe mbaawaa hoolnaade teemedere nder teemeere (100%).

Ndeen maa hiisee hol gaaɓe hoolaare njogoto-ɗen e majje. Eɗen poti seerndude jawtinol e jaltinol. C) Jaaɓtinol ko kisindol jiɗngol jaaɓnude laate teskaaɗe, rokka ɗe sabaabu majje ɓurɗo aaɓnaade. Wadde e ɓeto ngooɗoo ne ina waɗa gaaɓe. Gollal mawngal noddungal ɓeto timmungo ina jojji saatu nde yimɓe njiimi e laatal, njiɗi jaaɓtinirde ngal sabaabu. Yeru : ñawɗo so arii e safrirdu, ina yiyee e mum maale, ɗoon o loskete mbele maale ɗee ina njaaɓtiniree sabaabu : oon sabaabu woni rafi oo. Ko fannu jaaɓtinol woni ɗoon. Jaaɓtinol ina huutoree e nguurndam ñalnde kala, kono ko heewi heen e mbaadi haantorndi.

4.  Wummbere ngaandiriire ko huunde iirɗinoore hakkille saanga nde etotoo gollaade kabri. Wadde ko ɗum geɗal koomtowal hakkille haa addana ɗum juumde e faamaamuyaaji heɓata e kabri garanɗi ɗum ɗii. a) Hujja beywal : E nder yeewtere, neɗɗo ina waawi yaajtinde konngol mo o yeewtidta oo ngam haalnude mo ko o haalaani. Oon sahaa o waɗa no ko oon haali ko o yaajtini koo nii, o ruttoo o ñiŋira ɗum ɗuum-ɗoon. Yeru : Hammadi e Raki ina njeewta: Raki wiya Hammadi “A faamaani ko kaalat-mi gila naane koo…”, tan Hammadi wiya “Mbiy-ɗaa ko worɓe mbaawaa faamde haala rewɓe…”. Ɗoon Hammadi yaajtinii konngol Raki ngam haalnude mo ko ñawi mbele omo waawa liɓirde mo noon. Hono ɗee geɗe ko tawateeɗe e jeewte ñalnde kala.

b) Ñiŋde mbaadi konngol: Heewii ɗo konngol ñaawraa coofndam mum walla neegre mum, maa nii waasde ɗum nehtaade. Ɗee geɗe ina mbaawi jogaade faayidaaji kono ɗe ngonaa ñaawirɗe goongaagu konngol ngol. Yeru: Hammadi wiyi Raki “En mbaɗdiino aadi miɗo waɗan ma kajaa, ngaddanaa mi kajaa. Etee mi waɗii, a addaani.” Raki jaabii, wiyi “Hammadi, a wullat e am ne ? ”. Ɗoo so Hammadi wullii walla wullaani fotaani ardineede e haala hee : Hammadi huutorii ko konnguɗi laaɓtude, kala heen gootol ko joofii koo ina laaɓi. Raki foti tan ko yedditaade heen konngol so ina waawi, walla o jaɓa haala Hammadi kaa. So Raki wiyiino “Alaa en mbaddaani oon aadi” walla “A waɗaani ko fotnoo koo fof”, ina wonatnoo yeewtere. Kono dottirde haala kaa ñiŋoore “A wullii e am” heewi wonde ko tawa neɗɗo ina ñoolaa, o yiɗa fawde e goɗɗo oo ñawanɗe mbele ko ɓuri jojjude koo ina wirnoo heen. Hono ɗee geɗe ina keewi e renndooji.

c) Wummbere daɗɓe: Saanga wolde adunayankoore ɗiɗmere, Hiisiyanke Ameriknaajo biyateeɗo Abraham Wald eewnanooma e wiɗtude tiiɗndam laaɗe diwooje kuutortenooɗe e hare. Laaɗe gartunooɗe ina ngartidi e guɗɗe ɗo kure añɓe piɗnoo ndentinaa. Yimɓe ngoownoo ko ƴeewde banngeeji laaɗe ɗo gudde kure ɓuri waawde taweede ɗoo, ɓe ɓura tiiɗtinde ɗiin banngeeji. E kaawisa mawka, Wald wiyi ɓe hoto ɓe tiiɗtin to gudde ɗee tawatee ɗoo, o wiyi yo ɓe tiiɗtin ɗo gudde ɗee tawetaake too ! Woni daliilu makko ko so tawii laaɗe gartuɗe ɗee ngartii firti ko to ɗe piɗaa ɗoo haɗaani ɗe artude. Waɗde laaɗe ɗe ngartaani ɗee, hono janɗe e boowal hare ɗee, piɗaa ko e banngeeji goɗɗi ɗii. Ndeen noon fiɗeede e banngeeji goɗɗi ɗii woni ko ɓuri bonde koo, waɗde yo ɓe tiiɗtin ɗiin banngeeji. Yimɓe ina keewi ɗoo njuumi saatu nde ɓe cuɓii tan teskaade ko daɗi, ɓe njejjiti ko heddii e laawol. So neɗɗo wiyaama ko cafroowo mawɗo, fotaani tan ƴeeweede tato rewɓe e makko keɓi heen jam, yejjitee capanɗe tato rewɓe e makko caŋkii ɓee. Neɗɗo so wiyaama ina newna laawol, fotaani tan hiiseede ɗiɗo rewɓe e makko njaaƴii, ɗum foti waɗdeede ko e keeweendi rewnooɓe e makko palji e laabi walla nii keɓaani hay waynaade. Ndee wummbere ko saasnde, mettunde sabu heewi yiyeede tan ko hisɓe ɓee, daɗɓe ɓee, nawɓe raay ɓee… Heddiiɓe ɓee rewnooɓe e ngool laawol ndonki yettaade ɓee keewi ko mogginaade ! Ndeento-ɗee !

d) Haaliyankaagal: wonde haaliyanke firtaani waawde haalde goonga, ɗum firti tan ko haaliyanke oo ina jogii ñeeñal waawde nannude yimɓe, sahaa nii jaɓnude ɗumen, haala kaa. Kaan-ɗoon noon ina wona goonga, ina wona fenaande. Wadde yo haaliyanke ɓur loskeede!

e) Wummbere fot-gaaɓiwere: Waasde kewgol huunde anndeede fotndataa fartaŋŋeeji kewgol mum e waasde ɗum kewde. Yeru: Mi anndaa so maa mi hoccu janngo miliyaar dolaar. Kono waasde mi anndude ɗum addantaa fartaŋŋeeji am hoccude miliyaar oo e waasde hoccude ɗi fotde. Firtaani gaaɓe am hoccude ko 50%, gaaɓe waasde hoccude ko 50%. Alaa! Gaaɓe hoccude miliyaar oo ina ngoɗɗi timmude 50% ! Hono noon ne so huunde anndaaka so ina woodi walla so woodaani, firtaani gaaɓe goodal mum ko 50%, gaaɓe waas-goodal mum ko 50%. Alaa!

f) Wummbere ɓennitere : Ɗum ko ñaawirde huunde arnde haa kewi anndaa no laaɓtunoonde ko ko kewata nii. So huunde laaɓii neɗɗo wonde ko ko kewata, oon haalata ɗum ko gila kewaani, kono wonaa ɗaccude haa kewa wiya wonde ina laaɓanoo; ɗoon sellaani ngati neɗɗo oo ina waawi ooñtude miijooji joginoo ɗii haa pawondira e kewu nguu. Tommbere (prediction) e haaynere (projection) mbaɗatee ko ko adii kewu nguu kono wonaa caggal mum !

g) Waklitde dimngal daliilu : Sahaa, neɗɗo ina tira dimngal mum haa tiiɗa, o yiɗa fawde ɗum e hoore goɗɗo mbele oon ne roondonoo mo ! He nder haala, neɗɗo ina waawi ɓaŋŋinde huunde ina woodi, o wiya mo jaɓaani ndeen huunde ina woodi fof, yo addu daliilu wonde nde woodaani. Ɗoon ko fuunti mawɗo ! Jahɗo ɓaŋŋini huunde, wiyi ina woodi, ko he mum rokkude daliilu goodal ko o wiyi koo waɗɗii. So o yiɗii waawnude goɗɗo miijo ngo o tiri ngoo, ko kanko foti rokkude oon daliilu oo. Kono kay wonaa oon foti rokkude mo daliilu mo ina saloroo ko o addi koo. Yeru : Raki wiyi Hammadi “ Won ngelooba arata hakkunde galle hee kala feccere jamma, emba rimdi kaŋŋe, ba daroo leƴƴannde, so ɓennii mba majja. ” Hammadi wiyi mo “ Miin dey gelobel maaɗa ngel naataani hoore am.” Raki wiyi Hammadi : “ Rokkam daliilu ngelooba am mbaa woodaani! ”. Ɗoo ko fuunti, ɓayri ko Raki addi miijo ngelooba baa, yiɗi ɗum waawnude Hammadi, ko kañum foti rokkude daliilu ngelooba mum baa ina woodi. So wonaa ɗum weeɓat haa ɓurta : neɗɗo dardoto he miijo ɓurngo fuuyde wiya yo heddiiɓe ɓee ndallin ngo woodaani, so ɓeen ndonkii o wiya wadde e ngo woodi. So en ngartii e yeru hee : Hammadi waawataa dallinde ngelooba Raki baa woodaani, ngati hay so ɓe mbaaldii ɗoon tijjaade ba, so ɓe njiyaani ba, Raki ina waawi wiyde ko nde ɓe majataa ndee ba feeñi, ba majjiti. Hay so ɓe ndeenirii ba lefol wideyoo, omo waawi wiyde e ba he wideyoo hee, kono ɓayde ko ɓe majooɓe, so aɓe njeeɓa, ko noon ɓe luutortee ba. Omo waawi hay wiyde wonde ngelooba baa famɗu haa ko yitere waawaa ɗum seedaade, ɗum ko so o yiɗii gasnude haala kaa ! Hono ɗee geɗe ina tawee hannde e dukooli keewɗi. Yimɓe ƴettooɓe miijooji mumen, mbiya yo woɗɓe ndallin wonde ɗi ngoodaani, etee e kala sahaa eɗi mbaawi furɗineede haa ɗi kisa e kala losko. E ndaɓɓa, ko joom miijo dallinta miijo mum !

h) Wummbere teeŋtinere : Ndee wummbere ina jeyaa e ɓurɗe yaajde. Neɗɗo jogoto miijo mum ngo o horsini, hanti o suɓtoo kala hujjaaji jaaduɗi e ngoon miijo, ko ɗiin tan o ndaarata, o huutortoo. Tawa noon, ina sawndii ɗoon hujjaaji goɗɗi maa laate lutndiiɗi miijo makko ngoo. E kala sahaa neɗɗo ina foti reentaade ndee wummbere. Neɗɗo jiɗɗo waɗde miijo hisngo foti ko ƴeewde hujjaaji toɗɗiiɗi miijo ngoo fof, jaaduɗi heen e lutndiiɗi ɗum. Ko ndeen o waawata ñaawde miijo ngoo no haaniri nii.

i) Wummbere ɗowondiro : Ɗum ko sikkude wonde so geɗe ina ɓura yiyteede firti ko ɗe ngoni ko e ɓeydaade. Ɗoon noon wonaa miijo timmungo, sabu ina gasa tawa geɗe jiyteteeɗe ɗee ngonaani e ɓeydaade, tawa ko kabirɗe kuutorteeɗe ngam yiytude ɗe ɗee tan ngoni e ɓurɗe seeɓde e ŋellitaade. Yeru : wiyee ɓayri rafi maaniwo ina ɓuri yiyteede jooni tan, firti ko oon rafi ko jooni ɓuri heewde. Tawa noon, ina waawi tan tawa ko kaɓirɗe jiilorteeɗe rafi oo tan ngoni e ɓurɗe ñeeñɗude, wadde ɗe njiyta ko gadane ɗee kattanaano. Ekn… Ko kaal-ɗen dow-ɗoo koo firtaani so en ngonii e yeewtere ko mo kaaldaten oo tan yanata he ɗee gummbe, sikkude ɗum ko yande e wummbere mawnde. Enen e koye men en ndaɗaani he ɗee gummbe. Wadde alaa e sago e kala sahaa yimɓe ƴeewtoo so en ngonaani e furlaade he nder wootere walla ɗiɗi he ɗee gummbe. Gummbe ngaandiriije ina keewi, ngasataa, maa en ngartu he majje he binndanɗe garooje.

Muhammadu Faalil Sih

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa