KAALDIGAL NGENNDI  KO ALDAA E ƊAWRE

0
1980

Jalog (dialogue) jeyaa, gila Abdel Asiis heɓti laamu, ko e konnguɗi ɓurɗi lollude e leydi men hee, hay so tawii noon, ko ngol konngol ɓooyngol huutoreede, gila e dille politik cuuɗiiɗe e kitaaɗe 70, walla e dille elewaaji e kitaale 72-73, nde elewaaji inniri Mammadu Alasan Bah (hooreejo PLEJ) “Jalog”, nde tawnoo ko ngool konngol o yooɓinoo ngam haaldude e mum en e caɗeele mum en, tawi omo woni kalifu jaŋde leydi ndii. Caggal ɗuum ngol seeraani e huutoreede e kala sahaa nde caɗeele peeñi hakkunde gollodiiɓe walla hoɗdiiɓe, nde tawnoo, ɗo yahaa artaa fof ko kayre ruttantee. E laamu Abdel Asiis, ngol wonti coccorgal laamiiɓe e luundiiɓe, nde tawnoo, gila kuudetaa 2008, caɗeele ko kuɓtodinɗe. Min nduttanoo on e majji, hade min artude e kaaldigal cakkitiingal ngal.

Kaaldigal ngenndi walla tuubankoore wii « Dialogue National » ko konngol ɓurngol raadteede e ɗiiɗoo duuɓi kala, walla nii mbiyen ngol ɓuri huutoreede ko gila Abdul Ajiiju folli laamu Siidi wul Sheek Abdallaahi e hitaande 2008. Nde wonde o tottaaka laamu, o heɓri ko doole makko tawi o ɓaari ko e konu, hay so tawii ɓesngu leydi ndii jaɓaani no o ardi nii etee dartiima hakke doole mum (tafgol maalde lollirnde FNDD daraniiɓe daɗndude demokarasii e nder leydi hee), yimɓe mbattini tan ko hortaade wonti maslahaa ina yiylee hol no yimɓe njaltirta e nduu iñcuru. Ɗum addani dental leyɗe winndere ndee nootitaade e men ngam yiylaade maslahaa hakkunde gollotooɓe politigi e nder leydi hee, ko ɗum jibini nanondiral Ndakaaru.

Nanondiral Ndakaaru

Nanondiral Ndakaaru ko feere sakkitanoonde e ballondiral e dental leyɗeele winndere ndee mbele maslahaa ina dañee hakkunde soldateeɓe follunooɓe laamu Siidi wul Sheekh Abdallaahi, e luulndo yuɓɓunoongo e FNDD e Siidi wul Sheek e hoore mum baɗanooɗo e kasoo. Maslaha oo ko e geɗe tati tuugii : 1. Kuudetaa ko huunde harminaande e nder Afirik, ɗum noon ko Abdul Ajiiju waɗi koo ko yaɓɓude laawol, o foti ko woppude laamu. 2. Siidi wul Seek ko maa jaɓa wonde yaafiima laamu nde ƴeewee hol lomtotooɗo ɗum. 3. Hol no wooteeji njuɓɓinirtee ngam suɓaade laamɗo leydi keso, tawa yuɓɓinta ɗum ko Guwornama dentinɗo luurduɓe ɓee. Ina jokkii e ɗee geɗe tati, geɗe goɗɗe kimmuɗe ko wayi no : Goomu militeer en pollunoongu laamu nguu ina foti fuseede, caggal wooteeji ɗii, baawɗo laamaade fof foti ko jokkude kaaldigal hakkunde gollotooɓe politigi ɓee e kala ko jotondiri e geɗe dowrowe ƴetteteeɗe e nder leydi hee ngam tabitinde deeyre e nder mayri .

Hol winndannde nde poottaten e ngaalɗo nanndiral ?

– Wondee Dental leyɗeele winndere ndee “jinnganii” Abdel Ajiiju walla kam njebbilaniima mo ; – FNDD yaawii hortaade e hare mum feewde e Abdel Asiis; – Jamfiiɗo waɗi kuudetaa jommbaani so nanondiraama ne, jamfoto; – kono kadi, ko ngol laawol gadanol militeeruuji mbaɗi kuudetaa ɗum ƴaggiri ɗum en.

Refti e ngal nanndiral tan ko Abdel Asiis yuɓɓinii wooteeji mum no weliraa, jooɗtii e jappeere mum nde o dirtaano nii, kala ko yowitinoo e ko o huninoo e nanndiral hee o ƴaaŋaani ɗum nii, wonti nii ko ciftinɗomo ɗum fof, o wiyata ɗum ko “yo fay Ndakaaru”.

Kaaldigal ngenndi hitaande 2011

Caggal duuɓi ɗiɗi jooɗagol Abdel Asiis e jappeere ndee, o heɓii hoonaade e leydi hee kala, sabu ɗamamuya o naatni e ɓerɗe yimɓe hee wonde : ko o laamɗo miskineeɓe, ko o kaɓotooɗo wujjooɓe jawdi laamu, ko o daraniiɗo ñawndude caɗeele leƴƴi ɓaleeɓe nguurnoo e duuɓi ɓennuɗi ɗii ekn… Kono law kunaali makko ngontani ɓesngu ngu “ɓiɓɓe naange”, miskinaagu ɓeydii doonaade, nguykaaji jawdi laamu ŋabbi haa keɓi leŋeema nduttorii ɗoon, Moritani ɓeydii faaɗirde ɓaleeɓe e kala ɗawanooɓe. Kaaɗoon ngonka yantondiri e iiñcuru jolndu e nder yoga e leyɗeele aarabeeɓe ko lolliri “demminaare aarabeeɓe”, ɗum jibini faayre e hakkillaaji yoga e laamɓe aarabeeɓe, jiidaani noon e baawnugol leyɗeele hirnaange wonde njokkirta ballal mum en makko tan ko tawa “amo jaɓa haaldude e luulndo makko, o maslondira e mum”; hay so tawii nii wonaa giɗli maɓɓe tolnii ɗoon e luulndo Muritani, eɓe njiɗi kam deeyre leydi ndii ngam daɗndude kaake maɓɓe. Ina hasii tawa ko ɗeen geɗe fof caabii noddaango Abdel Asiis feewde e luulndo ngoo ngam yiɗde haaltideede.

E nder ngaal kaaldigal, luulndo ngoo fof yahdaani heen, hay so tawii e oon sahaa e ngo yuɓɓidnoo e nder ko lollirnoo C.O.D. Saliiɓe yahde ɓe kujjinorii ko jamfa Abdel Asiis e nanndiral Ndakaaru, ko ɗum waɗi ɓe njiɗi tawo ko nanondireede loowdi kaaldigal ngal, e gaddaneede kala ko nanondiraa maa siyne. Ko ɓurnoo himmande ɓe ko wooteeji keborɗi yuɓɓineede ɗii yo laaɓtu, laamu wona njambureewu. Heddiiɓe ɓee (fotde partiiji tati), kañum en fof e yenaneede ko saliiɓe ɓee kaali heen koo fof ko goonga, kono sabu nafoore maɓɓe e jiyɗe maɓɓe keeriiɗe, ɓe njaɓi kaaldigal e laamu haa ɗum saabii won memtagol Doosgal leydi ndii e won e kuule jowitiiɗe e wooteeji. Kono caggal kaaldigal ngal, haaldoyanooɓe ɓee njahi wooteeji (heddiiɓe ɓee ko geddi) mbattini ko wiyde “Abdel Asiis jamfiimaa ɗum en, siynaani ko ɓe nanondirnoo, etee ɗiiɗoo wooteeji fof ɓuri waasde laaɓtude”.

Caggal ngalɗoo kaaldigal, alaa ko waylii e ngonka politigi, iñcuru ina jokki doonaade to bannge faggudu e renndo, ɓesngu fuɗɗiima haaɓde e ɗamtinaade moƴƴere ummoraade e laamu Abdel Asiis, kono, e nder haala laamu nguu, Muritani woni ko e “aljanna” hay so tawii noon e ngolɗoo laawol kadi, gila e darorɗe hitaande maaynde ndee, o noddii kadi luulndo ngoo e kaaldigal walla kam o hollitii keɓagol makko e yiɗde haaltideede, o toɗɗaniima ɗum hoolaaɓe makko. Nii woni kaaldigal ngenndi tataɓal yaaɓanaa.

«Kaaldigal ngenndi ngal aldaa e ɗawre » e wiide laamu ngu.

Ko ɓuri teskinde e ngolɗoo laawol ko yiɗde hollirde ɓe wonde ngolɗoo laawol ko goonga e maɓɓe eɓe njiɗi haaldeede. Nii woni ɓe njokkondiri e maalde FNDU e lulndooji keddiiɗi ɗii, ɓe keɓii nii wiyde ko kaaldigal ngal alaa faddoode, kala toɓɓere nde luulndo ngoo addi eɓe keɓanii ɗum, ɓe ɗaɓɓiri FNDU yo yettin ɓe miijo mum e geɗe ɗe yiɗi haaldeede ɗee. FNDU lelni kaayit mum tonnguɗo, e ko ɓuri himmude, toɓɓe garooje ɗe : ko yowitii e laaɓal wooteeji e jaamburagal Aministarasiyoŋ, wellitaare ɓesngu e jaaynde, ñawndugol iñcuru to bannge faggudu e renndo, juurnitagol caɗeele hakkunde leƴƴi e kaɓagol njiyaagu ekn… ɓe padti jaabawol laamu, mbele ko hawraa fof ina wona ndaɗɗudi kaaldigal. Jaabawol ronkaa yo ummoro to maɓɓe, taara-yirloo oo juuti : “maa min njaabo, alaa min njaabtaaki, ngaree tan kaalden”. Kono ina teskaa ko ɓe kaalata yiɗde haaldeede koo fof, eɓe liggoo les ngam feccude FNDU mbele eɓe corta won heen partiiji, so ɓe teelɗinii jattiniiɓe ɓee, ɓe njuɓɓina kaaldigal maɓɓe hakkunde maɓɓe e ɓe ɓe labii.

Raɓɓiɗinde haala tan, e nder lewru suliyee, tawi ɓe keɓii yenaneede wonde partiiji ɗiɗi e nder tanndalde wiyeteende CUPAD (APP e WIAM) maa njahdu e maɓɓe, ɓe noddi batu kaaldigal ngal, kono nde wonde ɓe keɓaani tawo heɓde won e partiiji FNDU, kadi ɓe cuwaa ɗamtinaade tawo, ɓe paɓɓi kaaldigal ngal haa “heddiiɓe ɓee ngara sabu hay gooto ɗawetaake”.

Daawal ɗimmal loowaa ngam yiɗde wonande laamu nguu, samminde woɗɓe mbele ina tawta ɓe hay so tawii eɓe keddii e yiɗde heñnjude FNDU e hollirde ɗum wonde eɓe njiɗi haaldeede. Ñande 29 settamburu, e nder najoore yimɓe fof, nani wonde “kaaldigal ngenndi ngal aldaa e ɗawre” ina foti daɗɗude e gardagol Abdel Asiis. Nii woni “kaaldigal ngenndi” nayaɓal jooɗiima tawtoreede UPR (parti laamu), CUPAD (Bodiel e Mesuud kono jaadiiɗo maɓɓe Sawaab jaɓaani yahde) e gorwoccol partiiji ɗi goodal mum en teskanooka (keewal kore). Ko hesɗi haawnii seeɗa ko parti biyeteeɗo FPC e gardagol Sammba Caam mo laamu jaɓaano heɓtinde bismaama e diisnondiral hee. Hol ko addi ɗum ko kumpa tawo.

Caggal yontere kaaldigal tawi tawtoraaɓe gooto heen fof na ardi e ngoƴa mum : ɗawre ɓaleeɓe e caɗeele warngooji ɗi ñawndaaka, njiyaagu, pusgol suudu Senaa, ɓeydugol duuɓi jamirɗi pooɗanagol jappeere laamu ekn…. haa UPR naatni heen ko “jooɗtoranooka” wonande taawtoraaɓe kaaldigal ngal, ko “bettaani” wonande saliiɓe tawtoreede ɓee. Ko hol ɗuum ? Ɗaɓɓaande ittugol e Doosgal leydi hee haɗiinde wonnoonde heen ndee, wonde laamotooɗo leydi waawa diwde daawe ɗiɗi (manndaaji 2) ɗe ndiwataa duuɓi sappo. Coow fuɗɗii, tawtoranooɓe ɓee fof conki, fewjidanooɓe batu nguu e koye mum en mbiyi ”ɗum alanoo e ginol golle kaaldigal ngal”. Ɗo rewanoo fof ɗum ɗoon kam ƴaggi, lajal batuuji ɗii dirtinaa fotde laabi ɗiɗi, caggal balɗe noogaas pawɗe ɓe pelliti addude tonngol ko hawraa e kaaldigal hee, ñalnde 18 oktoobar e gardagol Abdel Asiis.

Ko teski-ɗen e kaayit kawraaɗo e kaaldigal hee tan ko : ko pusgol suudu Senaa, compugol diisooji diwanuuji, juɓɓingol wooteeji meeri e asammbelee ko adii nde lajal majji timmata, baylugol raay e jimol ngenndi ekn.., geɗe ɗe Abdel Asiis yooɓinoo e ko feeñi, kono ko heddi koo fof (potnooɗe wonde geɗe gorwore), ɓe kawri heen tan ko haalaluuji kuuftidinɗi maa wonii ko geɗe nanondiranooɗe walla kam alaa feere hollitaa e nanondiral maɓɓe hol no ɗum foti siynireede, yeru ko wayi no : taccinanooɓe ɓe ngartaano teeŋti noon wonɓe Maali, waranooɓe ɓe haala mum en haalaka tawo, laaɓal potngal naatneede e wooteeji, iñcuru to bannge faggudu e renndo, ngootaagu ngenndi e ñawndugol ɗawgol won yimɓe e fiyakuuji leydi ndii, newnande ɓesngu Muritani binndital e keɓgol kaayitaaji, wellitaare miijo e haala e njuɓɓudi, jaŋde e laawɗingol ɗemɗe ngenndiije ko wonaa Arab tan ekn… Kono, ko ɓeydi kadi herƴinde nanondiral maɓɓe, ko fedde APP geddude joofnirde batu nguu, salii siifde nanondiral ngal.

Konngol Abdel Asiis e joofnirde batu nguu nanngi yimɓe kaawis, sabu jooɗtoranoo ko “luurduɓe” so nanondirii welemma ina foti feeñde e banngeeji kala, kono Abdel Asiis ardi ko mallude won e haaldiiɓe mum, wiyde wonde ɓeen njiɗnoo waylirde won e kuule doosgal leydi ko sabu “nafoore mum en heeriinde” walla jagge suudu Senaa calorii pusgol suudu nduu ko “nafooje mum en keertiiɗe” kono ƴeewaani ko woni nafoore leydi ndii. O jokki heen wonde kanko, wiyeede mo wonde ko o “jiɗɗo waylude doosgal leydi ngam ɗaɓɓude laamtagol daawal tataɓal” ko fenaande, ɗum woni tan ko e ” hakkille luulndo”. O wiyi, sinno omo yiɗnoo ɗuum, o yiyaani ko ine falooo heen. O wiyi « mi hersaani, mi hulaani ñaagade yo doosgal leydi wayle mbele miɗo heddoo e laamu, sabu nii mi waylii doosgal ngal laabi ɗiɗi caggal nde mbaɗ-mi kuudetaaji »… So mawɗo hucciti e yimɓe, e aduna oo kala, ina wiya « mi hersaani mi hulaani » yaɓɓirde doosgal leydi kuudetaaji, oon, miijo darnude Dowla tuugiiɗo e demokarasii e nuunɗal ina woɗɗi ɗum tawo. Ina laaɓani en tan ko Abdel Asiis yiylotonoo koo, wonaa ɗum woni ko nanondiraa koo, wayi tan ko no boy garnooɗo les jaaɓi yiɗde sammude jaaɓe, o diwi laabi keewɗi o roŋki yettaade jaaɓe ɗee, o ruttii o wii “alaa ko neɗɗo ñallinta ɗoo hoore mum sabu ɗee jaaɓe ɗe cuwaa ɓenndude tawo”. O ruttii o holliti yimɓe “dariiɓe ina ndillina leydi ndii” (wiyooɓe wonde ko o jiɗɗo laamtaade) omo reentina ɗum en e haalaluuji mum en carooji ɗii “sabu laamu jaɓataa ɗum”, etee, ma o ƴettan joom mum en kuuge kiisɗe (waɗde luulndiiɓe ndado-ɗee).

Winndannde nde mbaaw-ɗen foottude e ngalɗoo kaaldigal ko ngal waawi wonde fof, ngal wonaa kam “kaaldigal ngenndi ngal aldaa e ɗawre” no yeeyniraa nii, sabu tawtoraa heen tan ko lannda Abdel Asiis e wallidiiɓe mum (so wonaa APP e FPC)… Kaaldigal goonganteewal noon tawa ko faanditaa heen ko memtaade doosgal leydi ina foti mooɓde gollotooɓe politigi kala. Ko foti no Doosgal leydi foti ko teddineede, reenee waasa nanngireede koye peɗeeli.

Kono ina laaɓi en kadi wonde yiɗde UPR e mawɗo mum (hay so yeddii ɗum ne) memtaade doosgal e fannu ballitoowo Abdel Asiis ruttaade e laamu gallii, woni sabaabu mum kadi ko calagol teeŋtungol tawtoraaɓe batu nguu, hay won heen e wallidiiɓe makko, ɗum saabii deestagol Abdel Asiis e moojobere nde o heblatnoo ndee.

En njiyaani kadi jojjugol yuɓɓinde “Referendum” (diiso ɓesngu) ngam ɗaɓɓirde yimɓe baylugol raay e jimol ngenndi walla geɗe goɗɗe kuyfiɗɗe baaɗe noon. Ko waawi heen wonde fof, ɓesngu nguu ina foti jeertaade no moƴƴi, waasa huutoreede e ko wonaa nafoore mum.

Gelaajo

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.