Ñalnde Aset 06 mee 2017, catal Nuwaadibu fedde Ɓamtaare pulaar e Muritani yuɓɓinii hiirde pinal mawnde, nder Nuwaadibu, tawi fayndaare mum ko ummanaade mahde galle pulaar mo Nuwaadibu.
Fedde Ɓamtaare dañii galle e nder Nuwaadibu gila hitaande 1986. Tuggi ndeen fayi hannde, galle oo mahaaka mahdi moƴƴiri. Laabi limti-limtinɗi catal Nuwaadibu ina sakka peeje no galle oo mahiraa, kono ɗe ndonka yahde. Hannde, catal Nuwaadibu ina felliti daraade no doole mum en potirnoo, sabu ngal lelnii laabi no ngalu dañirtee, mbele galle oo ina mahee, tawa ko e ballondiral e denndaangal nuwaadibunaaɓe. To bannge goɗɗo oo, gollal ngal ko ngal fulɓe kala, ɗo ɓe mbaawi wonde kala. Eeraango ina waɗaa fayde e mo woni kala e leñol ngol, nde addata ballal mum teeŋtungal, kadi paayodinngal ko leelaani. Ko soklaa e ɗee golle koo ina heewi no feewi, kono pellital e dental mbaawi ɗum. Ballal baawngal wonde fof, alaa heen ko famɗi, kadi alaa heen ko heewi, mo woni kala yo diw diwal mum feƴƴa ɗo foti ɗoo, sabu golle ɗee ko denndaaɗe, mbaɗataa heen tan ko ko kattan-ɗaa. Balle ɗee ngalaa happu, ɗoon ɗo mahdi ndii gasaani.
Ko oo sabaabu addani Catal FƁPM Nuwaadibu yuɓɓin’de hiirde pinal faayodinnde ɗoo e Nuwaadibu to nokku ina wiyee « JAWHARA » e nder leegal robine ɗiɗmo, ngam udditde puɗɗagol golle mahdi galle Pulaar. Waɗde jeeyngal jaajngal e hirjino mawngo fayde e denndaangal nuwaadibunaaɓe kala, arɓe e hiirde ndee e ɓe ngaraani e hiirde hee fof, yo nganndu mahdi Galle Pulaar Nuwaadibu ummanaama, kadi mo woni kala ina naamnaa yo addu ballal mum e ɗee golle.
E keblugol hiirde ndee, catal ngal winndiino ɓatakuuji fayde e huunde e nuwaadibunaaɓe ngam ɗaɓɓude e mum en balle, mbele wallitde keblugol hiirde ndee, e kadi kala ko dañaa heen, wona ko fuɗɗortee mahdi galle oo. Maa ɓatakuuji goɗɗi ngaroy e maɓɓe ɗoo e yeeso seeɗa. Kala mo heɓaani jooni maa heɓoy e ɗiin.
Hiirde ndee wonii hiirde pinal tigi e mbaydi mum kala, sabu pinal keewngal feññinaama heen. Ko goomu Ngatamaare Catal Nuwaadibu yuɓɓini denndaangal ko holliraa e hiirde ndee, gila e jimɗi, jime, tinndinooje, ngamri e njalnika. Ɗuum fof e heewde ñamri, ngam wallitde hiirde ndee haa ko waɗetee heen koo wona geɗe pinal jaajɗe, kadi ceertuɗe, Catal ngal balliima e hiirde ndee huunde e pelle pine e pelle gure ngam wallikinaade ɗum en, yo wood ko kebli ko fayti e pinal e daartol leñol ngol, ngadda kollira e nder hiirde ndee. Kala heen fedde ko yeeso wooto e jeese pinal men ngal halfinaa, ina e ɗuum daartol : Hollirde Ceerno Suleymaani Raasin Baal. To pinal : Hollirde jommbaajo e yahdiiɓe mum, hollirde jaambaaro e njogitaaje mum, e hollirde Mbiruuji e cinkal mum en.
Ɗum woni ɗeeɗoo pelle nay garooje les, kalfinaa yo mbaɗ ngoon heblo, kala heen fedde e gollal mum:
Fedde Pinal Mbaañ wiyaa ko yo heblu, hollira cinkal Jommbaajo e yahdiiɓe mum. Ɓe mbaɗii gollal ngal kala haa timmi, kadi ɓe ñaanti ɗum haa yooɗi, tawi ko e mbaydi finaa tawaa fulɓe e aadaaji mum…
Fedde Pinal Ƴellitaare Nuwaadibu wiyaa ko yo heblu, hollira Ceerno Suleymaani Raasin Baal e golle mum. Ɓe mbaɗii gollal ngal no haanirta nii, Fuuta Nuwaadibu fof weltanimaa ma ɓe, sabu ɓe kollii hol Ceerno Suleymaani Baal e neɗɗankaagal mum gila nde yiyi aduna haa ñalnde ruttii e joom mum, ɓe kollii mo e mbaydi daartol, e hol ko o gollani Fulɓe e mbaydi keeriindi, hol ko o gollani Fuuta e taariindi mum e mbaydi kuuftidinndi, e hol ko o ɗacci ko o yamirnoo yo waɗe caggal makko so o wirnii ma…
Fedde Pinal Ceenel Halayɓe wiyaa ko yo heblu, hollira ko fayti e Jaambaaro e njogitaaje mum. Fedde Pinal Sukaaɓe Ceenel timminii gollal ngal kadi ɓe ciŋkii ngal haa yooɗi, ɓe kollirii e nder renndo ngoo gorko jaambaaro ina wondi e cuddiiɗo mum ina jogii kummballi ñeñaaɗi haa njooɗi, omo fiya ɗi omo jarfa gorko jaambaaro oo.
Fedde Pinal Sukaaɓe Kundel Jam-Soŋko wiyaa ko yo heblu, hollira ko Mbiruuji cippirteeɗi e ciŋkal mum en. Nde hollirii mbiruuji ɗiɗi ñaantiiɗi haa njooɗi, gooto heen fof ina waɗi ndaala mum njooɗka, ina ŋati liital mum ina wutta. Sukaaɓe rewɓe ñaantiiɓe ina mbaɗi lasal mum en, ina njima, ina poɗɗa, gooto heen fof ina njaara yelle mum, eɓe cummba, eɓe cajoo weltaare, eɓe mbiya « hiirii hiirii jamma Alla koy, bawɗi koy tunngii mbelii hoto yelle am wonii, bawɗi koy mbelii cerkitii mbele yelle am araani. Alla dey ina waawi, koɗo sakko waali fawoo dow. Oo mo leewotaako sippirtaake hol ko addu maa? Addu maa ko jogo comci e fiyde miñum en. Wooroo nduu reedu, ellee moɗɗo ñale. Wooroo ndee hoore mbele yummaa ɓoosaani ». Mo woni heen fof ina ɗaminii kawgu yelle mum. Mbiruuji ɗii naatiri dingiral ngal ko leewaali njooɗɗi, eɓe piya cowtiiji e gewelaaji ina jahdi e bawɗi belɗi e buubaaji, haa ɗesi wonde ko e nder lammba njirwuka yimɓe ɓee ngoni.
Terɗe catal Nuwaadibu fof ndariima, kaaɗtudi baawɗe mum en, gila golle ɗee puɗɗi haa ɗe njoofi, gila to yuɓɓinooɓe, to heedɓe e dame, yeeyooɓe naatirɗi, heedɓe e jaɓɓaade hoɗɓe teddiniraaɓe, e joɗɗinde ɗum en. Ngaal gollal halfinaa ɗum ko terɗe goomu gollordu catal Nuwaadibu. Ɓe njooɗnii ɗum haa yooɗi, sabu kamɓe fof ɓe ɓoornii ko wutteeji daneeji nannduɗi, ɓe mbaɗi ñaantungal cosaan : pirli kaŋŋe, kootone kaaƴaaɗe, kala ko debbo ina suɗortonoo haŋki, ɓe cuɗorii ma ɗum, haa ɓe njooɗi, ɓe paɗɗi jinneeji njooɗndam.
Goomu Ngatamaare catal Ɓamtaare Pulaar Nuwaadibu e gardagol goomu jaŋde e pinal catal, mbaɗii golle kaalteteeɗe ko juuti e nder Nuwaadibu, sabu majje yooɗde, laaɓtuɗe e senaade, e loowde geɗe pinal fulɓe keewɗe. Hono ndee hiirde e faayodin’de, meeɗaani waɗde e nder Nuwaadibu.
Hiirde ndee fuɗɗii ko wakuuji 19 ina pawi hojemaaji 30, nde udditiri ko jaŋde Ɓuraana tedduɗo oo e daande Ceerno Usmaan Aac, nde ɗum joofi ko musidɗo Maamuudu Gise dokkaaɗo ngardiigu lollingol njuɓɓudi hiirde ndee, tari doggol njuɓɓudi hiirde ndee no yahrata.
Hiirde nde gasi ko waktuuji 23 ina pawi 15 hojom. Nde gasiri ko kelle e kuljinaali e gulaali weltaare. Ndeen weltaare mawnde, ina holli ɗuum, nde hiirde nde gasi haa laaɓi ndee, yimɓe ɓee, Alla e maɓɓe weltaade, hay gooto e maɓɓe yiɗaani yahde, kamɓe kala ɓe ndiiri ɓe maɓɓii e sukaaɓe amatnooɓe ɓee.. yiɗde yettude ɗum en, e weltinde ɗum en e ɗee golle paayodinɗe.
E innde Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, e innde Catal Nuwaadibu, denndaangal terɗe yiilirde catal Nuwaadibu ngal ina njetta, njettoor keeriiɗo fayde e denndaangal yimɓe wallitɓe keblugol hiirde nde e tabitingol mum ñalnde 06 mee 2017. Kamɓe kala yo Alla, yoɓ ɓe moƴƴere. E fayde kadi e denndaangal nootiiɓe hiirde ndee, ngaddi balle mum en keewɗe ngari nootaade leñol mum en ngam wallitde ɓamtaare maggol.Eɗen mbiya ɓe tan ko Alla gooto jogii njoɓdi nafoori, yo O yoɓ ɓe moƴƴere kamɓe kala.
On njaaraama.
E kuɗol Aadama Alasan Caam, Koolaaɗo Kuuɓal Catal Nuwaadibu
