Mawɓe leyɗe Afrik njooɗiima ñalnde 17 e 18 sulyee 2016 to Kigali (Ruwanndaa) e joɗnde mum 27ɓiire e gardagol Idiris Debi, gardiiɗo Dental Afrik e oo mudda kam e Nkosazana Dlamini-Zuma mawɗo Goomu Dental Afrik.
Mawɓe leyɗe Afrik njooɗiima ñalnde 17 e 18 sulyee 2016 to Kigali (Ruwanndaa) e joɗnde mum 27ɓiire e gardagol Idiris Debi, gardiiɗo Dental Afrik e oo mudda kam e Nkosazana Dlamini-Zuma mawɗo Goomu Dental Afrik.
Naatugol Maruk e Fedde hee ina jeyanoo e toɓɓe kimmuɗe potɗe yeewteede heen, gaa gaa ngonka Sudaan Worgo e toɗɗagol gardo keso Goomu Afrrik ngam lomtaade Nkosazana Dlamini-Zuma timminde heen manndaa mum … Toɓɓe ɓurɗe teeŋtude e ndee joɗnde ko toɓɓere Sudan Worgo caggal fitinaaji kewnooɗi toon ñalnde 9 e 10 lewru nduu.
Ko wonaa ɗum gardiiɗo Goomu Afrik nguu ina fotnoo lomtineede kono woote ɗee njowaama sibu hay ƴamatnooɗo gooto heɓaani keeweendi. Ɗum noon Nkosazana Dlamini-Zuma nana heddii heen haa joɗnde faande e lewru saawiyee 2007 to Adis Abeba. Ɗoo e ndeen doggol udditaama ngam winndude ƴamooɓe woɗɓe. Toɓɓere woɗnde teeŋtunde, mawnde ko ɗaɓɓugol Maruk naattude Dental ngal. Maruk ko ko geddunoo Fedde Ngootaagu Afrik (wontude Dental Afrik caggal ɗuum) e hitaande 1984 ngam mettinde naatgol heen RASD (Dowla Saharaa Hirnaange), dowla mo Polisario sosnoo. Eɗen nganndi darnde Maruk fof e hare mum fof ko wiyde wonde Saharaa (heen sahaaji nii hay Muritani, sibu Maruk heɓtini Muritani ko e hitaande 1962) ko jeyi Maruk. Duuɓi tati jooni ko Muhammed VI ina hebla ɗuum, sibu o seeraani e ɗannaade e leyɗe Afrik worgo Saharaa. Ko e nder ɗuum Maruk laawɗinani tumarankooɓe worgo saharanaaɓe wonnooɓe toon, ngonka mum en, rokki ɗum en kaayitaaji no njooɗorii, ngolloo toon. Haaɗaani ɗoon, sibu, to Gabon, to Senegaal, to Gine, laamɗo Maruk ina ƴellita toon faggudu rewrude e compugol bankeeji e sarwisaaji gaddagol, e mahaaɗe, e telekom … Ko jiidaa e cargol laawol Almaami Maalik e ɗiin nokkuuji, rewrude e cosgol Duɗal Keblirgal almameeɓe Afriknaaɓe to Rabaa. Yantii heen, Maruk nattii waɗde jaltingol Saharaa e Fedde sarɗi naattugol mum, hay so tawii anniya mum ko yaltinde RASD e fedde hee so naattii. Ko Goomu Dental Afrik noon foti jaɓde walla salaade ngool naattugol rewrude e woote.
Wonande Alaseri (haɓdiiɓe Maruk e ngalɗoo geɗal) « ndee feere Maruk ƴetti, ina waawi wonde huunde moƴƴere wonande Afrik walla bonnde. Huunde moƴƴere so tawii Maruk fellitii jebbilanaade ngonka Saharaa e Fedde hee … Huunde bonnde … so tawii Maruk artiri ko addude jiiɓru e Fedde hee.
BAB
