Jeeriyel Tummbere naatii e daartol ɓarakorɗe Muritani

0
829
Lasgol Jeeriyel Tummbere he Ngalu Pinal NGenndi
Lasgol Jeeriyel Tummbere he Ngalu Pinal NGenndi

Jeeriyel Tummbere lasaama e Ngalu Pinal NGenndi fawaade e yamiroore 0846 ñalnde 29/08/2022, lasaa kadi e Ngalu Lislaam ñalnde 04 sulyee 2022. Hurmbiti ndee haayre ko Muhammed wul Suweydaat Jaagorgal Pinal e Cofta Ɓalli e Jokkondiral e Suudu Sarɗi ñalnde 19 mars, saanga Koolol Jowol.

Ñalnde 19 lewru mbooy (mars) 2023, Tummbere jaɓɓiima lappol teskinngol jaagordu pinal e gardagol Mohammed Saalem Wul Bukres, cukko koolaaɗo kuuɓal, kalfinaaɗo ɗowgol golle koolol Daande Maayo baɗnongol to Jowol Sahre. O lomtii ko jaagorgal Pinal, Cukaaku, Cofte Ɓalli e Jokkondire e Suudu Sarɗiyeeji, hono Mohammed Wul Suwoydaat, mo ngantu golle teppi ɗo wattan. Sabaabu njillu nguu ko hurmbitde maande laawɗinoore lasgol Ɓarakorde Jeeriyel Tummbere e doggol Ndonaandi Ngenndiiri kam e to doggol Winndere Islaamiyaŋkoore. To bannge Muritani, Jeeriyel Tummbere lasraa ndonaandi ngenndiiri ko he yamiroore nde tonngoode 0846 ñalnde 29 juko (ut) 2022. To bannge Ndonaandi Lislaamiyaŋkeeri, Jeeriyel lasaa ko ñalnde 04 lewru morso (sulyee) 2022.

Subaka mum, ko adii kurmbitgol ngol, catal ndonaandi jaagorde ndee neldii haralleeɓe mum tato hono Siidi El Muktaar, Siidi Mohammed e Abuu Konnaate yo ngar, mahoya maande ndee, ngooba nde, muura nde, muurira nde araaraay Muritani ko adii nde lappol ngol arata. Ɓeen ko ɗoon ñalli e Jiinge.

Caggal takkusaan Mohammed Saalem Wul Bukres ari ena wondi e lappol teskinngol. Ena e ɓeen Baham Wul Sheexna, kisnoowo ngenndi, Kan Mammadu Hadiya, gardiiɗo catal Jaatiiji ngenndi e jaayndeyaŋke kalfinaaɗo kumpital. O adii ko jaarde Geno e ndee duunde no tagorii nii, caggal nde o werlii ndaarɗe makko e banngeeji ɗii fof. O muurti araaraay ngenndi kuurinooɗo e mahdi ndii. O itti seedantaagal laawɗinngal lasgol duunde ndee, o weeɗi ngal toppitinooɗo duunde Jeeriyel ndee, hono Njaay Saydu Aamadu, caggal nde o jaari darnde mum e darnde wuro ngoo.

Njaay Saydu Aamadu rutti mo teddungal, kaŋko e lappol makko, jaari ardorde jaagorde ndee, holliti wonde so Jeeriyel lasaama e ndonaandi ko huunde haannde. Ko adii fof, wuro Jiinge ko ɓooyngo, heccungo gure diiwaan ɗee e kuuɓal. Ndeen so ɗanniyaŋke umminooma Kayhayɗi ena tiindii bannge Mbuun, yiyata ko gure ɗiɗi : Jiinge e Ngappugu. Keddiiɗe ɗee ngoodaano tawo. Doktoor Umaar Kan ena teeŋtini ɓooygal wuro ngoo e nder wootere e defte mum taariik, so wiyde wonde laamuuji meeɗnooɗi laamaade e Fuuta ɗii fof ndewiino e Jiinge, so wonaa laamu Termes e laamu Taaga. O holliti kadi so tawii Jeeriyel lasaama, ko huunde waɗnde faayiida, sibu, goo, kaawisaaji mayre, wonde nde jeeri lommbiindi nder waalo, ɗiɗi ko teeŋtinde kadi konngol Teen Yuusuf Gey (Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo) wonde won ko rokki nde nanalla, so Sileymaani Baal e Sammba Gelaajo, e geɗel tataɓel ngel ko wonde Jiinge wuro ɓooyngo heccungo gure diiwaan ɗee kala.  Lappol ngol dañaani yettaade yenaade Ceerno Maalik Gallu Bah, nde tawnoo ande deestii seeɗa, kono lappol ngol famminaama wonde, e ciiñce cakkitiiɗe ɗee, ko oon ardinoo lappol gumminongol Laaw e hitaande 1890. Sammba Jaadanaa waraa ko ñalnde 6/4/1890, almuɓɓe mum cuutii toon ngari ɗoon he nokku hee, ngoni hannde laawankooɓe asliyankooɓe nokku oo. 

E nder heen, ɓe njuuriima kadi rawda Suleymaani Baal, udditaa, ɓe mbaɗi duwaawu, ɓe kollitaa adii waɗde ɗoon maande ko Duudu Baal, kolonel diƴƴe e dunli (oosefooree), caggal nde yani, Jiingenaaɓe e gardagol Njaay Saydu Aamadu mahi yenaande ndee e ballal Fedde yiɗɓe Sileymaani Baal to Itali, ñalnde 1 mee 2008. Ceerno Haamiidu Baal, elimaan raatib Senkeem Nuwaasoot joƴƴini haayre adannde ndee. Caggal ɗuum ɓennaa ko to Ɓokki too, hollitaa ki ittaa ko bannge goɗɗo lortaa ɗoon ñalnde 21/3/2007. Ko rewɓe ƴoogatnoo ndiyam to wuro ngara haa ɗoon ngam yarnude ki. 

Caggal ɗum ɓe ɓenni to Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi.

NJaay Saydu Aamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.