Waawi muuɗde njoorndi ko mo hunuko ɓuloowo. Kono tan, ene moƴƴi ngannden, tuutaaɗe ɓole muuɗaani njoorndi ndi soofnaaka. Tawde noon Pulaar wiyi « ko ɓiɓɓe yumma tan mbaawi haaldude ko fayti e cukuñaagu yummum en nde wonta jam », waɗde eɗen poti haaldude goonga, ko kaalaten ñalnde kala koo tabita e ngonkaaji men e baɗe men. So ɗum alaa, ɗeɓata wayde mi ko no en kaalat njeddito-ɗen koye men nii. Sabu so en mbiyii
• « ndaw ko yooɗi, ellee Pullo », tawi eɗen kuutoroo ko waylata guri, firti ko en njooɗaani, en njooɗkini.
• So en mbiyi « ndaw moƴƴere, ellee Pullo », en nduɗtiima eɗen kaasidondira e koye men, en mbaɗtii e aadaaji men e kelmeendi men « mi yiɗaa tinaa mi yiɗaa pinaa », waɗde kay nayi njardii laaceeje mumen.
• So en mbiyii ko « renti fof hulete hersee ittanee geɗal » tee so en cosii pelle ko sabu gooto fof yiɗde ardaade fusata en, firti ko en moɗtii tuutaaɗe men. So tawii kala ko heɓi en mbiyaten ko woɗɓe caabii, en ƴeewtotaako jikkuuji men e ngonkaaji men, firti ko en njedditiima koye men e ɗii harameeji jeeɗiɗi ɗi limtuno-ɗen.
Nanen kadi « hakke hokketaake teettete », cikken ko hare, goɓɓe, pette e ƴattooje keɓirten ndimaagu men. Ene anndaa, won ɗo Pulaar wiyata « so jontaaɗo ene yaha yoo yeeƴoto, puuyɗo sikki ko yahde ene yeeƴoo woni yonteede ».
Mbele yontaani mbaylen jaɓɓal ? Mbele yontaani ciftoren, koɗo ene hoɗtiree fedannde nde ittaaka waɗtaaka, kono so tufanaaka ɗum yarataa. Haala kadi, naatata e nofru wela kaalanteeɗo keɗiiɗo, ko maa miijee, miijtee, seɗee haa ɗaata, defee haa ɓennda, yerwee haa regoo, huyfa, ɗaata, miijo yuɓɓa, konngi ndeggodira, tawa so yettiima nofru ene yor-yorta no lacciri ndi haangaaka, ngiirtaandi e ɓiraɗam ɗam suwaa ɗaano. Tawde noon Hajji Lamin Woon wiyi ko « ardinde miijo hade baɗal bonaani, tee ko diisnaade ɓuri miijo gooto, sabu yonaani » waɗde kay, e sikke am, tee mboɗo yenenaa ko miijo gooto e men kala, eɗen poti diisnondirde, fewjidde ko nafata en, gooto e men fof joña ngoƴa mum, ka renndo ngoo kaa ɓura uddude koye men.
Sikke alaa, waasataa eɗen mbaawi heɓirde ɗum laabi keewɗi, kono heen gootol kam « ko saaynude njoorndi men haa waawa moɗaade, heñaare waasa waawnude en e wiyde eɗen kooloo tan tuutaaɗe men e goddi men, moɗiren noon ». Mboɗo yenenaa, miin fof e famɗude ganndal e raɓɓiɗde miijo, so en njaɓii ittude kusumme e ɓerɗe men, en pellitii yaltinde e hakkillaaji men maw-mawu, en njaɓii « dental maa waɗa gardiiɗo », en paamii neɗɗo ene waawi ligganaade leñol haa tina ɗum, heɓtina ɗum, yetta ɗum tawa ardaaki, sikke alaa, maa Pulaagu laato lewru sappo e tatiiru, e jamma dabbunde, fuŋŋiniindu e hakkunde asamaan bakaajo mo woodaa kaɗooje. Yoo Alla rokku en hakkillaaji miijotooɗi ɗi miijkintaako, e hakkillaaji paamooji ɗi paamkintaako. Rokka en kattanɗe waawde yankinaade e faamde « lesɗinde banndum ɓamtataa, te mawninde hono mum lesɗintaa ».
Malal Sammba GISE
