21 colte, Ñalawma Winndereejo Ɗemngal Neeniwal

1
1500
Ñalawma ɗemngal neeniwal
Ñalawma ɗemngal neeniwal

« Janngirgol ɗemɗe keewɗe ine jojji ngam moƴƴingol jaŋde »

21 febariyee hitaande kala, ko ñalawma winndereejo ɗemngal neeniwal, mo UNESCO dotti e hitaande 2000. Hitaande kala Pelle pinal ngenndiije, hono FƁPM e AMPLCS e APROLAWO, ine mawnina kañum enne ñalawma oo no winndere ndee kala mawninirta mo nii, ngam semmbinnde kuutoragol ɗemɗe ngenndiije nder ekkol, semmbinde keewal ɗemɗe e pine, e tiiɗtinde ngootaagu ngenndi.

Tiitoonde ñalawma 21 feebariyee hikka oo ko « janngirgol ɗemɗe keewɗe jojji ngam moƴƴingol jaŋde ». E wiyde Unesco, ndeen jaŋde « fuɗɗortoo ko he ɗemngal ngal cukalel ɓuri waawde, hade ɗemɗe goɗɗe naatnireede heen seeɗa-seeɗa ». Ndee yiyannde tuugiinde e jannginirgol ɗemngal neeniwal tawo, ine rokki ɗemɗe winndereeje ɗee himme mawɗo sibu ine wallita tafngo renndooji udditiiɗi, ine wallita nguurdiigu pine e jiyanɗe aduna ceertuɗe.

Hannde fof njeñtudi wiɗtooji paatuɗi e ganndal nehdi e jaŋde jowitiiɗi e miijanɗe ekkitaare ɗii fof, ɓuri semmbinde pelle pinal ɗee. Wiɗtooji e humpito kala kollitii wonde kuutoragol ɗemngal neeniwal ko huunde waɗɗiinde ngam yuumtinde jaŋde. Ko hono noon kadi :

  • humpitooji e wiɗtooji baɗaaɗi e nder winndere ndee, paatuɗi e ekkitaare rewrude e ɗemngal neeniwal, kam en fof ko ɗuum kolliti : wonde sukaaɓe ɓurata feɗɗitaade e jaŋde ko he nder ɗemɗe mum en neeniije ;
  • humpito yuumtungo janngirgol ɗemɗe men neeniije pulaar, sooninke e wolof, ngo Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije waɗnoo he Muritani hakkunde 1979 e 1999, ngo ɓeto ummoriingo boowal (Breda-Unesco) e ɓeto ndernderiiwo (Jaagordu jaŋde leydi ndii), ceedtii juumtugol mum, mbasiyii kam en fof kuuɓtodingol jaŋde ɗemɗe ngenndiije nder ekkol.

Nder leydi men, 21 feebariyee hikka hawri ko e cosgol Duɗal ngam Ƴellitaare e Jaŋde Ɗemɗe Ngenndiije (IPELAN), daawal kimmungal ngam faltude palal gadanal palingal yeeso tippudi nehdi e jaŋde leydi men ngal.

Pelle pinal ngenndiije ɗee, sabu mum en yenaneede jojjugol rewde jaŋde tuugiinde e ɗemɗe keewɗe sabu « julyultondiral e muuyaaɗe demokaraasi ine mbaɗɗini e sukaaɓe ɓee marde, gaa gaa ko idii fof ɗemɗe mum en neeniije ɗee, marde kadi ɗemɗe winndereeje e diiwaaniije ɗee, mbele aɓe mbaawa jeyeede e renndo ɓurngo yaajde, ɓe njeytoree kadi no haanirta nii e aduna mo ɓe nguuri oo ». Ko ɗuum addani pelle ɗee wasiyaade Dowla Muritani :

  • nde siynata ko ɓuri yaawde, e no ɓuri feewde e yuumtude, janngirgol ɗemɗe men ngenndiije e denndaangal tolnooji tippudi nehdi e jaŋde leydi ndii, ngam huuɓnande yimɓe fof jaŋde, tawa ko jaŋde moƴƴere, ɗo yimɓe fof poti fartaŋŋe, jaŋde nde joñaani hay gooto ;
  • nde huuɓnanta IPELAN gollotooɓe duumiiɓe e tuugnaade e mbaawka, e goongɗingol e haandude ;
  • nde laawɗinta ɗemɗe pulaar, sooninke e wolof, feere timmunde, jojjunde ngam juumtugol jaŋde nder ɗemɗe ngenndiije.

Nuwaasoot ñalnde 21 colte 2023

Jokkorde pelle pinal

YOWRE 1

  1. Winndannde maa ko sellunde binndi maa hiɗi kisi hiɗi celli aan kam a yi’ti laawol yoo Geno resuma reenumaa yo fooynin jile (Hakkillaaji) heddiiɓe ɓee wano no o fooyniniri yilo maa ngoo
    aŋke kam yoo yaltine e pulaar haa laaɓa wano no mbaɗɗaa ni

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.