Omo ardi e seto ngo yimɓe njoyo ko jiidaa e makko. Ina e ɓeen Mahmuud Soomaa Jah, gorko Daara Halayɓe, Ibraahiima Jeŋ, Mohammed Paam, Daawuuda Salla e dognoowo werlaa makko ina wiyee Mohammadu Ñaŋ lollirɗo Bammba. Won noon keewnooɗo yiydeede e makko, kaŋko Ceerno, kono araani e ngol laawol. Oon woni Ceerno Ibraahiima Kan lollirɗo Katante Leñol mo Aañam Yeroyaaɓe. O hattaama kono ko jam jogii mo.
Tawi ko adii ɗum, o neldii lappol teskingol ngam fittude dingiral ko adii ñalnde 2 ndee. Ardii ngool ko biyeteeɗo Abdu Shakuur Bah. Ina njeyaa e maggol biyeteeɗo Aadama Aaw jeyaaɗo to Ɗalhaya, jannginoowo arab e pulaar to duɗal galle Ceerno Aamadu Tijjaani, Aamadu Tijjaani Bah mo Mbammbiloor e Abdullaay Sammba Hawaa Deh. Ɓe tawi ɗoon e Nuwaasot Aamadu Tijjaani Njaay jeyaaɗo to Lisaatoor, Alhajji Aali Bah mo Ɗalhaya e jeejegol, Daawuuda Bah gummoriiɗo to Njokkudi sara Ligisayba Gorgol, Aali Kah Sih to Teekaan e njaatigi maɓɓe Muusaa Seydi Bah e galle mum e miñiraaɓe mum hono Abuu Seydi Bah, Dono Seydi Bah e Ibraahiima Seydi Bah.
No Katante Leñol Kan heewi wiyrude mo nii :« Bahyel ko ɓuuɓri jamma, ndi ɓuuɓanaani gooto, daɓɓo joom baɗle goonga, mo golle mum taƴoƴre tafaandei keeri hakkunde leyɗeele »
Waɗde garal makko dillinii Laamorgo Muritani no feewi. Heewɓe pottitii ɗoon sabaabu nde makko tawi kañumen fof e wondunoode e nokku hee gooto keɓaano anndondirde. Ko wayi no Doktoor Haamiidu Idi Jeŋ mo Wocci, jannginoowo to Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Nuwaasot, Abdullaay Usmaan Bah to Bagodin walla ko wayi heen no Hapsa Tijjaani Sih e Raamata Mohammed Mustafa Sih, taaniraaɓe Hammadi Mali Sih to Njaawaldi walla to Jaarangel.
Werlaaji keblaa, njaɓɓoyii mo yaltirde Nuwaasot feewde Rooso. Hawri kisa Geno newnii, Ceerno hawriti e jaɓɓoytonooɓe ko e leegal gadanal e nder Nuwaasot, so aɗa ummorii Rooso. Ɓe tellii, ɓe calmondiri e makko e yeeso jaayndeyaŋkooɓe Aamadu Leñol Joop e Muusaa Wan naɓoyaŋke e tawtoreede hooreejo Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani hono musiɗɗo Bookar Aamadu Bah, gorko Sahre Ndoogu.
Ɓe njolti, werlaaji ndunnji, ina majmajna gite, coortii sahre feewde Sitee Palaas. Ko toon jippunde Ceerno Aamadu Tijjaani Mbammbiloor waɗaa. O jippinaa ko e galle Aadama Kome, cubballo ina jeyaa Wocci, kaŋko e lappol makko. Aadama e miñi mum Diiye Jaawo Kome njaɓɓii mo, mbismii mo. Goomu njuɓɓudi tammbinoongu golle ɗee waɗti konngol mum e Gelongal Fuuta yo yettin bismaango feewde e Ceerno e Nuwaasot. Nde Njaay Saydu Aamadu rowi, Maamuudu ibnu Soomaa Jah, rutti teddungal e innde ceerno e lappol mum. Ganndiral waɗaa hakkunde Ceerno e lappol mum e yimɓe arɓe jaɓɓaade mo ɓee. Duwaaw sakkitaa, fotnooɓe yahde ɓee mbaynii, njahi, tommbitoyii ñalawma gunndabi oo.
Ñalawma gunndabi ko ñallal 2 mbooy 2024. Goomuuji taƴanooɗi ɗii ñalli haŋki mum ko ngottaaki, njooɗaaki, pooftaaki, mbaali kadi ko ɗaanaaki, hakkunde addoyde kaake, foŋde tillisaaji, weertude tappiiji e leece, hirsude gayi e ndammiri e jaɓɓaade e jippinde hoɗɓe. Ñalnde siyaara oo, ko kamɓe kadi ngadii gertooɓe finde. Ɓe ngarii e nokku oo gila gite laaɓaani ngam timmitinde ko ŋakkunoo maa mbiyaa ko ɗoon ɓe mbaali.
Tuggude e 8w30h, bismaaɓe puɗɗii arde haa e 9w30 hojom, silki fuɗɗaa. Ceerno aroyi ko 10w15h. O timmini silki oo, o sakkiti duwaaw. Nde tawnoo omo anndi subalɓe ina keewi e joɗnde ndee, ko kaŋko e hoore makko haalata daande dow, yimɓe ɓee ina ndefta heen. Almuudo laaɓɗo ɗemngal, belɗo haala, gittanooɗo nemso, donɗo moƴƴere e ganndal ina wiyee Abuu Daawda Taal mo Haayre Mbaara woni e nantinde. Ko oon resndaa njuɓɓudi golle ɗee. O ɗowri ɗum no feewi. Ko e oon sahaa woni nde Muusaa Demmba Soh lollirɗo Commbee, hooreejo ɗimmo Suudu Sarɗiiji Muritani, Doktoor Mohammed Hanafi Haydara, imaam raatib jumaa PK8, zawiya Mohamed el Haafez, Doktoor Kaaliidu Jallo e Hamediin Muktaar Kan (gonɗo e ƴamde lefol laamu e toɗɗe garoyooje) naati denndaangal ngal. Tawi Haaruuna Saabu lollirɗo Sammba Saabu, keedo keeriiɗo jaagorɗo geɗe nderndere Muritani e Soh Aamadu Muktaar puɗɗiima ɓooyde ɗoon. Aamadu Raasin Bah e Abdul Raasin jeyaaɓe to Baabaaɓe Looti, kañumen ngardi ko e Ceerno. To bannge rewɓe, ɓesngu Hammadi Mali Sih to Njaawaldi walla to Jaarangel ina jeyaa e ɓurɓe ɗoon heewde doole. Kahayɗinaaɓe, Wocci, Waalalɓe e Beelinaaɓenaaɓe, wuro Muuminiina tawi ko waalnooɓe e Nuwaasot, maa mbiyaa alaa keddiiɗo heen mo araani.
Nde silki oo joofi, ñiiri e kosam liyaandi addaa e nokkuyon mbaɗanakon neɗɗo gooto ina ngondi e kudduuji mumen. Yimɓe ñaami, ngasni, ceerndi ñallirɗe. Won e heen njahdi e ceerno to jippunde mum ɗo woɗɗaani. Heddiiɓe naati ɗoon e galleeji hoɗdiiɓe sara dingiral kewu nguu ngam fooftaade. Gooto fof ɗo ñaltunoo, ko ɗoon bottaari tawi ɗum, ɗoon yari ataaye, ko ɗoon juuli tiisubaar.
Golle ɓamtoyi ko 17 w15h caggal nde yimɓe njuuli takkusaan. Ko ndeen woni udditgol laawɗungol siyaara oo. Kono kala tawanooɓe subaka oo, mbiyi ko subaka oo nawii barke ñalawma oo fof. E kikiiɗe, hilifaaɓe diine mawɓe wayɓe no Ceerno Abuu Soh mo Siñcaan Njaakiri ngarii, ngaddorii ɓesnguuji mumen fof. Ko ɗoon konngi puɗɗii rokkireede. Aamadu Raasin Bah juutnaaki. O haali ganndondiral makko e ceerno nde fuɗɗii. Ko kaŋko naatni ceerno ɗoo e Nuwaasot. Ko kaŋko kadi adii soodande mo rajo lep-ɗiɗiijo (double cassette). Caggal ɗum o fittu laawol, o ɗalani Muusaa Demmba Soh hoore laana, goonga subalɓe. Muusaa Demmba Soh nde ari, haali ko e ɗemɗe ɗiɗi. O haali ko e innde makko heeriinde e innde laamu sabu makko jukneede nulal mawɗo Suudu Sarɗiiji Muritani.
Kaŋko e Aamadu Raasin, ɓe nganndondirii e Ceerno gila e kilaale 1986. Ko ɓe musiɗɓe no feewi kadi jokkondirɓe e geɗe nguurndam. Mi nanii nii Muusaa Seydi ina wiya wonde ngaari addaama ɗoon e innde makko, kaŋko Commbee Soh. Doktoor Mohammed Hanafi haalii e ceerno geɗe keewɗe paayodinɗe haa teeŋti to bannge darnde mum e ƴellitgol Lislaam e laawol Sheex Ahmed Tijjaani Sheriif. Ceerno Abuu Soh, caggal jaarde mo, ruttanii ko jotondiral mum e jinnaaɗo makko gorko hono Ceerno Jibi Usmaan Daawuudu e ko rewdatnoo hakkunde maɓɓe so oon ariino ɗoo. Caggal ɓee haalɓe, naatataa ko nguurndam oo ɗoo baɗanteeɗo Siyaara ngam anndinde yimɓe ɓe nganndaa hol oo gorko e hol ko saabii omo waɗanee siyaara. Ɗuum noon ko e ɗemngal Gelongal Fuuta lollirɗo
Njaay Saydu Aamadu:
Kuɗol Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu
