Haawniinde : Jalɓol haa nder ngaanndi !

0
316
Jalbol nder ngaanndi neɗɗo
Jalbol nder ngaanndi neɗɗo

Ko ndeen haawniinde woni kadi ? Ndeen haawniinde ko doktoreeɓe tawii jalɓol mawngol nder ngaandi Ameriknaajo gooto jahroowo e duuɓi 42. Hol no ɓe nganndiri ɗum ? Ɓe nganndiri ɗum ko oon ina wondunoo e rafi bonɗo, kaawniiɗo, tampinnooɗo ɗum haa ɗoon waawi haaɗde. Caggal nde ɓe mbaɗi mo rajo hoore, ɓe cooynii huunde nder hoore too, ɓe cikki ko heɗɗere ƴiiƴam penndiɗam, ɓe pelliti udditde hoore ndee, kaawis ! Ɓe tawi ko jalɓol tiggii ɗoon. Jalɓol ngol wiyetee ko teñiyaa e Farayse, ko ngol “Jalɓol teelngol” (ver solitaire). Ngol waɗi ko gane-gane, a ngol waawi yettaade 10 m njuuteendi…

E ndeeɗoo hitaande kadi, annduɓe najii, nde njiyii ko meeɗaa sikkude. Ameriknaajo gooto jahroowo e duuɓi 42, ina wondunoo, gila saawiyee 2018, e rafi bonɗo, tampinnooɗo ɗum haa ɗoon waawi haaɗde : kala ko o memi, o sammintu ɗum e leydi, kala konngol ngol o fuɗɗii, o ronka joofnude ; o yahii haa o natti anndude, e koreeji makko ɓadiiɗi, hol heen maayɓe e hol heen wuurɓe. Doktoreeɓe fof ndonki yiytude ñawu makko.

Ko maa o yahi to opitaal gooto to New York e lewru settaambar 2018, nde eskaneer feeñnini ko wayi no cinndel nii nder bannge ñaamo ngaanndi maako. Ɗoon e ɗoon doktoreeɓe ɓee pelliti udditde hoore ndee ngam ittude cinndel ngel. Aɓe ceeka, aɓe ceeka, haa ɓe njettii ngel, ɓe tawi ko ɓe cikkatnoo ko cinndel koo, ko jalɓol teelngol. Kaawis, « jalɓol haa nder gaanndi ? » Kono ɓe poofii no feewi kamɓe fof, ñawɗo oo e safrooɓe ɓee fof : « min mbeltii, min poɓɓi », e wiyde heen doktoor gooto.

Ƴoogirde : Kabaaru mo tele ABC7 saakti ñalnde 31/05/2019

Hol ko woni jalɓol teelngol

Jalɓol teelngol, ina wiyee e Farayse « ténia » (teñaa), ko jalɓol guurowol, mawnowol e tektekol aadee. Ko ngol juutngol, baangol no lefol nii, daɗngol gane gane, koyel tokosel baɗngel ko wayi no nanngɗe 4 nii. Njuuteendi maggol ina waawi yettaade meeteruuji 10. E ngol waawi wuurde duuɓi 40.

Jalɓol teelngol ina waɗi leƴƴi ɗiɗi baawɗi wuurde e reedu aadee : heen gootol ummortoo aadee ko e teewu ngaari, goɗngol ngol ummortoo aadee ko e teewu mbabba tugal.

Hol no ngol ardata e aadee ?

Ngol ummortoo aadee ko e teewu ngaari walla mbabba tugal ndaaɓaangu. So aadee ñaamii teewu keccu walla ngu ɓenndaani ndiin ngaari walla baan mbabba tugal, ɓoccoonde jalɓol ngol sabbina e tektekol mum tokosol ngol. Ngol wona e siiɓaade kala ko njaatige oo (neɗɗo oo) ñaami. Ɗoon e lebbi tati ngol mawna, ngol wona e wiltirde gane kese. Sahaa e sahaa kala ɗeen gane ina njalta e jaañte neɗɗo daaɓaaɗo oo.

Maale jalɓol teelngol

Neɗɗo gonduɗo e jalɓol teelngol ina waawi waasde yaltinde hay maalal gootal. Omo waawi woorude noon duuɓi keewɗi hade makko tinde omo wondi e jalɓi ; oon sahaa jalɓol ngol ina waawi yettaade meeteruuji 10 njuuteendi.

Maale jalɓi ɓurɗe heewde ko baɗgol jaañte joom mum walla tuuba mum walla comci mum nganon ndanewon, ndillowon ; heen ganel fof ina waawi wonde 2 cm njuuteendi.

Maale mum goɗɗe ina ngoodi baawɗe faaydeede e maale ñabbuuli goɗɗi, ko wayi no ustagol walla ɓeydagol ñaamɗe, joom mum wona e seɗaade ceɗagol ngol aadoraaka, gaɗa mum wona e ŋatde, aree reedu muusooru, yaawa tampude ; heen sahaaji kadi ɓalndu makko ina waawi futtude puƴe walla uube.

Hol no jalɓi cafrortee

Jalɓol ko ñawu njaajngu, ngu alaa tanaa, mbaawngu safreede, rewrude e bargol jalɓol ngol. So ngol waraaka, ko toon tan ngol heddotoo e reedu njaatige hee, ngol yaltintaa hoore maggol.

So doktoor yenanaama neɗɗo ina wondi e jalɓi, o winndanta ɗum ko lekki mbaroowi jalɓol ngol. Leɗɗe ɓurɗe heewde huutoreede ɗee mbiyetee ko niclosamide e praziquantel. Lekki kii ƴettetee ko laawol gootol. So jalɓol ngol maayii, ngol yaltida e jaañte. Joomum ina waawi ƴettitde lekki kii jonte ɗiɗi caggal gadanol ngol, ngam yenanee jalɓol ngol maayii.

So neɗɗo seertii e jalɓol teelngol ina foti ɗooftaade kuule senaare keeriiɗe, ko wayi no sooɗaade juuɗe mum e sahaa kala, wuppude comci mum e sarbetaaji mum ekn. 

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa