ADESKOO (ADESCO) Fedde daraniinde Ɓamtaare faggudu, renndo e pinal Oolo-oolooga yuɓɓinii balɗe tati pinal e nder wuro Oolo-oolooga, tuggude 24 haa 26 lewru saawiyee (siilo) hitaande 2014.
ADESKOO (ADESCO) Fedde daraniinde Ɓamtaare faggudu, renndo e pinal Oolo-oolooga yuɓɓinii balɗe tati pinal e nder wuro Oolo-oolooga, tuggude 24 haa 26 lewru saawiyee (siilo) hitaande 2014.
Ñalnde 23 ndee, nde wonnoo ko ñalnde heen lappi ɗii poti jofde e Oolo oolooga, dillere ndee mawnii no feewi. Lappi ɗii naati wuro ko heedde takkusaan les. Ko ɓuri heen heewde ngummorii ko Nuwaasot, laamorgo leydi Muritani. Won e majji kadi gummoriiɗi Ndakaaru walla e teeruuji goɗɗi. Ɗi tawi ko ɓesngu Oolo-oolooga fof ena teertii ɗi, ena teertorii ɗi ñaantungal, njimri e ngamri ganni, ena tijjorii ɗi tawtaari ndi fuutanke heewnoo teddinirde koɗo korsuɗo mo yiɗnoo yiyde ko jiidaa e pucci ñaantaaɗi haa njooɗii ena padndii ɗi to naatirde wuro. Nii woni kikiiɗe oo lommbii hakkunde welde haa neesti e yurminaade haa ɓurti nde tawnoo o renndini ko hanki e hannde e nder dingiral gootal.
Ɓe mbiyi:”So oɗon nanatnoo Oolo-oolooga. Ko ɗoo woni Oolo-oolooga, Oolo banel caalli, wuro Elimaan Muusaa Aaw, diiroowo Jeyde, jatti Baabooy Yawma, Dawnaka e Sawanaka, Falo Bale e Jiinde Bale, Boɓee mawngal pooɗe, Eereen Hammadi Matel, Duuruun e Aali Baylo, Karaaje Kere e Waltunde Bulaar, Poodee Jewel mawndu Beeli, Nooriiya e Pelel Wuuri, Sañ e Hammadi Ngada, Ƴege e Sar-pooli, Falo Aamadel haa Falo Bees Demmba”. Bisimilla mon!
Jaɓɓungal ngal dartinaa ko caggal futuro. Lappol fof rokkaa jippunde, njaatigi e heedooɓe, yimɓe pooftoyii.
Ñalnde 24 ndee golle ngudditiri ko kikiiɗe kadi, heedde 18w15h e gardagol Bakkari Simaka koroowo Pinal, Cukaaku e Coftal Ɓalli, jooɗaniiɗo kalifu oo e Ɓoggee. Caggal calminaali e njettoor feewde e Fedde ADESKO, musiɗɗo Simaka waɗi eeraango mum feewde e sukaaɓe ɓee, nde ndadotoo dadungal tiiɗngal ngam wuurtinde finaa-tawaa men, ɓe mbaasaa ŋottilaade e pine tuubakooɓe gaddaaɗe tawi faandotiraa heen ko ɗaaynude e fuuynude ɓesnguuji men. O wiyi Laamu nguu e hoore mum ena darii ndeen darnde ngam wallondirde e ɓesnguuji ɗii wuurtinde pine mum en. O wiyi ma o “darodo e maɓɓe to bannge jaŋde e nehdi, geɗe renndo, ɓiy-leydaagu teeŋti e tiiɗtingol ngootaagu ngenndi men e tamondiral ɓesngu Muritani e kuuɓal haa wonta ɓooɗde wootere”.
Jamma oo ko Sifaa hanki Pinal hannde heerorii ɗum e gardagol Umaar Haaruuna Waar. Udditi hiirde ndee ko Hammaat Muusaa Joop kalfinaaɗo njuɓɓudi fedde ndee. Caggal calminaali, Kamalenku Tulde Dubaango e Hartallo adii sifaade tawo ko enɗam ngonɗam hakkunde Sifaa e Fedde Adeskoo, hannde ko ena wona duuɓi. Nde o rowi konngol, terɗe Sifaa naati dingiral, mbaɗi golle maantiniiɗe gila to njimri, mago haa e ngamri haa jamaanu nguu fof weltii. Faama Mbay e Siley Baal ne teskinii e oon jamma.
Ñalnde 25 ndee, tuggude e 9w25h haa ñalawma oo daroyii e 12w15h, hakkillaaji arnooɓe fof keedti ko maayo. Ko subalɓe wuro ngoo ngiirtata bayraaɗi so waɗde daay-daayre. Ko ñalnde heen laaɓi mi so baabooy Gellaay ena wuurnoo maa wood mo tottiti araaraay pekaan. Huunde ndee weli, jirwi haa won e rewɓe sulbalɓe maɓɓii e ndiyam, teyaani. Ko ɗoon Fedde Sifaa Hanki waynorii Oolo-oolooga ngam faytude Nuwaasot.
Tuggude e 12w30h haa 14h45h, ko yeewtere Sammba Siree Gorel e Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu, caggal nde ɓe lori ɗoon leɗɗe nay. Yeewtere ndee waɗaa ko gooɓe-jiile e dow lowe ɗiɗi. Sammba Siree Gorel yeewti ko ko fayti e nguurndam Ceerno Demmba lollirɗo Ceerno Mamma Aaw mo Ceelaaw. Gelongal Fuuta, kañum yahri ko to Ngenndi, Leñol e darnde Sagata e nder Leñol. Yeewtere ndee duumiima haa e 14w 45h nde yimɓe ɓee puɗɗii ñaltoyde.
Kikiiɗe, ko coftal ɓalli e fannu fuku koyɗe hakkunde wuro Oolo-oolooga e Wuro Aali Geelel. Fuku nguu yooɗii no feewi kono ngu joofi ko e ɗekki: 0-0.
Caggal kiraaɗe, ko gumɗo mo wumaani hakkille hono Siidi Baylel Caam e goomu mum mbaɗi golle maantiniiɗe haa arnooɓe kala mbeltii. Diɗɗal Siidi Baylel wiyetee ko Farba Mbayla. Sirlu Siidi Baylel Caam ko wonde naalanke mo ŋaññotaako e dingiral, waɗde, e oon jamma, yimɓe ɓee ndillii haa ɗaɓɓiti yo o waɗtan ɗum en fijirde kikiiɗe janngo.
Ñalnde 26 ndee woni ñalawma cakkitto wonande ñalɗi ɗii. Golle teeŋtuɗe ɗee mbaɗiri ko kikiiɗe feewde jamma. Jamma oo, ko naalanke goɗɗo ena wiyee Kaaliidu Bojel mo Njum Donnde Maasina Tooro tami ɗum e junngo haa wonoyi 2w25h.
Ñalɗi Oolo-oolooga teskinii saɗne. Nde Fedde ndee diganii kewu nguu, caggal nanondiral cate yummaaje ɗee, Catal Nuwaasot e gardagol Abdarahmaani Njaatigi Joop, ngal Ndakaaru e gardagol Mamma Gay e ngal Oolo-oolooga e gardagol Idriisa Muktaar Sih, jokondire tiiɗɗe mbaɗaama. Ɓe njokkondirii e naalankooɓe, haaliyankooɓe, magoyankooɓe, hoɗiyankooɓe, awƴooɓe e yimooɓe peekaan gila e ummoriiɓe to caggal nokku oo haa e jeyaaɓe ɗoon e nder diiwaan hee. Ɓe njokkondirii kadi e Sammba Paam mo Sahel TV, Mohammed Mbooc Tele Muritani e Njuɓɓudi Shingitel e jonaaɗo mum Aamadu Sih. To bannge jagge laamu, ɓe njokkondirii e keewɗe haa teeŋti e biyeteeɗo Seneraal Njaga Jeŋ, teddiniraaɗo ñalɗi ɗii, mo nganndu-ɗaa, golle mum ena ceedtaa no feewi e nder nokku oo.
Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu
