Misra ɓooyɗo : Yonta hakkundeejo

En ngardiino e daartol Misra Ɓooyɗo haa ɗoo : “Oon sahaa, firawana en ina njoginoo wiyeteeɓe eskirib en e foksineeruuji goɗɗi ɗi ɓe njoɓatnoo. Ko noon kadi ɓeen eskirib en ndokkirtenoo leydi ɗo mahi dewirɗe mum en e gaññeeje maɓɓe mbele ina njokka waawde toppitaade no firawana ɓee ndewraa so maayii.

 Ɗee baɗe nduumiima fotde 500 hitaande. Alaa ko jogori ittude ɗe so wonaa ustagol dañal firawana en sabu yoorooji caɗtuɗi hakkunde (2 200 e 2 150 ko idii Iisaa) cabiiɗi heegeeji e fitinaaji e nder daawal 140 hitaande. Ko ɗuum kadi saabii njangu laamaandi firawana en, naatni Misra e yonta keso inniraaɗo Yonta Hakkundeejo.” Njokken

Yonta hakkundeejo

Caggal njanngu laamu ngardinoongu leydi ndii, e ciltirɗi Laamu Ɓooyngu, njuɓɓudi ngoodnoondi ndii natti waawde tammbaade faggudu leydi ndii. Ɗum waɗi heege yani e diiwaniiji ɗii, ɗum jibini ngolwolon ɓesngu hakkunde majji. Kono ndeen wellitaare hesere addanii ardiiɓe nokkuuji ɗii ƴellitde pinal e faggitaade ngalu, sabu nattii yowitaade e firawna. Ɗum ɗeɓi wayde ko no daɗndu ɓuraa waawde fentude ko hesɗi, ɓuraa finde e ɓuraa dañal hakkunde koon laamuyon. Noon ɓe ngoori haa hedde 2055 ko adii Iisaa, nde laamu ngonnoongu Teb (Thèbes) nguu fooltii keddiiɗi ɗii, rentini leydi ndii kadi e njiimaandi laamɗo gooto, woni fuɗɗoode ummital faggudu e pinal biyeteengal Laamaandi Hakkunde.

E nder oo yonta, firawna en nguurtinii leydi ndii, ɓe ƴelliti ñeeñe e coñce e eɓɓaaɗe mahdi ɓuƴeeje. Laamorgo ngoo egginaa faytinaa wuro Lich, firawna ummanii golle mawɗe, so dartinde dowla oo e ilnude leyɗe ndema ngam dañal ɓeydoo. Ɓe keɓti nokku biyeteeɗo Nubii, galɗuɗo oogirɗe kaŋŋe, ɓe mahi tata paddorɗo fuɗnaange yupporde mayo Niil.

Jam arti e leydi ndii, ndi deeƴti, dañal ɓeydii sabu ndema e oogirɗe, jam huuɓtodini, yimɓe ɓeydii, hay yurmeende ɓeydii, sibu e nder dewe maɓɓe, haŋkadi kala maayɗo maa allaaji njaɓɓo ɗum, huunde nde pittaali laamɓe keerorinoo e yonta Laamaandi Ɓooyndi.

Laamɗo cakkitiiɗo ardaade e Yonta Hakkundeejo oo, hono Amenemhat III, yahii haa yamiri tumaraŋkooɓe (koloñaal en) ummoriiɓe Asii, hoɗde e diiwaan yupporde Niil oo ngam dañde juuɗe jonɗe potɗe huutoreede e golle ɓuƴeeje. E nder daawal dewngal heen, daawal laamu XIIIɓu e XIVɓu, ɓeen tumarankooɓe mbattini ko heɓtude nokku yupporde oo, haa neɗɗo mum en biyeteeɗo Hiksos njooɗii e jappeere laamu Misra.

Hiksos en (woni laamɓe tumarankooɓe) tiimtii e fannu laamu misranaaɓe, mbaɗti wiyde koye mum en firawna, ɗum woni ƴettiti aadaaji tawaaɗi. Hedde 1555 ko adii Iisaa, laamɓe misranaaɓe luuñtitinooɓe to wuro Thebes kaɓɓondiri, caltii laamu Hiksos en ; duuɓi 30 aɓe kaɓa. Kono ko e laamu firawna biyeteeɗo Ahmosis gadano, Misra rimɗi e laamu tumaraŋkooɓe (Hiksos en). Firawna en arɓe caggal ɗuum, kimmirani sompude konu ndoolnungu ngam yaajtinde leydi ndii e jiimde diiwaan fuɗnaange ɓadiiɗo oo. Ɗum woni en naatanii Laamu Kesu.

Firawna en ardinooɓe Misra Laamu Kesu ngartiri jam e yaajeende nder Misra, ɓe kanndii keeri leydi ndii, ɓe tiiɗtini jotondiri mayri e heediiɓe. Konu mayri larti njiimaandi keeri mayri haa njettoyii Siiri e Nubi.

Firawna biyeteeɗo Ramses II heɓi laamu hedde 1279 hade Iisaa. O jokki e mahde juulirɗe e sanamuuji e soorooji. Kanko ɓuri firawna en ɓee kala ɓesnude. Ko e laamu makko njiimaandi Misra e dow Siiri e Palestiin iwi, sibu njannguuji Libinaaɓe e leƴƴi goɗɗi befotonooɗi (kumpitinooɗo maaje), sabu Misra ina alɗunoo e oon sahaa. Faayiida Misra ustiima no feewi nde leñol biyeteengol Asirinaaɓe ummoriingol Misra bannge fuɗnaange rewo keɓti wuro Menfis, keli juulirɗe Teb (Thèbes). Kono hedde – 653, ɓeen njaltinaa leydi ndii e ballal Geresnaaɓe ɓe kasnoo e konu maayo ngadanu. Caggal ɗuum, hedde - 525, Perse en njani e leydi hee, niimi ɗum haa hedde - 402. Ɓe ngartii caggal ɗuum, kono tuubaako biyeteeɗo Alexandre le Grand itti ɓe ɗoon.

Ko e oon sahaa ñeeñal ƴellitii no feewi. Ko wayi no jaajtingol juulirɗe Karnak e Luksoor, mahngo gaññeeje ciŋkaaɗe joolol laamɓe (vallée des rois), juulirɗe Abuu Simmbel … Ko yonta laamuuji galle XVIIɓo e XIXɓo, Totmes, Ramses (Go’o haa 11) ekn…

Hakkunde - 1080 e - 332 doole Misra ngoni e ustaade, sabu kareeli e pooɗondire laamu hakkunde ɓiɗɓe laamɓe e ardiiɓe dewe. Libinaaɓe e Ecopinaaɓe keɓi ardaade leydi ndii e artirde deeƴre seeɗa, kono juutaani. Ɗum waɗnoo ko e hitaande - 332. Misranaaɓe njaɓɓiima Alexandre le Grand sibu o jaggiraa ko no dimɗinɗo Misra e njiimaandi Perse en. Lomtiiɓe Alexandre le Grand njooɗii ko wuro Alexandiri (Alexandrie). Ko wuro ngo Romee en ciiñti, heewngo faayiida no feewi, ko ngo wuro pinal e ganndal. E ngo lolliri defterdu maggo anndiraango “bibliothèque d’Alexandrie” (Defterdu Aleksandiri).

Nde Alexandre Le Grand sankii, seneraal biyeteeɗo Ptolemee lomtii mo : ko ɗum addi laamaandi Ptolemee en. Ɓeen ne ɓurnoo dartoraade ko njulaagu, haa arti noon e njulaagu papyrus (kaayitaaji ndeen). Ptolemee en ɓaarii ko e aadaaji Misranaaɓe, ɓe calii lomtinde ɗoon pinal gerek en. Ɓe mahi dewirɗe goɗɗe e fannu dewirɗe misranaaɓe. Kamɓe e koye maɓɓe ɓe ƴettiti ko lefol laamu firawna en. Ɗum fof ko hoto misranaaɓe caltaade ɓe.

Ɗum fof haɗaani misranaaɓe murtude, caltii njiimaandi Ptolemee en. Ɗuum addani Room neldude toon konu ngam artirde deeƴre e nder “njiimaandi mum. Misra wonti e les njiimaandi Laamaandi Romee en e hitaande - 30. Oon sahaa Room ina yowitinoo no feewi e gawri ummortonoondi Misra. Njiimaandi ndii fof e hiisde haɗaani won ɗiin donaaɗi, ko wayi no kisnugol ɓalli maayɓe (momification) walla dewal allaaji maɓɓe gaadanteeji. Laamu maɓɓe ndeen tuugii ko e njuɓɓudi Romee en, ɓe njaɓaani waɗde no idiiɓe jiimde Misra ɓee nii.

Diine kerecee en naati Aleksandiri tigi rigi ko hedde hitaande 50, tee teeɗanii ko lomtaade dewe tawaaɗe e nokku hee. E hitaande 391, laamɗo kerecee biyeteeɗo Théodose ƴetti sariya kaɗoowo dewe gaadoraaɗe, uddi dewirɗe Aleksandiri. Yoga e majje natti toppiteede, huunde e majje mbaɗtaa juulirɗe kerecee en (Eglises).

Bookara Aamadu Bah
Ƴoogirde : Wikipedia