Cosgol Duɗal Ƴellitaare e jaŋde ɗemɗe ngenndiije (IPELAN) : Ɓeyden darnde mbele kisnen ngal keɓal

0
1110
Fooyre tonngoode 221
Fooyre tonngoode 221

He nder darnde ngam ɓamtugol ɗemɗe ngenndiije, ine waɗi sahaaji ɗi golle tesketeeɗe ngollaa, nafoore mum en filti haa he nder leyɗe catiiɗe : sahaa nde Duɗal Ɗemɗe ngenndiije woodnoo ɗoo e Muritani. Ngaal duɗal hebliino naatnugol jaŋde ɗemɗe ngenndiije pulaar, sooninke e wolof nder duɗe laamu. Yimɓe ine cuninoo no feewi e pusgol ngaal duɗal, tee gila ndeen, pelle pinal tati ɗee, Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani, Fedde Ɓamtaare Ɗemngal e Pinal Sooninke, e Fedde Ɓamtaare ɗemngal Wolof,  ine ndarii yo : 1. yo jaŋde ɗemɗe ngenndiije artire he duɗe laamu.2. Yo ɗemɗe tati ɗee laawɗine no arab laawɗiniraa nii. Ndeke, so hono ngaal duɗal sosaama jooni, ɗeen pelle mbaawata tan ko jaɓɓaade ɗum e ɓeydude darnde mbele golle ngaal duɗal ine moƴƴa, sukaaɓe men fof ndaña fartaŋŋe janngirde ɗemɗe mum en neeniije, ɗemɗe ɗee ɓamtoroo heen, leydi ndii kala naftoroo ɗuum. 

Ñalnde alarba 21 desaambar (bowte) 2022, joɗnde jaagorɗe laamu Muritani ɓenninii yamiroore (dekere) cosgol Duɗal ngam ƴellitaare e jaŋde Ɗemɗe Ngenndiije (IPELAN). Ɗuum ko « fawaade e ciynugol lelnanɗe Sariya Kuccam Tippudi Nehdi e Jaŋde Ngenndi, mo 17 ut 2022 », hono no winndiraa he ciimtol Joɗnde Jaagorɗe. Ine wiyaa heen « doŋngal IPELAN ko (i) yuɓɓinde, jokkondirde e ƴellitde denndaangal wiɗtooji ciynaaɗi paatuɗi he ɗemɗe ngenndiije ; (ii) heblude naattingol ɗemɗe ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof nder tippudi nehdi e jaŋde leydi ndii (TNJ) ; (iii) toppitaade heblo yimɓe halfinaaɓe jannginde ɗemɗe ɗee nder duɗe laamu ; e (iv) toppitaade keblugol kaɓirɗe jaŋde. »

Jaagorgal kalfinaangal jaŋde teeŋtinii wonde humpito Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije maa teske nder golle hee ; ko noon kadi wonande yimɓe humpitiiɓe gollantooɓe hannde ƴellitaare e heblo he nder ɗemɗe ngenndiije.

Cosgol ngalɗoo duɗal ko huunde moƴƴere, wallitoore ñawndude huunde e caɗeele paatuɗe e ngonka jaŋde leydi ndii. Maa ɗum addan sukaaɓe haalooɓe ɗeen ɗemɗe dañde fartaŋŋe janngirde ɗemɗe mum en neeniije, kuutorgal jaŋde dowrowal nder paggagol ganndal. Huunde nde Muritaninaaɓe kumpitii hakkunde 1979 e 1999 nde Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije (DƊNG) sosanoo, ɗemɗe ɗee njarribaa, jaŋde mum en hoolkisaa, ɓetaa, tawaa ine foti kuuɓtodineede he duɗe laamu ɗee fof.

Golle ngaal Duɗal caytoranooka nii he nder eɓɓaande laamu nguu lelnunoo, hollitaande he nder ñalɗi diisnondiral juɓɓinanooɗi e nder lewru oktoobar (kawle) 2021. Eɗen mbaawi wiyde ko darnde pelle pinal ɗee ngartiri hakkillaaji yimɓe fof e humpito leydi ndii dañnoo he nder jaŋde ɗemɗe ngenndiije e kam e golle paayodinɗe Ɗuɗal ɗemɗe ngenndiije gollinoo. Pelle ɗee kirjinii ɓesngu nguu fof, haa teeŋti noon kadi, ɗe kirjinii laamu nguu, ɗe ngartiri hakkille mum he DƊNG jejjitanoongal, ngal golle mum ubbanoo. Ngoon hirjino laamu rewrii e daawe teskinɗe : jokkondiral pelle ɗee e jaagorgal jaŋde kalfinaangal mbayliigu TNJ ñalnde 12/02/2020 ngam tottude ɗum dallinannde pelle ɗee ; caggal ɗuum ñalnde 03/08/2021, nde jaagorgal ngal waylaa, oon hunii gollodaade e pelle ɗee e noddude ɗum e ñalɗi diisnondiral paaɗi. Jaagorgal jaŋde ngal noddii pelle ɗee, jooɗodii e mum en ñalnde 12/10/2021 ngam habrude ɗum juɓɓingol ñalɗi diisnondiral. Ñalnde heen, pelle ɗee kollitii mo kanko e gollodiiɓe makko, ine kaawaa ko DƊNG teskaaka e ɓetooji ɗi jaagordu makko waɗnoo ngam heblude ñalɗi ɗii, golle Duɗal ngal fof noon e himmude e seedtinde he nder Afrik fof. He ndeen joɗnde o ɗaɓɓiri pelle ɗee yo kumpit ɓe ko faati he ngaal DƊNG : ko ɗuum woni ko pelle mbaɗi ɗoon e ɗoon, gila e nder dallinannde ndee, haa e binndaaɗe goɗɗe joganooɗe, paatuɗe e jaŋde ɗemɗe ngenndiije he daawal 1979-1999. Caggal ɗuum, nde jaagorgal ngal nodditi pelle ɗee ngam heblude ñalɗi diisnondiral kuuɓtodinɗi to Nuwaasoot (ñalnde 10/11/2021), ngal yettii no feewi pelle ɗee sabu tawtoregol mum en ñalɗi diisnondiral diiwaniyankooji ɗii, sabu mum en famminde tawtoranooɓe ɓee jojjugol jaŋde ɗemɗe ngenndiije. Tuggi ndeen, jaagordu nduu felliti abbitaade e miijo dallinannde pelle ɗee, e jaɓde gartirgol jaŋde ɗemɗe ngenndiije. Caggal ɗuum, ñalnde 24/11/2022 pelle ɗee njooɗtodiima e jaagorgal ngal ngam yettude ɗum e hollitde ɗum ngoƴaaji mum he tonngol kuuɓtodinngol ñalɗi diisnondiral ɗii, haa teeŋti noon wonande daawal cabborgal ngal. Ɓe njooɗodiima kadi ñalnde 10/03/2022 ngam hollitde ngoƴaaji mum e winndannde adannde eɓɓaande sariya kuccam.

He joofirɗe ñalɗi diisnondiral paatuɗi e jaŋde leydi ndi e lewru oktoobar (kawle) e noowammbar (jolal) 2021, ciimtol kuuɓtodinngol diisnondire juɓɓinanooɗe ɗee ine mbaɗi toɓɓere he toɓɓe ɗiɗi ɗe pelle pinal ɗee njiɗnoo heɓde ɗee so « naattingol ɗemɗe ngenndiije pulaar, sooninke e wolof nder tippudi nehdi e jaŋde leydi ndii », e nder heen waɗde « cosgol njuɓɓudi laamu kalfinaandi ɓamtugol ɗemɗe ngenndiije (ko nanndi e Duɗal Ɗemɗe ngenndiije goodnongal ngal) ». Heddii ko toɓɓere laawɗingol ɗemɗe pulaar, sooninke e wolof, haalaande he ñalɗi ɗii, kono nde feeñaani e tonngol hee. Ko ɗee toɓɓe ɗiɗi ngoni faandaare nde Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani (FƁPM) dottani hoore mum e mooɓondiral yuɓɓinnoo ñalnde 28 e 29 desaambar 2019, taƴi lajal duuɓi 10 ngam etaade siynude ɗee paandaale.

Oon sahaa, en mbiyiino ko ɗum fartaŋŋe mawɗo so tawii ko winndanoo he tonngol ñalɗi laatiima. Eɗen mbaawi wiyde fuɗɗiima laataade he jaltingol yamiroore (dekere) cosɗo Duɗal ngam Ƴellitaare e Jaŋde Ɗemɗe Ngenndiije (D.Ƴ.J.Ɗ.NG.) ñalnde alarba 21 bowte 2022.

En mbiyiino kadi e oon sahaa : « en ndañii donngal, ko jooni golle puɗɗotoo. Yimɓe ine poti daraade mbele ko hunaa koo ine laatoo ». Ɓayri fuɗɗiima laataade, ko jooni pot-ɗen ɓeydude darnde, mbele ko fuɗɗaa koo ine siyniree no moƴƴi.

Ɓeto ñalɗi diisnondiral ɗii, ngo pelle ɗee mbaɗnoo, wiyiino wonde « eɗen mbaawi hiisaade en njettiima … heen paandaale ɗiɗi so cosgol njuɓɓudi njaambureeri kalfinaandi ƴellitde ƊNG ; e – Naattingol ƊNG ɗee he nder TNJ leydi ndii ». Eɗen mbaawi wiyde hannde « en loowii laawol mum hannde ». Eɗen njenanaa, so wonaano cargol dallinannde pelle pinal ɗee, kam e jokkondire tiiɗɗe baɗanooɗe he daawal febiriyee (colte) 2020 haa ut (juko) 2021, kam e tawtoregol pelle ɗee he ñalɗi diisnondiral ɗii, ɗuum aaɓnotanooka.

Eɗen ciftina tan darnde Jokkorde pelle pinal ko wallitde kala ko ine ɓamta ɗemɗe men, e jokkude e daraade mbele hujjaaji paatuɗe e ɗemɗe e pinal leƴƴi ɗii fof ine ñawndee, haa arti noon e laawɗingol ɗemɗe pulaar, sooninke e wolof.

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.