KAALDEN GOONGA : “« Yiɗ mo woni fof, ine moƴƴinaa gondigal”

0
330
Kaalden Goonga
Kaalden Goonga. Winndannde Malal Sammba Gise

Ko yonti fof haalee. Sikke alaa noon, yonti haaleede hannde ko pooɗondiral baɗnongal ɗoo e Muritani, ñalnde 22 Suliyee 2019. Pooɗondiral jowitiingal e ardaade leydi. Caggal nde gooto e ƴamatnooɓe lefol ngol fof yillii e leydi hee ngam haalande ɓesngu nguu ko anniyii waɗde e no anniyii ardoraade so toɗɗaama, halfinaaɓe ñaawde kubeeri ndokkii innde potɗo ardaade leydi ndii e duuɓi joyi garooji ɗii. Sikke alaa, waɗii haala. Hay sinno won woytiiɓe huunde ndee waɗii mukuñaa, enen kam mbiyaten tan ko alaa gañiiɗo so wonaa ɓesngu Muritani. Sabu aduna fof seediima, ƴame ɗee mbaɗaa ko e deeƴre, tee nde ñaawooɓe ɓee kabri nawɗo raay ndee, ardiiɓe luutndo ɓee mbiyi ko  « woto bone wuttu nii, saka laakara ene jogoo ». Sikke alaa, ko hakkilantaagal mawngal saabii ɗum. Sabu en kumpaaka, « haɓde e ɓurɗo ɗum jogitaade, woɗɗondiraani e wartaade, sabu joom mum feewnittaako » .

Kono mbele rewɓe e ardiiɓe luutndo ɓee paamii ɗuum ? Mbiyaten tan ko « hay sinno won heen faamɓe ne, heewɓe heen paamaani ». So ɓeen paamiino, liggortoo ko hakkillaaji, no ardiiɓe ɓee nii. Ene moƴƴi ngannden ko seerndi neɗɗo e dammuwol. Ene heen, neɗɗo laataade miijotooɗo, liggortooɗo hakkille, gannduɗo ko bonnata e ko moƴƴinta caggal nde waawi seerndude ko boni e ko moƴƴi. Waɗde o foti ko, kala ko omo haala, o totta hakkille, seɗa, itta ko boni koo werloo, totta ɗemngal ko moƴƴi koo yaltina. Kono won ko teski-ɗen e nder oo geese enternet mo mbiyaten Whatsap. Ko won settuɓe ɗemɗe tan ene mberloo konngi coofɗi, mettuɗi, pusooji, carooji, gaddooji taƴam-enɗamaagal, loowooji ngañgu e nder ɓerɗe, gaddanooji won e yimɓe añtude hay ko njiɗnoo, ko nafatnoo, nangtoyoo e ko boomata ɗumen.  Waɗde ene moƴƴi ngartiren hakkillaaji ɗii, ngannden, en ngonaa kulle. Waɗde mbaasen wiyde koko welata pittaali men tan kaalaten walla mbaɗaten, hay sinno koko boomata.

So en kaaldii goonga, ɓeen haalooɓe mbonka, ɓe njiyataa so wonaa ko welata pittaali mumen kono wonaa ko nafata ɗumen, ene laatanii ardiiɓe lanndaaji luutndo ɓee teppol mawngol, kaɗngol ɗumen daranaade ko nafata ɓe nii kamɓe e koye maɓɓe. Ɗuum ene addana en artude e ko fayti e ngoo diisno haalaten ngoo, hakkunde laamu e luutndo. Diisno addungo luural, sabu won e men waasde faamde ko woni diisno. Ciftinen no diisno e kaa ngonka foti wayde. Tawde gooto e ƴamatnooɓe lefol laamu ɓee fof ene jogii ko jogornoo gollaade e no jogornoo golloraade so laamiima, toɗɗaaɗo laamiima oo noddat ɓe, gooto fof adda tuugnorgal golle mum. Ɓe ƴeewa no ɓe coɗondirirta golle ɗee, haa gooto fof yiytoo heen hoyre mum. Tawde noon, kamɓe fof, fayndaare maɓɓe wonaa fusde leydi ko mahde ɗum, ɓe ngostondirat miijooji, ɓe cuɓtoo heen ko nafata koo e nuunɗal, e nanondiral, e paamondiral. Kono alaa e sago, hakkillaaji liggoree. Kadi haalaaji bonɗi ɗii ngoppee.

Neɗɗo ene waawi haalde goonga tawa ƴattaaki, tawa huɗaani, tawa bonnitaani aadee banndum, aybinaani ɗum. Yimɓe noon potaani. Sinno enen fof en moƴƴuno, bonɓe nganndetaake. Ko noon ne kadi, sinno enen mbonduno, en mbaawataano heɓtinde moƴƴo. Waɗde mballondiren e hakkillaaji moƴƴi, mbaajondiren, ciftoren kadi ko Ñokkaan Jibi Selli (JKM) yimatnoo « Heewii ko yiɗanoo reerɗaa, tawi tanaa mum ene heewi tee barke woodaani. Heewii ko hutaa añaa, seyfitaa, tawi barke ene heewi kono majjinaaɓe nganndaani ». Kono kadi o wiyii: « heewii ko hulaa ŋabbeede sabu toowde, haa teɓɓitii saami, koccuɗo feraaki ŋabbaani ». Ene waawi faameede e kaa haala, ko Alla ɓuri anndude ko moƴƴi koo. En ñaagiima yo O waɗan en ɗum. So tawii noon kadi ko waɗi koo, ɓerɗe men ɓuraano fooɗanaade ɗum, mbiyen kadi « so won tanaa woni heen yo Alla baddin ».

Njoofniren konngol oo mawɗo meeɗnooɗo wiyde mi « Yiɗ mo woni fof, moƴƴinaa gondigal, sabu e nguurndam, gooto fof, maa meeɗ nde nafi goɗɗo oo ».

Malal Sammba Gise

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa