COÑCE : coñce jaŋtaaɗe

2
1331
Alkule nder ɗemngal Ilo

Coñce ! No ɗe ndaɗɗirta yonto e jamaanu ɗe mberta heen pinal ni. No ɗe njahdirta he duƴƴe hitaande ni, no ɗe nduƴƴirta taaɓe balɗe men ni.

Coñce ! No ɗe ngoobirta wutteeji joom ñalɗi e ñalaaɗe en ni. Ñalɗi Alla keewɗi ɗi limotaako, ɗo gooto kala anndi ko ñalaaɗe mum ni. Gila he taamakurunaaɓe haa he taamaaki, yahataa waɗɗaaki en. ɗo hiirde weli he dow garbuus, aɗa fawi telbuus aɗa fali kaabuus, ndifto ɗaa ngu, ngu waɗa guus. ɗoon so a sahanaama maa yuus.

Coñce ! No ɗe ndaɗɗirta yonto e jamaanu ɗe mberta heen pinal ni. No ɗe njahdirta he duƴƴe hitaande ni, no ɗe nduƴƴirta taaɓe balɗe men ni.

Coñce ! No ɗe ngoobirta wutteeji joom ñalɗi e ñalaaɗe en ni. Ñalɗi Alla keewɗi ɗi limotaako, ɗo gooto kala anndi ko ñalaaɗe mum ni. Gila he taamakurunaaɓe haa he taamaaki, yahataa waɗɗaaki en. ɗo hiirde weli he dow garbuus, aɗa fawi telbuus aɗa fali kaabuus, ndifto ɗaa ngu, ngu waɗa guus. ɗoon so a sahanaama maa yuus.

Coñce  coñce ! He daaɗe ɓoggooɓe jaaɓe e murotooɗe e eede e kelle e meeñelle. Coñce! He daaɗe ɗoofoyooɓe laalo. Ɗo debbo ñaagotoo seeree, gorko ñaagoo fiɗee yahre, hay ɗuum ne ko yahre bonnde. Coñce he dille fitiram golle fiytirooɓe maa fiytiraaɓe golle. Yeru ɗo sakke sakki feere ɗati ɗaatni fiytiraa kiwal. Sakke am nulaa heen fenti hello, waɗɗde sakke am gantinaani. Sakke soorii kolaaɗe liyii jimɗi dawol e joftorɗi. He ɗo baylo wayli mboɗeeri simki suɗi. wayli ɓaleeri duusi remooɓe e awooɓe e aynaaɓe. labbo labanii tugunnde ɓurɗi welde he bawɗi nguurndam, ɗo mbaggu fiyratee lukluru. Conce he daaɗe jooɗiiɓe yimooɓe njillu he “yilloo”. Joom cañe e baaji kelli e nammaadi, sañooɓe beɗi beediiɗi e ñorɗe  ñorkiniiɗe. Coñce haa ɗo baalnooɗo he naale fina he ñooltude joom geese, ŋottiliiɗo he sukku ina fooɗondira e dasnde gaara.

Coñce coñce! Coñce kadi, coñce!  Coñce haa haa ñalla waala, fina kadi dawta! No ɗe kettirta tuuba jaambaraagal ɗe eelta kullal makam joolooli, ɗe njabba gulle pale ɗe ngaawa janaale murle. Ɗe nawa nan-Allaɗe ngartira kabaaru ndimaagu. No ɗe kaccirta kalaaceni, kalaace lewre e weñaande e njooju e tammba kum e ɓammgal e ɓaar e yahataa-arataa ɗe mbaltoyaa he jiriile. Coñce kay! Coñce laafeteeɗe ngona kufune kuumeen, kufune kibbo kogolo kiiroowo, kufune bara buubel Sammba ruŋoo bonna. Joom losi e lonka goro e lonka dewo e finkalaare e kumi bannjuli. Kibbo coroowo he sore-ore, ladoowo e lade-lade, birgoowo he birge-birge, soppinoo waɗa he bore ngaari. Ngaari inna Alla yooɓoo durnaali haa nantina oolel jaraale.

Mbaɗen coñce he daaɗe cooji he nder cabbuli e cooji e ɗeeleeli jillotooɗi gure. Njeeɓen Haala Geno Gonnuɗo ko wonaano he konngol WON. Kaalen ko safi lamɗam lammi jaɓɓe, ko ina itta ɓiɗɗo gorko he reerde.

Aahah kay ! Coñce ! mbaɗen coñce, no ɗe kaalortoo he kunuɗe ñeeñɗuɓe,  no ɗe nanortoo he noppi fin’ɓe. So nagge barkinii soñca, so ngesa moƴƴi soñca, mayo ne ronkataa fiydude ñalaaɗe coñcuɗe. Mbaɗen coñce jammgaaɗe he alkule ndowgu Geno. Mbinnden alkule he ɗemngal Ilo.

Ko firti coñce ? Holi to coñce tawetee ?

Helmere coñce feeñi ko he wiɗtooji Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani nde ɓe piratnoo helmere farayse “littérature”. Tagi “littérature” firireede “coñce” soñcude loowdi mum. Soñcude (walla soñtude) woni loowde ko heewi, alɗude. Yeru : Ngesa ina soñca. Firti ko ina soña ko heewi hay so mawnaani, ina mowwa no feewi. Nagge ina wiyee ko soñtunge so tawii enge heewi kosam.

Coñce noon ina waɗi binndaaɗe ina waɗi jaŋtaaɗe. Ko heewi he coñce fulɓe ko jaŋtaaɗe Coñce maɓɓe ko huunde nde fotaani yeebeede ngam galɗugol majje e heewde ɗe nafoore, so ɗe ngonii ɗe dingiral sukaaɓe, so ɗe ngonii ɗe dingiral mawɓe (mbedda walla nder galleeji ekn.), ko ɗe  kuutorgal he kuutorɗe mahde neɗɗaagu pullo walla maande he maale  neɗɗaagu makko. Waɗde eɗen poti weeynude ɗeen coñce haa dow, ngam dartaade e foolde gostotooɗe ɗiɗi pinal men e neesu men.

He miijo am, waasde faamde maandaa dingiral addanii en yaawde wosteede e ɓelsude neɗɗaagu men. Mbunndi mbunndi dingiral wonaa waɗde cangarte : ko to dingiral neɗɗaagu e neɗɗaagal fuutanke mahetenoo. Dingiral ko jannginirde, nehirde, heblirde. Jinnaaɓe nehata, njannginta, keblata suka ko nder galle e dingiral kala. So suka yaltii galle fayata ko dingiral e saraaji dingiral, o tawa toon jimɗi e tinndi e daari e cifti e nganiika (wonannde ekkotooɓe haalde tawi puujaaki) e ganooje payka e puri e pabbooje, tawi ɗum fof ko mbunndi mbinndi coñce men jaŋtaaɗe; yanta  e pijirlooji men ɗi nganndu-ɗaa ko ɓaggorde heblo sukaaɓe, ina mballa suka no naatiri he aduna e no hisirta e boomooje e moobooje. Mboɗo yenanaa, so hawriino e faamde e harolliɗde e miijtaade e udditaare, dingiral ina waawnoo wallude diine faameede e saraade tawi wosteede nde jolaani heen. Ndeen noon ɗum wallitanno en no feewi he caɗeele dental fulɓe njogii hannde ngal: waɗi noon ko ceeraagu e luure keewɗe gaddotoo ɗum en ko seertude ganndal maa faamaamuya he yoga he fannuuji nguurndam walla seertude nafooje dañeteeɗe he huunde renndaande.

Kaalen hannde Dingiral sukaaɓe. ƴeewen eddaaji coñce taweteeɗe he dingiral sukaaɓe tawi eɗen pira ɗe hade men arde he silde ɗe ñalnde wonnde :

 Tinndi: tinndol ko huunde siimtaande tawi ko ko miillaande, kewu pentaaɗo, mo woodaani. Ñeñee he haala haa wela heɗaade. Soñcinee to loowdi haa waawa janngin’de maa waajaade heɗotooɓe

Daari: Daarol ko ciimtol huunde woodnde ɓemmunde ko ɓooyi. Ko ɗuum seerndi ɗum e tinndol. Haɗataa noon daaroowo ina waawi ɓeydude ko heewi he daarol mum haa wela heɗaade. ɓooya he ngaanndiiji.

Cifti: ko laaɓnde daɓɓe ɗe noɗɗo weddotoo kaaldiiɗo mum ngam ƴeewde so ina wiɗti

Kasi: kasi ko cifti njulliiɓe.

Puri: ko piyruɗi yeruuji. Yeru: “mehre woppaani wiige he wiinde”

Nganiika: ko konnguɗi beñaaɗi ɗi neɗɗo foti reftude tawi fuujaaki, ngam janngude haala.

Mogo: mawɓe men ina mogannoo geɗe kewooje he renndo ngam malluude woon he yimɓe mbele ina mbayloo walla yanaade won heen ekon.

–  Yoga he jimɗi: Naalaŋkooɓe heewɓe ƴoogata ko he dingiral. Sukaaɓe dingiral ndeen nganndaano baaluuji walla koledaraaji. Ko kamɓe njimantunoo koye maɓɓe ɓe ngamana koye maɓɓe tawi eɓe ɓaggii he pinal maɓɓe e neesu maɓɓe.

Aamadu Sammba Demmbele

2 JOWE

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.