Ngonka weeyo (kilimaa) ɓeydiima faaynude

0
107

Ngonka weeyo (kilimaa) ɓeydiima faaynude

700 ganndo faraysenaajo eeriima ardiiɓe politik yo « ummo e haala ɓolo, njaaɓana golle ngam yaaɓande renndo ɗo karbon alaa. »

Sibu ɓe mbiyi aɓe njenanaa ko « ko mbayliigaaji jooni jooni e dottugo laje daɓɓe, wondude e paandaale mawɗe laaɓtuɗe ɗoo e 2030, mbaawi addande en huuɓnude jojjanɗe paatuɗe e weeyo ».

Seppooji keewɗi ina eɓɓanoo ñalnde aset Aset 22 settaambar ɓennuɗo oo nder winndere ndee. Annduɓe ɓee ngoytiima wonde, « gila e jooni en naatii e ngonka kilimaa kesa… Ƴergol geecuuji, ustagol oksijen, ɓeydagol asid geecuuji : maale peeñɗe mbayliigu weeyo ina njokki joowondirde ».

E wiyde ɓeen 700 annduɓe ko faati e sato, e ɓalliwal walla kadi faggudu, « Ɗumɗoon noon alaa e sago yimɓe ummoo e haala, njaaɓana waɗtude ko haaletee koo laabi politik laaɓtuɗi, teeŋtuɗi naftooji mbayliigu renndo luggu ».  « Nguun mbayliigu … wonaa ko koyɗol. Ngu tuugii ko e peeje goodɗe ganndanooɗe : ustugol kuutoragol yakawere, kuutoragol jakawe ɗe ngalaa walla ustaaɗe karbon, miijtagol yah-ngartaa tawa ina reentoo motoraaji gulooji ekn. »  Ina jeyaa e ko laawi annduɓe ɓee musibbaaji weeyo jolɗi hikka e winndere ndee. Ko ɗuum kadi findini yimɓe heewɓe ko faati e sato.

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa