KAALDEN GOONGA : « alaa ko fusi hoore saka noppi ene piya bawɗi »

0
56
Kaalden Goonga
Kaalden Goonga. Winndannde Malal Sammba Gise

Mboɗo nanatnoo haaliyanke gooto ene wiya « alaa ko fusi hoore saka noppi ene piya bawɗi ». Mi anndaa so tawii mi faamdii ko soomii e ngol konngol, kono mboɗo sikki tan ngol firti ko « won ko jaraani mawninde ». Sikke alaa, ndeen, so yimɓe mbayrondirii, njiɗii ittondirde kumpa, keewi ko bismondirde e galleeji. Mi ar maa hiirde, weetde, walla ñalnde, walla aan ngaraa, ñallen, kiiren walla mbeeten « lamminde » e ittondirde kumpa.

Ko heewi ene yeewtetenoo ɗoon. Ko ɓenni, ko wuuraa jooni haa nii e ko ɗaminaa maa aroy yeeso. Ndeen, e Fuuta men, e sahaa ɓowɗi, so sukaaɓe payii dingirel, mawɓe njahondiratno, njooɗoo ene ɓokkoo, ene njeewta, ngam ustude tampere gese. So yahii haa ɓooyii, sayluru wutta, won heen, sabu tampere, puɗɗoo dooyaade. Nanaa wooda biyɗo « mi jofoyii, njiɗ-mi ko huudaade ». Sikke alaa, ɗum kam hannde nattii. Heddii noon, ko mbele koko nattini ɗum koo ɓuri ɗum walla jaasi ɗum nafoore. Eɗen nganndi kay, huunde fof ko e sahaa mum. Jamaanu fof kadi e yontidaaɓe e mum. Hannde, ko jamaanu karalle kese. Pinɗo e aduna mum fof, annda ko waali aduna goɗɗo jahantenooɗo duuɓi e kitaale hade daabaaji diwooji, deegooji walla kayooji arde. Ko huunde moƴƴere, sabu maa ittu yeeweende e kumpa keewnooka jolde hakkunde ɗanniiɓe e ɗannoraaɓe.

Kono tan dee, woto neɗɗo rew yomnaade tan haa duppa suudu mum. Sikke alaa, jooni, aɗa wonda e yimɓe tawa kaaldataa ko e woɗɓe. Aɗa jooɗoo e galle tawa ko  a jaltuɗo, ɓe ngondu-ɗaa ɓee tinaani. So en nanii « jooɗodaade e yimɓe tawa ko jaltuɗo » ko sabu neɗɗo wonaa tan ɓanndu nduu. Hakkille oo ko tergal kimmungal e aadee, hay sinno, ko tergal ngal yiyetaake. Mi juutnotaako ɗoon, sabu maa joom hakkillaaji en njokkitir miijooji mumen.

Eɗen keewi wiyde noon, « kasoo ɓurɗo bonde oo, ko kasoo hakkille ». Firti ko « naatneede e suudu ndu alaa damal alaa fallanteere » ko sokeede e kasoo, kono ɗaleede ene yaha e haajuuji mum tawa hakkille mum ene nanngaa ɓuri bonde. Waɗde naamnal ene e jeese men: « mbele en cikkaani, hannde, enen fof ko en sokaaɓe ? walla nii ko en sokiiɓe, woni, ko en sokɓe koye men »?.

Jaabawol am heen ko, ko en sokɓe hakkillaaji men. Seede mum tan ko caɗeele renndo men ɗee no mbayi heewde hannde nii, beeli fof ko ko ngowi, hakkillaaji fof ko ko njiiɓii, haajuuji fof ko ko ngaaynaa, jeewte nafooje fof ko ko ndeƴƴaa, alaa ko yeewtetee, alaa ko haalatee, so wonaa « whatsApp ko ko uddetee ». En ngoƴaaka « mbele waalo moƴƴii, mbele colli ŋoñaaki gese men maaro, walla holi feere cakkaten haa nguurden e oo koronaa donkanaaɗo ».

Ndeen ne dee kuutoragol men ɗii lay-layti renndo heewaani ko waɗi ngartam. Ko calminaali tan, tooñanngeeji, yanooji haa nii taƴ-enɗamaagu. Wasiya njiɗ-mi wasiyaade en ko « ngartiren hakkillaaji men. Paamen, moƴƴi e baaɗi tan ko ndu bonnaani ngesa maa ».

Ɗii lay-layti renndo, alaa heen fof ngol neɗɗo waawi seedtanaade moƴƴere walla bonannde, sabu enen, ko en huutortooɓe tan. En peewnaani, tee en pirtataa. Kala ko eɗen mbaɗa heen tan ko « kuutoro-ɗen ɗum kuutoragol moƴƴol, jannginoowol, pinndinoowol, jokkowol enɗam, baawngol lomtanaade en jeewte men hanki, nde mawɓe teddinnoo sukaaɓe, nde sukaaɓe kormii mawɓe, nde boombi e sagataaɓe kiirdatnoo yimde, amde e haaldude paykaaji tawa ene ndeeni ndimaagu mumen, mbaasen sokde koye men e geƴƴelle lay-layti renndo kaɓɓuɗi hakkillaaji ».

Malal Sammba GISE

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa