Alaa ko laatii e podooje
Muritaninaaɓe artiraaɓe, ɓooyii wullude mette mum en e hollitde anniya mum en yiɗde hollitde ɗeen mette. Ko ɗuum woni ko ɓe mbaɗi ñalnde 9 saawiyee 2012, sibu ɓe ceppii e mbeddaaji Nuwaasoot ngam ɗaɓɓude jooltugol hakkeeji maɓɓe. Ɓe njoofoyi ko to Asaambele Ngenndi, ngam ɗaɓɓude e laamu Muritani nde ɗooftotoo podooje mum e ko huninoo e nanondiral nanondiral hakkunde mum HCR e laamu Senegaal.
Alaa ko laatii e podooje
Muritaninaaɓe artiraaɓe, ɓooyii wullude mette mum en e hollitde anniya mum en yiɗde hollitde ɗeen mette. Ko ɗuum woni ko ɓe mbaɗi ñalnde 9 saawiyee 2012, sibu ɓe ceppii e mbeddaaji Nuwaasoot ngam ɗaɓɓude jooltugol hakkeeji maɓɓe. Ɓe njoofoyi ko to Asaambele Ngenndi, ngam ɗaɓɓude e laamu Muritani nde ɗooftotoo podooje mum e ko huninoo e nanondiral nanondiral hakkunde mum HCR e laamu Senegaal.
Ina jeyaa e konnguɗi ɗi ɓe njooɓinoo : « Artiraaɓe puuntaama. Hol to hakkeeji amen e ɓiyleydaagu ngoni ? Ndaw fenaande e ngol binnditagol! Lomtinee hakkeeji amen joolaaɗi, e jawɗeele amen teettaaɗe! Ndokkitee min leyɗeele amen ! Kormo-ɗee ɓiyleydaagu amen ! »
Nootiiɓe heen ɓee ina keewi, ummoriiɓe e tuddule mooliiɓe e nder leydi ndii (Tararsa, Barakna, Gorgol, Asaaba, Gidimaka). Ɓe ngari a ɓe njooɓii ɓataake baɗɗo hujjaaji maɓɓe.
Ina jeyaa e hujjaaji maɓɓe, ɗaɓɓude e laamu Muritani nguu nde ɗooftotoo ko huninoo e nanondiral hakkunde mum HCR e laamu Senegaal. Ɓe ɗaɓɓi nde binnditagol ngol waɗata e nuunɗal e laaɓal e potal.
Ɓe ɗaɓɓi kadi nde seedantaagal jibingol (Certificat d’accouchement) jeyetee e kaayitaaji potɗi huutoreede ngam winnditaade artiraaɓe ɓee kam e sukaaɓe mum en jibinaaɓe to Senegaal. Ɓe ɗaɓɓi kadi jeyeede e goomuuji binndittooɗi ɗii, ngam newnude binnditagol maɓɓe.
E nder heen ɓe njoopiima ANAIR, sibu, e wiyde maɓɓe, woni e ANAIR ko heedi-heeda e banndiraagal e njeenaari e bonnugol jawdi. « Neɗɗo ƴettirtee heen ko banndiraagal walla cehilaagal, tee, won ɓeen gollotooɓe njoɓetee njoɓɗeele ɓurtuɗe tawi alaa ko ngollata ko tiiɗi ».
Ɓe mbiyi wonde laamu nguu huninooma rokkude ɓe kaayitaaji etaa siwil, rokkitde ɓe jawɗeele maɓɓe walla lomtinana ɓe ko ɓe mbaasnoo e kewkewe 1989. Ko noon kadi wonande baayeeji e hesniiɓe, dokkitgol ndiyam ceniɗam kam e jaynge e nokkuuji cellal e safaara e janngirɗe, kam e jeytoregol artiraaɓe ɓee e denndaangal geɗe toɗɗiiɗe ɗum en.
Ɓe ngoytiima kadi caɗeele maɓɓe e waasde laamu nguu toppitaade ɓe. Jaɓɓii ɓe e damal Asammbele ɗoo ko depitee Kajjata Maalik Jallo e Jamiil Mansuur eAbdarahmaan wul Minni.
- Kajjata Maalik Jallo : « Haala Asiis fof ko haa tinee tan »
«Garaangal mon ɗoo ina teeŋtina ko min kaalatnoo ñalnde kala ; wonde Abdul Asiis alaa ko waawi so wonaa bawɗi gaɓɓule. O yiylaaki ñawndude caɗeele ɓesngu. Nde o jamfii laamu e hitaande 2008, o hunaninooma artiraaɓe ɓee gaddaade ɗooftagol denndaangal hakkeeji mum en.
Min mbiyiino wonde ko fuunti. Ɗum laatiima, sibu seppo mon ngoo ina seedtoo ɗuum. Haŋki tan (ñalnde 8 saawiyee 2012) ko foksineeruuji loranooɗi e kewkewe 89 ceppunoo, hannde ko onon. Wonaa podooje ɓole ñawndata caɗeele mon, wonaa fenaande, wonaa yiɗde tineede. Ñawndata ɗum ko kaaldigal ngam yiytude peeje juumtuɗe kenaniiɗe yimɓe fof. Etaa siwil kadi ko huunde huuɓtodinnde e leydi ndii. Ɓe mbiyiino ma ɓe ƴettan artiraaɓe ɓee peeje keeriiɗe, kono hannde ko onon e koye ceppata ngam seyfitde ngol binnditgol.”
Wonande Muhammed Jamiil Mansuur, « Ko ɓiɗɓe yummiraaɓe men ummitiiɓe Senegaal ɓee keɓtaani hujjaaji mum en gila ngarti koo, wonaa huunde jaɓniinde. Sibu ko Muritaninaaɓe taccinanooɓe, mbaraa, jawɗeele mum en ɓolaa. Hannde, ɓeen mbiyee ina puuntiree politikaaji daɓɓi, ko wayi no njuulu Abdel Asiis to Kayhayɗi. Muritaninaaɓe kala ina poti darodaade e maɓɓe ha ɓe keɓta hakkeeji maɓɓe ».
Bookara Aamadu Bah (Fooyre Ɓamtaare Saawiyee 2012)
