Facciro sariya jeyi leydi 1983 (2) : Hol no o tabitiniraa ?

0
846

Seede ko kaalɗen koo, ko e hitaande 1984, kiliifa laamu  kalfinaaɗo fiyakuuji nder leydi hono Yaal Abdullaay Hassan, (yoo Alla ɓuuɓan mo) winndii ɓataake jirlotooɗo (circulaire n° 00051 du 14 abiriil 1984) feewde e laamiiɓe diwanuuji nder leydi (guwerneeruuji, perefeeji ekn…) o wiyi ɗum en “Mbeɗe yiɗi mbaɗton hakkillaaji e kuule ɗe laamiiɓe diwanuuji  ƴettata paatuɗe e dokkirgol leyɗe demeteeɗe tawi jeyaaka e mbaawkaaji mum en…. 

Seede ko kaalɗen koo, ko e hitaande 1984, kiliifa laamu  kalfinaaɗo fiyakuuji nder leydi hono Yaal Abdullaay Hassan, (yoo Alla ɓuuɓan mo) winndii ɓataake jirlotooɗo (circulaire n° 00051 du 14 abiriil 1984) feewde e laamiiɓe diwanuuji nder leydi (guwerneeruuji, perefeeji ekn…) o wiyi ɗum en “Mbeɗe yiɗi mbaɗton hakkillaaji e kuule ɗe laamiiɓe diwanuuji  ƴettata paatuɗe e dokkirgol leyɗe demeteeɗe tawi jeyaaka e mbaawkaaji mum en…. 

O jokki heen “ɗum ɗoon noon firti ko maa wonii ko majjere sariya oo, walla nii  mbiyen yeebaare hakkeeji dowla ɗi ɓe potnoo daranaade e nuunɗal”.

Tabitingol sariya 83 127 mo 5 suwee 2003 e nder leydi he :

So tawii piɓle ɗe cifi-ɗen dow ɗee (e tonngoode 126) ko anniya moƴƴo, jojjuɗe e oon yonta potɗe naftude ƴellitaare leydi ndii, ina laaɓti tabitingol sariya oo ƴellitaani faggudu e nguura leydi ndii, ɓeydi nii ko bonnude koɗdigal hakkunde leƴƴi, leefni ngootaagu leydi ndii.

Saabii ɗum ko dokkirgol leydi  ngol rewaani laawol, walla mbiyen nii heednaaɓe heen ɓee, mbaɗi tan ko “welmaa dagoo”, haa ko jiiɓru mawndu naattii e jeyi leydi hee. Dokkirgol leydi ndii adoraaki tawo losko ngam seerndude ko laamu jeyi e jeyuuji goɗɗi ɗii, ko ɗum waɗi, e nder dokkirgol hee, leyɗe loppitaama e juuɗe joom mum en, ndokkaa woɗɓe, gure njookaama, hurumaaji gure ndokkiraama, hay nokkuuji potɗi hormeede tewaaka, ko wayi no genaale (Donnaay nattii jogaade genaale, ubboyta ko caggal maayo) jumaaji e koɗorɗe.

Seede ko kaalɗen koo, ko e hitaande 1984, kiliifa laamu  kalfinaaɗo fiyakuuji nder leydi hono Yaal Abdullaay Hassan, (yoo Alla ɓuuɓan mo) winndii ɓataake jirlotooɗo (circulaire n° 00051 du 14 abiriil 1984) feewde e laamiiɓe diwanuuji nder leydi (guwerneeruuji, perefeeji ekn…) o wiyi ɗum en “Mbeɗe yiɗi mbaɗton hakkillaaji e kuule ɗe laamiiɓe diwanuuji  ƴettata paatuɗe e dokkirgol leyɗe demeteeɗe tawi jeyaaka e mbaawkaaji mum en…. O jokki heen “ɗum ɗoon noon firti ko maa wonii ko majjere sariya oo, walla nii  mbiyen yeebaare hakkeeji dowla ɗi ɓe potnoo daranaade e nuunɗal”.

Ko teskini koo tan, ko sifaa dokkirgol leydi ndemateeri (concessions rurales) annomini tan ko teettugol leyɗeele remooɓe sabu sarɗiiji pawaaɗi e jogiiɓe e maɓɓe leydi ina caɗi huuɓnude :

E nder sarɗiiji dokkirgol leyɗe, jeeyngal ina foti waɗeede ngam tintinde yimɓe fof wonde leydi ina hebori rokkireede, kala jiɗɗo wullitaade wonde leydi ko leydi mum yo addu dalilaaji mum, hollira laamu. Teskaa noon ko yoga e remooɓe mbaawaa winndude e janngude etee hay kominikeeji baɗeteeɗi e rajo ngam habrude yimɓe, mbaɗetee tan ko e sapatoore walla Farayse ɗum firti ko leƴƴi keddiiɗi ɗi ko ɗawaaɗi.

E nder dalillaaji ɗaɓɓirteeɗi remooɓe ngam tabitinde jeyi mum en, kaayitaaji jeyal ɓuri tiiɗde heen, kono eɗen teskii gila e jamaanu tuubakiri, ko leyɗeele seeɗa mbinnditaa, walla hay jogiiɓe e oon sahaa kaayitaaji, ko dañdunooɓe ñaawoore leydi, liɓɗo e ñaawoore fof rokkee kaayitaaji, so wonaa ɗum ko won lawakooɓe wallondirtunooɓe e tuubakiri ndokkiraa ɗum, ngam yeende ɓe sabu ballal maɓɓe. Ɗum noon firti ko remooɓe miskineeɓe Alla ɓee, mbaawaa jogaade ɗiin kaayitaaji.

Ina jeyaa e hujjaaji laamu ngam teettude leyɗeele janane ko ɓe noddirta “inndiras”, ɗum firti ko leyɗeele maaytuɗe walla diiwtuɗe, sabu, e nder kuulal 9 sariya mo tonngoode 83 127  wiya ko “Leyɗeele diiwtuɗe  njeyaa ko e jeyi laamu”. Heddii ko hol ko nanngirtee “leyɗeele diiwtuɗe”, tawde eɗen nganndi wonde gila e kitaale 70 yooro bonngo ina yillii en haa ko ilam ustiima no feewi walla nii nattii woodde, ilam gese waalo ina saɗti, pooɗe kam kaalaaka. Ɗum nii addani yoga e remooɓe uujde payi gure teeru ngam daɗndude koye mum en. Hay heddiiɓe toon ɓee, ngalaa kaɓirɗe e ngalu ko ina waawa liggaade leyɗeele ɗee. Daliilu laamu nguu e oon bannge ina huyfiɗi.

Ɗum addanta en miijaade wonde rokketee leydi ndemateendi ndii tan ko alɗuɓe, sabu wonaa neɗɗo fof waawi huuɓnude sarɗiiji pawaaɗi heen ɗii, teeŋti noon wonaa neɗɗo fof ƴoƴtani ɗum, so tawii a waawaa winndude walla tarde. Ko ɗum waɗi so tawii a ƴeewii hannde ko julaaɓe tan walla jagge toowɗe e nder laamu hee ndokketee leydi.

Haannoo ko so laamu ina rokka leydi, laaɓee tawo ko kam jeyi leydi ndii, ko ɗum waɗi e miijo amen fotnoo ko laamu adoroo waɗde binndital kuuɓtodinngal leyɗeele demeteeɗe, caggal ɗum yaltina heen ko jeyi koo, annda heen ko foti rokkirde e ko foti reenande aduna, ko jeyaa koo, woppira ɗum joom munm en. Kono ko laaɓi ko tan, dokkirgol leydi maantorii tan ko loppitgol jeyi janano rokka ɗum woɗɓe (ko heewi heen, ko arani en), ɗum ɗoon noon ko huunde yaɓɓunde hay sariya lelnaaɗo oo.

Sinno nii leyɗeele loppitteeɗe ndokkiree ɗee ngollanooma no fotiri nii, haa ñawndi caɗeele nguura e leydi hee, maa wood ko deƴƴaa, kono teskaa ko yoga e ɗeen leyɗeele keewaani golleede, heɓooɓe ɗum ɓee ngonaa remooɓe, keewi ko yeeyde ɗum woɗɓe, keɓa kaalis, njokkoo e haajuuji goɗɗi, huunde luulndiinde deftere sarɗiiji dokkirgol leydi (cahier de charges).

Kono teŋngiti ngal dow fof kadi ko miijo laamu jogitii hannde e yiɗde waɗde leyɗeele dowri e juuɗe julaaɓe-ndema (agro-business), nattii haaɗde tan e leydi waalo e pooɗe, kono ɓeen ɗaɓɓata ko ujunaaje ujunaaje hektaruuji, ɗum firti ko jeeri,  nokkuuji durnirɗi, hay won gure koɗaaɗe maa naattu heen, feere nde wonaa ɓamdaande e jom nokkuuji en ɗii. Ko ɗum dillini hannde diwanuuji Dar el Barka e Ɓoggee ɗii, e nokkuuji goɗɗi.

Goonga goonga, sariyaaji lelnaaɗi ko yowitii e jey leydi e Muritani gila dawaa dawi, ciynirtee tan  ko e heen fannu, tawa fannuuji ɓurɗi himmude ɗii memaaka, ko ɗum woni ko hulɓinii heen sabu eɗen nganndi ɗum saabiima luure keewɗe e nder leydi e kareeli ƴiiƴiiji, yeru e hitaande 1991 to wuro Sillaa haa ɗum yooɓii fittaandu, to wuro Nguurjaan (diiwaan Dar el Barka ) e wuro Njorol (sara Ɓoggee) e maayirɗe kitaale 90, haa ɗum jibini dummbugol sagataaɓe nokku oo e kasoo Eeleega.

Ndu jiiɓru e nder tippudi jeyi leydi e nder Muritani ina ɗaɓɓi ñawndeede, ɗum firti ko memtagol sariya jeyi leydi mo 83 127 ñalnde 5 suwee 1983 ko huunde jojjunde hannde ngam mumtude  tooñanngeeji e ɓurondiral jibinangal nder tabitingol sariya oo.

Maamuudu Haaruuna Joop