Siyaara sappo e jeegoɓiijo Alhajji ceerno Moktaar Taal

0
479
Ceerno Muttaar Taal

En puɗɗoriima innde Allah tedduɗo, joom yurmeende huuɓtidinnde e joom yurmeende heeriinde, yoo jam e kisal ngon e nulaaɗo men ɓurnaaɗo winndere. En njettii jibnaaɓe, seernaaɓe, nootitiiɓe e oo siyaara, ngam mawnin’de ɗum. ɓeen ngoni : Ceerno Umaar Taal, Ceerno Demmba Caam, Ceerno Usmaan Sal, Ceerno Aamadu Tijjaani Bah e Ceerno Umaar Jah.

En calminii, en njaafniima, en njuuriima ɓesngu jibnaaɗo men, ceerno men, ceerno fuutankooɓe, hono ALjajji Ceerno Moktaar Taal(weluya allah e makko). Banndiraaɓe tedduɓe e siyaaruuji ɓennuɗi, en kaaliino ko heewi e ko yowitii e nguurndam ceerno.  Hannde etoto-ɗen ko siftinnde toɓɓe kimmuɗe ɗe ceerno Muttaar Taal jeertintunoo en e kala sahaa.  Ina heen kulhuli waylooji, e joljole nguurndam men hannde. Hade ɗuum ciftinen huunde e nguurdam makko.

Jibinannde e iwdi. Alhajji ceerno Moktaar Taal jibinaa ko e hitaande 1936 to bannge kayitaaji to nokku biyeteeɗo Njorol to hirnaange worgo Ɓoggee. Kono o jibinaa goonga goonga ko e hitaande 1930.

O jeyaa ko e jokkere Alhajji Sayku Umar Taal mo o renndi taaniraaɗo gooto, o renndi diine lislaam, o ɗooftii laawol naatni e leyɗeele Sudaan, hono laawol Tijjaani.

Jaŋde makko. Alhajji ceerno Moktaar Taal janngii e seernaaɓe heewɓe, annduɓe ko wayi no : Alhajji ceerno Saydu Nuuru Taal, Ceerno Mammadu Bookara Kan, Dedda Wul Telmiidi ekn. Kono o jokkii, o yowitii to bannge diine ko e Galle Alhajji Mammadu Muusaa Lih.

Seedanteeje. Alhajji ceerno Moktaar Taal heɓii seedanteeje keewɗe to bannge jaŋde e kilifaagu maa hoolaare e juuɗe seernaaɓe heewɓe. Ɗeen seedanteeje ngoni : yamiroore joɗnde ngam jannginnde e sarde diine e nder wuro Suwoyraat; seedantaagal timmoode jaŋde Qur’aan e sariyya, seedantaagal yonnde mo koolaaɗo e kaliifu laawol tijjaani, seedanfaagal jonaaɗo e jooɗaniiɗo diine lislaam ekn.

Alhajji ceerno Moktaar Taal naati Suwoyraat ko e hitaande 1966. Ko ndeen o heɓi yamiroore seernaaɓe makko, yo o jooɗo e wuro Suwoyraat ngam sarde jaŋde Qur’aan e dabi diine lislaam.

Cargol diine. Ceerno Moktaar Taal, jannginii annduɓe heewɓe. O sarii dabi diine Lislaam e nder wuro Suwoyraat, e nder Afrik hirnaange e hakkundeejo. O tafii pelle jokkere enɗam jonɗe e nder leydi ndii e caggal mayri.

Teddungal (Geɗal). Sabu ganndal e duuɓi, o teddiniraama ɗowgol e konngol diine e siyaaruuji ɗi o nootitinoo kala. Kala nde o tawtoraa siyaara o ittanaama geɗal maa wonii ɗowde siyaara oo, maa wonii udditde e uddirde ɗum duwaawu.

Sooynannde. Ceerno Moktaar Taal ko cooynotooɗo ko dariiɗo yiyataa. Ko o joom binndi, ganndal e pinal. Ina jeyaa e ko ciftinten : noddaango fayde e juulɓe ngam nootoo, toowna laawol Allaahu, lewre wuro ngo e ndeenka to bannge diine. So wonaano katantaagal, kaaraysiragal e nuunɗal makko, keɓal hannde ngal woodataano. Eɗen teskoo e ɗeen keɓe : diine e iimanaagal wuro ngoo jogii, jokkere enɗam hakkunde hoɓɓe, hoɗɓe e hoɗdiiɓe ko aldaa e paltoor leƴƴi, nanondiral, dental, ɗooftaare e peewal hakkunde wuurduɓe, duwawuuji makko e duwawuuji moƴƴuɓe ɓe o jotondirnoo, koɗki e faggudu (sabu omo sifortonoo hoɗorde no faayiida koɗɗo, no teddungal, geɗal timminoowal jilliiɗo, riiwtoore faaɗeende e fawre.

Ngadduki kesiri (kulhuli). Ɗo o yiyaaka hannde ɗoo banndiraaɓe, faayre mawnde ina dooki sabu firtaare nehdi e jikkuuji o tafnoo e men. Daliilaaji mum : mbayliigu aduna oo e koomtooje mum, ustagol mawɓe (joom duuɓi en ) e nokku oo, ɓesnugol leñol ngol, ɓesnugol wuro ngoo e naatnaatondiral jikkuuji e faggooji kesi, jeeƴtanagol won ɗiin mbelemaaji pittaali (inɗeeli, ndiiftunguuji) tawi aldaa e kattanɗe.

Wasiya - Jaŋde. Njannginen ɓesngu men, jannginen ɓe gannde taaniraaɓe kam e waliyaaɓe. Paamen ko ganndal woni sabaabu banii Aadama resndaa Leydi. Ganndal noon koko suuɗii, ko maa yiylee nde yiytee. Leñol ngol alaa jaŋde, waawa dañde ganndo, waawaa dañde galo, waawaa dañde jaambaaro.

Jokkere enɗam. Njahondiren sabu hannde jahondiral nattii duumaade, sabu gooto fof ruttoto ko e fedde mum, wuro mum, maa diiwaan mum. En ndiiwtaani ɗuum, kono eɗen poti semmbinnde njuɓɓudi kuufndi renndo men ndii (jamaaji, jumaaji, dewle, inɗeeli ekn.) sabu ko ɗuum reenata, hisna enɗam hakkunde men.

Liggey. Liggo-ɗen, ligginen, udditen jeeyirɗe, njeñtinen, mbele ɓesngu men ina deeƴa, nguurndam men tabita.

Muñal. Eɗen ñaagii yimɓe ɓee nde mballitortoo e muñal, ndoonda koye mumen ko foti e hattan mumen, nangtoo e golle mumen, muñondira, ndeentoo tooñde e kala fannu (to liggey ƴettude ko jeyaa, salaade hare e reentaade ɗum, njogoo himme e golle mum en).

Dental. Ndeento-ɗen seegaare sabu ko ɗum aayaare renndo, aayaare leñol. Dental ko renndinnde ɓerɗe, renndude anniya, renndude miijo. So yimɓe ndenndii hakkillaaji, ndenndii miijooji, ndenndii anniya kala ko fayti e moƴƴere, maa Allaahu wallu ɗumen. Eɗen laaɓaa to Allah sinno ceerno Mokhtaar wuurduno e men hannde maa oo, o waajotono en hono ɗum.

Banndiraaɓe tedduɓe ɗum ko seeɗa e nguurndam oo katante coftuɗo, guurnooɗo, wuurni enɗam, kosam e enɗam lislaam, baawnooɗo ngonndiigu, ñootatnooɗo hakkunde yimɓe, jiɗnooɗo dental, nuunɗuɗo, kuuɓnatnooɗo aadi, laatinooɗo neɗɗo binndi, ganndal e pinal.

Laawol kisal jibinande ndee noon fawii ko e ɗooftaade jamirooje seernaaɓe e mawɓe men lomtiiɓe. Ko Nanondiral e paamondiral maɓɓe noon ngoni dabi peewal jibinannde nde. Njettoor keeriiɗo feewde e seeremɓe wuro Suwoyraat, hono Ceerno Yuusuf Bah, Ceerno Abdullaay Aaw, Ceerno Haamiidu Jah, e Ceerno Abdul Wahaab Ac, kam e fedde fulɓe Dekam (dental, kawral e musiɗal) e gardagol Abdarahmaan Abbaas Jallo. Yo Allaahu accu en caggal makko ko juuti, tawa eɗen kuutoroo daartol tinndinooje makko. Yo Allaahu hokku en heɗaade, e ɗooftaade, lomtii ɓe mo ɓee, e dente ɗee kala. Yo Allaahu juutnu nanondiral, e dewondiral maɓɓe, sabu ko ɗuum woni peewal men.  Yo Allaahu hokku en nafondirde e koye men ko aldaa e wasuya. Yo Allaahu semmbin en kala hitaande, ngam wuurtinde siyaara Ceerno Muktaar Taal, sabu ko o maande tiɗnde piɓondiral men. Ko Allah ñaagi-ɗen ballal e barke fayde e ɗee golle, yoo Allah waɗ ɗe golle laaɓɗe, jaɓaaɗe, waɗa e njeñtudi majje nafoore julɓe fof. Yo Allah yurmo, yaafoo mo, aljanna wona jaaƴnde, toon wona fooftorde makko, kanko e kala maayɗo juulɗo.

E innde fedde DEKAM,
Haamidu Mammadu Bah e
ballondiral e ceerno UMAR Hammaat Dat

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa