Heege jookii heyɗuɓe paayaani

0
457
Yooro nder Muritani
Yooro nder Muritani

Mbele ko mbaawka walla ko koongu saabii kaan ngonka ? Hakkunde ngoowka e ngonka mbele hakkilantaagal fotaani ɗoon wonde ?

2019 haa 2021 ko bone rewam mboros Koronaa o wonnoo bojji winndere ndee kala. Oon rafi guddunooɗo keeri haɗi yah ngartaa, dartini golle keewɗe. Ɗuum waɗi batte mawɗe e faggude winndere ndee. Gila e leyɗeele cemmbolinɗe haa yettii leyɗeele pamare semmbe. Ko noon ne alɗuɓe gure e leyɗeele.

Kono 2022 hare hakkunde Ikreen e Riisii nana yejjitina yimɓe haala Koronaa. Sabaabu nde heege hulaange ina jogori heɓtaade winndere ndee haa teeŋti kadi e leyɗe Afrik. Teeŋti e geɗe remru gemhaa e fariñ ekn… Ko yiyaa heen e ko nanaa heen koo no wayi hulɓinaade, mbele faaynii fuutankooɓe so tawii ko tuugnaade e borjingol jawɗeele e nder kewuuji ? Jaabawol ngol ko alaa. Sabu tuggi e mboros Koronaa oo, haa hare Ikreen e Riisii ndee. Alaa fof ko waylii e no fuutankooɓe mbaɗiratnoo kewuuji mum en. Gay kirsete, jawɗi ɓooree, comci tiiɗɗi e pijirlooji naamniiɗi ngaluuji keewɗi taƴondirtaa. Wuro e wuro, diiwaan e diiwaan, haa leegal e leegal, haa nii yettii galle e galle. Maa mbiyaa ko hannde pompondiral ngal ɓuri mawnude e hakkillaaji renndo ngoo.

Banndam sumii tan yo mi hooñ

Tawi ne dey leyɗeele potɗe remeede nani njooɗii, sagataaɓe rewɓe e worɓe ina pawondiri e nder gure mawɗe, ina cabbii golle ɗe tampere mumen ɓuri heewde e njeñcudi mumen. Mbele so aduna hulii en paayataa, ɓaadi ko e hettere aduna ndee njeyaɗen ? Aldaa e sikke, eɗen poti hulde. Sabu ko e renndooji ɓurɗi yaarude caggal to bannge faggudu njeyaɗen. Hay so tawii koonngu ina haɗi en yiyde ɗuum. Ina jogii ko yiyatoo e ko mematoo : cogguuji ɓeydatooɗi ɗi ngustotaako, hooram-hooremaagu puɗɗiingu jaalaade, e gustagol semmbe dañirɗe keewɗe cuurnooɗe yimɓe ɓee.

So en njiyrii ɗuum fof gite men

Ɗuum tinndinta ko eɗen poti waylude sawru mbaggu e nguurndam men to bannge kewuuji ɗii. Kuccanen faggitaade e renndinde jawɗeele. So pelle gure, giƴiraaɓe, haa diiwanuuji, njuɓɓina keesuuji kuccana ndema, awo e ngaynaaka. Paggito-ɗen kaɓirɗe moƴƴe katojinaaɗe e nder karallaagal ñeeñaagu, ko wayino masiŋaaji karlooji jamɗe, cehooji, mottooji e cañooji. Cemmbinen fiteram golleeɓe waawɓe nii hisnorde ñeeñal ngal. Caggal ɗuum maa ndema kaa jibinan en golle e haaranduru. Wona kisal leyɗeele gonɗe e semmu ɗee.

Tonngol

Neɗɗo walla renndo ɓurngo moƴƴude, ko waawngo waylaade e sifaa no aduna addiri ngam kisal. Hannde noon hay renndo wooto hisaani ɗoon ɗo ngo wuuri e dow baasal. Ko fayi arde fof kadi heblante. Pulaar wiyi ko bettu maa fof waaw ma. Ɗuum noon ngummo-ɗen he joɗnde.

Yoo jannguɓe, alɗuɓe, jooɗiiɓe e ɗanniyankooɓe mballondir ngam kisal renndo ngoo haa teeŋti to bannge kulhuli baasal jogaaɗi ɗii.

Daawuuda Sammba Ndonngo

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.