Ɓeeɗoo potaani yejjiteede e hare ndimaagu to Afrik worgo

0
1805

 

 

Ɓeeɗoo Manndelaa ñaawdanoo to RIVONIA : Goldberg, Bernstein, Hepple, Wolpe, Kantor e Goldreich ko tuubakooɓe raneeɓe tal. Ahmed Kathrada e Nair ko eñnjee en, e Sisulu, Mbeki, Motsoaledi, Mhlaba, Andrew Mlangeni ko ɓaleeɓe.

 

 

Ɓeeɗoo Manndelaa ñaawdanoo to RIVONIA : Goldberg, Bernstein, Hepple, Wolpe, Kantor e Goldreich ko tuubakooɓe raneeɓe tal. Ahmed Kathrada e Nair ko eñnjee en, e Sisulu, Mbeki, Motsoaledi, Mhlaba, Andrew Mlangeni ko ɓaleeɓe.

Ahmed Kathrada : “Hay ɗo Manndelaa sellaani ɗoo, amin cokli e mum”. Tonngoode makko kasoo : 46864, Ahmed Kathrada ina yahra e duuɓi 83, o waɗdii e Manndalaa duuɓi 25 kasoo.  Kanko e Govan Mbeki, e Walter Sisulu e Nelson Mandela, nawdaa Robben Island caggal ɗuum to kasoo Pollsmoor e hitaande 1982.

Govan Mbeki : Baaba mum Tabo Mbeki. O sankii ko ñalnde 30 ut, omo yahra e duuɓi 91. O waɗdii e Manndelaa duuɓi 24 kasoo. Ko o jannguɗo, miijiyanke ANC. O jeyaa ko e ardinooɓe ɗum.  Nde ɓiyiiko Tabo Mbeki ardii leydi ndii, o wiyi “Miɗo weltii. Wonaa sabu ko o ɓiyam, kono ko sabu makko wonde gorko baawɗo jokkirde no moƴƴirta nii golle ANC e ɓesngu Afrik worgo”. Kanko e Manndelaa kadi njeydaa e nokku gooto (Transkei). Govan Mbeki naati ANC ko e hitaande 1935, ina yaɓɓi e pele Eddie Roux. O ardinooma ANC e hitaande 1956.

Walter Sisulu : E nder duuɓi sappo o jaggaama o sokaa laabi jeeɗiɗi sabu darnde makko haɓaade paltoor leƴƴi. E hitaande 1964 o ñaawdaa e Manndelaa en, kaaɗdi nguurndam. Ɓe cokdoyaa to Robben Island. O woppitaa ko e oktoobar 1989 caggal duuɓi 26 kasoo. O toɗɗaa cukko hooreejo ANC e hitaande 1991. O sankii ko e mee 2003.

Joe Slovo : Joe Slovo jibinaa ko ñalnde 23 mee 1926 to Lituyaani. Jiknaaɓe makko uuji toon ngari Afrik worgo. Slovo woppi ekkol ina yahra e duuɓi 15 (1941) ; o naati parti kominist e hitaande 1942 (duuɓi 16). O ardiima ko juuti konu ANC (MK). Albert Lithuli wiynoo “Alaa ko min nganndi e marucaagu (kominisma). Min nganndi tan, ko worɓe e rewɓe raneeɓe ngarii wallude min. Min nganndaa so won miijooji ɓe mooftunoo. Kono alaa fof miijo rasisma walla mawnikinaare ɓe njoginoo”.

Denis Goldberg : O jeyaa ko e nayo ñaawanooɓe Rivonia, wuurɓe haa hannde. O jeyaa, kanko e Manndelaa, ko e idiiɓe ƴettude fetel. O woppitaa ko e hitaande 1985 caggal duuɓi 22 kasoo.

Oliver Tambo : Jibinaa ko ñalnde 27 oktoobar 1917. Kanko e Manndelaa ndiiwdaa duɗal jaaɓi-haaɗtirde Fort Hare sabu maɓɓe waɗde gerew. E hitaande 1942 o jannginii ganndal siyaas e matematik. Kanko e Manndelaa e Walteer Sisulu cosdi Fedde sukaaɓe ANC e hitaande 1943. E hitaande 1955 o waɗaa koolaaɗo kuuɓal ANC caggal nde Walter Sisulu riiwaa e leydi hee. Caggal ɗuum o waɗaa cukko hooreejo ANC e hitaande 1959, o riiwaa e leydi hee duuɓi 5. O ardiima ANC duuɓi 30, tawi omo woni caggal leydi. O arti ko 1991, o sankii 24 abriil 1993.

Ruth First : Ruth First ko jom suudu Joe Slovo, mo o resondiri e hitaande 1949. Oo debbo tuubaako daneejo tal, jeyaa ko e « yiɗnooɓe mahde leydi timtimol, ɗo ngañgu alaa ». Nguurndam makko fof o waɗi ɗum ko e haɓaade rasismayaagal apartaayd. Nde Manndelaa en ñaawetee kaaɗdi nguurndam ndee, kanko o sokaa ko balɗe 117. Caggal ɗum o yalti leydi ndii ngam jokkude hare. Ko o jaayndiyanke o wonnoo, ko ɗum tagi alaa fof ɗo o bayyinaani hare ɓesngu Afrik worgo. Sarwisaaji ñukkindo Pretoria tuufiima e koli coomaaɗo bommbo, mbari mo, e ballal CIA Amerik, ñalnde 17 ut 1982.

Chris Hani Chris Hani, (biyetenooɗo Martin Thembisile Hani) jeyaa ko e jagge konu ANC. Kanko wonnoo koolaaɗo kuuɓal parti kominist Afrik worgo. O waraa ko ñalnde 10 abriil 1993. Wari mo rasist en raneeɓe.

Breyten Breytenbach : ko tuubaako daneejo, ngenndiyanke mawɗo, winndiyanke, mo meeɗaa weldude e laamu paltoor Afrik worgo. O jeyaa ko e yahdiiɓe Manndelaa ɓurɓe hoontude, jibinaaɗo 16 settaambar 1939 to wuro Cap. O ɓamii haɓde e ndeen fenaande gila omo woni sanɗa, hade makko yahde Farayse, o resi toon debbo wiyetnaamnaajo, kono laabi laamuyel paltoor ina kaɗi dewgal hakkunde leƴƴi (Mixed Marriages Act) e (Immorality Act) tuggi 1949 haa 1985.  Nii woni o jooɗii Pari sibu o waawaa naattude leydi makko, o woni e dillere suuɗiinde luulndiinde Apartaayd, fotnoonde yuɓɓinde raneeɓe heɓiiɓe e wallitde ANC mo Manndelaa .  E 1975 o naatti leydi ndii omo suuɗii ngam fagganaade dillere makko ndee yimɓe, kono o yiytaa, o nanngaa, o ñaawaa duuɓi jeenay kasoo, o woppitaa e hitaande 1982 e ballal François Mitterand, o faati Farayse. O ruttitii Afrik worgo e hitaande 1994. Gila ndeen o woni ko hakkunde Amerik e Farayse e Senegaal.

Dulsii Settammbe : Ko debbo jeyanooɗo e hoohooɓe ANC, jibinaaɗo ñalnde 20 ut 1935 to Atloon, saraaji wuro Cap. O waraa ko ñalnde 29 mars 1988 to Pari, ɗo o jooɗaninoo ANC. Ina wiyee ko golle laamu apartaad e ballal sarwisaaji ñukkindo leydi Farayse.

Benjamin Moloysee : Benjamin Moloysee to winndiyanke mawɗo, luulndiiɗo apartaad, mo kuɗol mum ɓurnoo tookeede e kure fetel. Ko ɗum addani laamuyel paltoor Afrik worgo, jaggude mo, ñaawi e dow makko warngo. Oon sahaa winndere ndee ñaagiima laamu paltoor nde woppata suka oo wuura, kono ngel salii. Daande makko sodditaa ko ñalnde 18 oktoobar 1985.

Steave Biko : “gidiiɗo yulde kasanke apartaayd” : Steave Biko jibinaa ko 1946 to Ginsberg, leegal ɓaleeɓe fuɗnaange wuro Cap. Gila omo famɗi ko o caliiɗo, nde tawnoo ko polisee daneejo wari baaba makko e hitaande 1951. Ko ɗum jeyi sabaabu o riiwaa ekkol (jaŋde hakkundeere), kono o jokki jaŋde haa o naati duɗal jaaɓi haaɗtirde Durban. Ɗo adan ɗoo, o woniino tergal coftungal e senndikaa mo raneeɓe wellitiiɓe cosnoo, kono, e hitaande 1969, o felliti sosdude e sanɗaaji ɓaleeɓe goɗɗi Njuɓɓudi Sanɗaaji Afrikworgonaaɓe (South African Student Organisation, SASO) ndaraninoondi rimɗinde ɓaleeɓe  e findinde ɗum en.

Sukaaɓe heewɓe nootii e Fedde maɓɓe hee, anndiraande « Conscience noire » (Black Consciousness Movement, BCM) haɓtortoonde peeje jamyame rewrude e politik kono kadi jaŋde e nehdi e pinal e renndo, kañum fof e sikkitaade ANC sabu mum waasde rewde laawol tuugingol e leñol e renndinnde Afrikworgonaaɓe fof, ɓaleeɓe e raneeɓe e jilluɓe.

Biko haɓaama no feewi, o sokaama e cili keewɗi, yeru e hitaande 1973. Caggal ummannde e warngo Soweto 1976, Biko jaggaa, majjiri yimɓe fotde 101 ñalawma. Caggal ɗuum o salii ɗooftaade haɗde fawanoonde e makko, o ɗannanii jeeyngal e nder Cap-fuɗnaange. Ko ndeen cehilaagal makko e jaaynoowo biyeteeɗo Donald Woods fuɗɗii, jogorɗo winndude e makko deftere.

Polis nanngi mo ñalnde 18 ut 1977. O nawaa Port Elizabeth, o leeptaa toon leepte caɗtuɗe, caggal ɗum o nawaa Pretoria, o faatinaa Tranvaal ñalnde 11 settaambar 1977.  O sankii ñalnde 12 settaambar 1977, maayde bonnde, omo yahra e duuɓi 31 fat. Natal ɗo o lelii e leydi omo maayi, baŋ-yoo-baŋ omo wonti ñawanɗe e ƴiiƴam njoortuɗam, alaa ɗo heddi e winndere ndee.

Oon sahaa, kanko wonnoo maande dartagol apartaayd ɓurnde mawnude. Innde makko alaa ɗo heddi, haa hirnaange, o waɗanaa jimɗi e filmuuji, haa o ɓurtii Manndelaa darjude, sibu nde tawnoo leyɗe hirnaange mbiyatnoo ANC ina ɓallii marucaagu kam e Dental Sowiyet en, ɓe njaɓataano haalde no feewi haala ANC. Ehitaande 1994, Manndelaa wiyi : « Biko woni gidiiɗo yulde kasanke apartaay ».

Winnii Manndelaa : Winnii mo hulaani yeeweende. Winnii tabitinɗo fiɓnde, aadi e giɗli. Winnii wonnoo jom suudu Manndelaa. Koo on woni e kasoo koo fof, omo jeyaa e ɓamtude raay hare luulndiinde apartaayd. Duuɓi 27 e lebbi 6 e balɗe 6, omo fadi Manndelaa. Ngaal daawal fof, ko o kaɗanooɗo yaltude wuro Brandfort, tee, ko laabi ɗiɗi fat e hitaande o yamiraa yiyde jom galle makko, ina sokaa. Kanko Winii, o jibinaa ko 26 settaambar 1936.

Ine wiyee ko kanko yamiri warngo cukalel biyeteengel Stompi, ko kanko fenti « ñaawoore mbiifu jayngol », woni mbiifu huɓɓee, loppee e daande neɗɗo, haa arti noon e tuumanooɓe gollanaade apartaayd e suuɗaare… Yahdiiɓe makko kadi takkii mo, yeeso « goomu goonga e beldital » yamirde warngo biyeteeɗo Moketsi.

Caggal nde Manndelaa woppaa, teskaama haala makko ɓuri ƴaggude e haala Manndelaa, so omo haala ko faati e raneeɓe. Kanko e Manndelaa ɓe natti wondude ko e abriil 1992, kono ɓe ceeri ko e marse 1996.

Tuggi 1993 haa 1997, kanko ardii Haɓɓere rewɓe ANC. O waɗaa kalifu e guwarnama gadano caggal njangu apartaad e hitaande 1994. Ko lebbi 11 o woni heen, sibu o waawna woppude sibu makko takkeede njeenaari. Ina wiyee o waɗii golle keewɗe ɗe peewaani, kono enen kam teskoto-ɗen ko moƴƴi makko, nde tawnoo, weeɓaani dañde debbo muñɗo ko o muñi koo.

Bookara Aamadu Bah