Kaaldigal : Mbar wontaani ƴiiwoonde saaynde ?

0
144

Mbele ko noon pot-ɗen hannde siforaade « kaaldigal ngenndi » urɓetenoo ngal oo dumunna fof, wonde wontii ƴiiwoonde saaynde, walla mbiyen tan ko e keneeli demminaare tan jeyanoo, kono ƴiiwoonde fadtanoonde ndee yettaaki tawo.

Eɗen nganndi ko ina tolnoo jooni e hitaande, luulndo ɗaɓɓiino yo gollotooɓe politigi kala njooɗodo ngam nanondirde e peeje kawraaɗe ngam yiilanaade leydi ndii laabi no ƴellitorii caggal teskaade iñcuru bonndu ndi leydi ndii wuurnoo caggal duuɓi sappo ngardiigu mbonngu. Ina limtee e ɗuum borjingol jawdi dowla e porlugol mum e nafoore heeriinde (ñawoore mum caggal losko Parlamaa ina hiisoo ɗum e ko ɓurata 90 miliyaar ugiya, etee gasaani tawo), jaɓɓugol hakkeeji aadee (bonaandeeji 89 e warngooji dewnooɗi heen inan puŋŋinii tawo, ndañanaaka safaara) batte njiyaagu e ɗawgol won leƴƴi e kinɗe e nder leydi ndii wontii dawrugol laamu, en limtaani noon iñcuru to bannge nguura, waasamgollaagu e ñawu Covid 19…

So tawii en kaalat goonga, e fuɗɗoode laamu nguu e gardiiɗo ɗum njattiniima no feewi sabu e miijo maɓɓe : « iñcuru alaa saka kaaldigal ina waɗee » kono caggal ɗuum, ɗo rewano fof, gardiiɗo leydi ndii jaɓii wonde won caɗeele ngoodi, kono ɗum ɗaɓɓi tan ko « diisnnondiral » ; luulndo ne jaabtorii ɗum ko wiyde « wiyeede ɗum diisnondiral walla kaaldigal fof foti e mum », ɓuri tiiɗde tan koko hebori wonde loowdi ndii. Neeɓaani partiiji luulndo ɗii e partiiji guuraniiɗi laamu nguu lelni goomu potngu lelnude kaayit peroowo laawol kaaldigal ngal. Ko ɗeeɗoo dame tati nanndiraa heen :

1. Ngootaagu ngenndi : ina nawori jojjanɗi aadee kala, gila e warngoonji, taccinaaɓe, batte njiyaagu, ɗawaaɓe, faltaaɓe ekn…jiidaani e geɗe jowitiiɗe e jaŋde e pinal;

2. Silsil demokarasii : laaɓal wooteeji, goomu wooteeji njaambureewu, wellitaare partiiji, ƴaañgol mum en to bannge ngalu ngu ɓe ngollorii, wellitaare jaayndeeji ekn…

3. Jiilgol moƴƴol fiyakuuji ndenndaandi : ɗum noddii hormaade jeyi ndenndaandi, haɓaade forlooɓe jawdi dowla, feccitaade e nuunɗal jawdi ndenndaandi, haɓaade waasam-ngollaagu sagataaɓe ekn… Ɗee geɗe fof noon luulndo holliri ko so tawii mawɗo leydi ndii qirraaki jaɓi ɗum en, alaa ɗo fayaaa tawo, etee hay so tawii o tawtoraaka kaaldigal ngal, maa o toɗɗoo neɗɗo e jaagorɗe laamu nguu potɗo jooɗonaade mo toon. Ɗum fof noon mawɗo leydi ndii jaɓii ɗuum haa addani goomu toppitiingu heblo kaaldigal ngal fuɗɗaade sakkude peeje no ɗum fof tabitiniraa.

Hawraama fotde 600 aadee maa tawtore kaaldigal ngal, heen 280 ngummotoo ko e partiiji, 320 heddiiɓe ɓee kebori ummoraade ko e renndo siwil en (senndikaaji, pelle ɗe ngonaa laamuyankooje, dente renndo, teelɗuɓe ɓe darnde mum en heɓtinaa ekn…) ; heen moɓɓolde fof hawraa, ko wuuraniiɓe laamu keɓi fof, luulndo heɓa ko foti noon; sabu faayanooma wuuraniiɓe laamu nguu njiɗnoo ko noddude heen yimɓe heewɓe ko ina abboo e ujunere mbele ina njoola luulndo ngoo, kono ɗuum riwtaa. Nanondiraa ko heen ceŋgal bismangal fof feccittee ko e potal hakkunde haaldooɓe ɓee. E nder dame tati udditanaaɗe kaaldigal ngal, heen damal fof waɗi ko tafirɗe tati, peccittooɗe tiitooɗe heen damal fof, jogiiɗe ardotooɓe mum e fillitooɓe mum heen geɗal fof koko feccitaa e potal. Ñalngu mbattindiingu nanngaangu nde kaaldigal ngal fuɗɗotoo ko ñalnde 27 mee 2022.

Kono ɗum fof ko waasnoonde hiisaade tuddinɓe e nder tanndalle ɗiɗi ɗee (luulndo e wuuraniiɓe laamu), tanndalde wuuraniinde laamu (keewal mum en jaɓri tan ko sabu gardiiɗo leydi ndii jaɓii) ndee kam bettaani sabu gila e fuɗɗoode ɓe ngonanaani ɗuum, sabu ɗum wonaa e nafoore maɓɓe sabu ɓe njiɗaa ko yiɗaa wayleede koo waylee, sabu maa wood ko bonnani ɓe (heewɓe e maɓɓe ko ceŋɗe laamu ɓennungu). Ko naññi yimɓe kay ko won e ceŋɗe jooɗtoraaɗe ko he luulndo njeyaa, won heen ko jaɓnooɓe caltii, won heen ɓe njaɓaano, caggal mum njaɓtori, kono tengiti ngal dow, ko cerindiiɗo hannde luulndo ngoo etee ina darii ina aybina ɗum. Laaɓanii yimɓe tan ko ardiiɓe ɗum ɓee ndaranii ko nafooje mum en hooram hoorameeje, hay so tawii njeeytotoo ko daranaade hinnde. Ɗee geɗe fof ndokkii mawɗo leydi ndii woytoraandu wonde kaaldigal ngal waawataa jooɗaade tawde anniya wonnoo ko renndinde yimɓe fof « won gedduɓe ɗum, won kadi heblotooɓe e geddude », kono woni goonga oo ko doole ɗe njiɗaa mbayliigu e nder leydi hee, yo ndi heddo e diiñaade ɗo gootel pooltiima waame ɗamamuya peeñnooɗo caggal loskooji parlamaa peewnooɗi e jiilgol laamu ɓennungu nguu.

Karlet mo laamu nguu waɗi oo e nanondiral e luulndo juɓɓingol kaaldigal, hollirii leefgol dowla oo sabu mum jebbilanaade « hinnde » e waasde teskaade muuyaaɗe keewal ɓesngu ɗum ko aada mo manaani dowla etee woɗɓe ina mbaawi ɗum ñemmbude .

Maamuudu H. Joob

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.