Sih Sammba, udditanɗo ɗemɗe ngenndiije damal suudu sarɗi

1
1455
Sih Sammba udditanɗo ɗemɗe ngenndiije damal suudu sarɗi
Sih Sammba udditanɗo ɗemɗe ngenndiije damal suudu sarɗi

Sih Sammba wayniima jooni, e ooɗoo alet 8 siilo 2023. Neɗɗo moƴƴo, ganndiraaɗo heewde njalniika. Neɗɗo tiiɗɗo cehilaagal, nuunɗuɗo, jooltoowo hakkeeji, jaambaaro, pellitɗo, mo hakkille jaajɗo kono ŋeerɗo fiɓnde. O meeɗaa moyde ngool laawol e denndaangal golle makko, gila e nder renndo, walla to bannge politik, haa e nder jotondire makko cehilaagal.

Wallaahi, Sammba ko neɗɗo juumtuɗo, ko ngalu tiiɗngu. Ko o neɗɗo jankiniiɗo, jirwuɗo. Alla ine rokkunoo mo kattanɗe weytinde yimɓe. Ndeke alaa e sago sehilaaɓe makko, walla dañnooɓe fartaŋŋe anndude mo, ngoya mo.

Maayde aranii mo e nder sahaa jiiɓiiɗo, coklinɗo, ɗo muritaninaaɓe e sifaa kuuɓtodinɗo, haa arti noon e ɓesngu ɓoggeenaaɓe hatojinnoo e hakkillaaji juumtuɗi, jaajaɗi, baaɗi no hakkille Sih Sammba nii. Kono en njaɓrii Joomiraaɗo joom baawɗe Oo. En njettii Alla nde luɓiri en mo e mudda, artani mo ngam, eɗen nduwii, ƴellitde mo nder to ɓuri toowde he aljannaaji Mum.

Duwawuuji men faade e Kajjata Muusaa, jom suudu makko, faade e sukaaɓe makko, faade e denndaangal koreeji makko, faade e sehilaaɓe makko e musiɓɓe makko, faade e denndaangal ɓoggeenaaɓe e Muritani no diidorinoo. 

Sih Sammba waɗi jaŋde mum leslesre fof ko Ɓoggee, ko ɗoon o heɓiri sartifikaa e hitaande 1959, o tiindinaa to Kolees keso Saafiyee Koppolaani (Xavier Coppolani) ko idii ine wonta Liisee Rooso. Caggal nde o waɗi heblo makko to Duɗal Keblorgal Jannginooɓe (ENI), nguurndam makko fof o waɗi ɗum ko e janngingol, wondude e pellital, e yiɗde, e moƴƴingol. Nde o yahi alateret ɗo Liisee Ɓoggee ɗoo, o sosdi e huunde sehilaaɓe makko, Duɗal keeringal ɗo Ɓoggee e to Kayhayɗi.

O woniino tergal pellitngal nder Dillere ngenndiire demokaraasi (MND) gila nde sosaa ndee tan, o jeytoraa e denndaangal golle mum, e kareeli mum politik e senndikaa ɗi gollotooɓe leydi ndii mbaɗatnoo. Ko he nder ɗuum o toɗɗaa sarɗiyanke Ɓoggee e cili ɗiɗi, les wimmbu Dental Doole Demokaraasi (UFP), e ballal ɓesngu departemaa Ɓoggee, o naati Suudu sarɗi leydi makko ɗo o darii darnde teeŋtunde nde hay gooto humpaaka ndee. Nder teddungal o huuɓni doŋngal ɓesngu nguu toɗɗorinoo mo. Sih Sammba meeɗaa woorde laawol ngol sehilaaɓe mum waaɓe no Kajjata Maalik Jallo daranii hannde ngol, haa nde maayi. Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, haarna mo Aljanna. Aamiin.

Jibril Bekkaay Sih, denɗe, sehil maa, musiɗɗo maa.

YOWRE 1

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.