Ñalnde 21 saawiyee 2019, Makki Sal e Aadama Baro kurmbitii sala dow maayo Gammbi, ñonngoowa yolnde hakkunde Ndakaaru e Sigaasoor…
To Senegaal, e ɗii lebbi cakkitiiɗi ko adii woote hooreleydaagu, ko Makki Sal hurmbiti e geɗe gollaaɗe e leydi mum, ina heewi no feewi. Kono, Sala (pom) mawka dow maayo Gammbi, ɓe kurmbiti kanko e Aadama Baro, hooreejo leydi Gammbi, ñalnde altine 21 saawiyee 2019 koo, ɓuri fof maantinde. Sala kaa ko finnde gollondiral hakkunde leyɗe ɗiɗi keediiɗe, naatnaatondirɗe, sala njogorka heewande gammbinaaɓe e senegaalnaaɓe nofoore, haa teeŋti noon e kaasamaasnaaɓe. Njuuteendi sala kaa ko ujunere kiloomeeteer, tawi heen 943 meeteer ko gudroŋ, hakkunde gure ɗiɗi gammbinaaje biyeteeɗe Farafenni e Soma.
Kaa sala, ko huunde fanndanoonde ko ɓooyi, sibu haala mum ɓooyii haaleede, gila e kitaale 1970, kono golle mum puɗɗii ko ñalnde 20 feebariyee 2015. Njaru makka ko 50 miliyaar seefaa (CFA). Fotde 934 neɗɗo ngolliima e makka.
Maa ka ustu yolnde, sibu ndeen laabi ɗiɗi ngoodnoo hakkunde Ndakaaru e Sikaasoor to Kaasamaas : – laawol leydi taartotoongol Gammbi, rewoya Tammbaakunndaa, woni fotde 12 waktu ɗanngal. – laawol tacciroowol baakuuji gammbinaaji nayeeji, keewɗi tanaa e tampere.
Sala kaa ñonngii yolnde Ndakaaru – Sikaasoor, sibu waktuuji 8 fat ina njona taccude yolnde ndee. Ko ɗuum addani gooto e yimɓe tawtoranooɓe kurmbitgol ngol weeynude lefol ina winndaa heen « Casa sans escale, merci prési », firti : « Kaasaa ko aldaa e ƴaaŋtorel, jaaraama persi ». Nafoore makka ɓurii ɗoon, sibu maa ka newnu jokkondiral haa Lagos (Niiseriyaa) rewrude e Gine Bisaawo e Gine Konaakiri. Mo wiyi sodorde noon, wiyi ustagol fere (ɗoo maa ɗe usto fotde feccere (50%)), ɗum noon ngañaari wonande njulaaagu hakkunde leyɗe ɗiɗi ɗee e yimɓe ɓee.
Mande sala Rooso ne hurmbittee haa muritaninaaɓe e senegaalnaaɓe ceerta e caɗeele taccugol Rooso, walla taartoyogol haa Jamaa ?
Bookara Aamadu Bah
