Huunde e nafooje korompolle

0
518
Clou de girofle - Korompolle
Clou de girofle - Korompolle

Korompolle njeyaa ko e ɓiɓɓe puɗi gummoriiɗi en leyɗeele fuɗnaange worgo. Ene wiyee, ɗiin puɗi ɓuri waawde fuɗde ko leydi mbiyeteendi Madagaskaar. Ndiin leydi ko duunde wonnde hedde Afrik Worgo, walla mbiyen, fuɗnaange leydi Nelson Manndelaa en. Keew-ɗen waɗde Korompolle tan ko he ataaye mbele ene uurna ɗum. Kono ko lekki cafroowi ko heewi e ɓanndu aadee. Maa en cifo ɗoo, seeɗa e nafooje kii lekki paayodinki.

Korompolle ene sarfiree rafiiji bayɗi no puƴe, haa teeŋti e puƴe gorɗuɗe. Ene safriree kadi ñiiƴe muusooje,  koppi walla jokki-terɗe muusooje, hoyre muusoore, ñawanɗe njogoram, sukundu ɓorotoondu e nguru ɓanndu. Korompolle ene safra kadi muusalla ɓanndu, waɗde ene moƴƴi e tampere.

Neɗɗo lawƴat ɗum haa laaɓa, waɗa he nokkuyel laaɓngel, yuppa heen ndiyam laaɓɗam, njareteeɗam. Woppa haa soofa, haa tuuta, ene yara heen sahaa e sahaa fof. Won kadi fasnooɓe ɗum haa tuuta, njoƴƴina haa ɓuuɓa ene njarda noon. Ene waawi kadi, so fasnaama haa fasii, walla soofnaama haa tuutii, feewniree kafe, walla lipton, walla waɗee kosam ene yaree. Korompolle ene moƴƴi e debbo, ene moƴƴi e gorko. Wonande gorko, ene ɓeyda kattanɗe mum, wonande debbo, ene walla ɗum e falaade muusallaaji e sahaa ellagol.

Eɗen nganndi tan noon, ko ɓurti heewde fof rufat. Ko ɗum waɗi, ɓurtinde moƴƴaani, haa teeŋti so feewnantee ɗum ko sukaaɓe ɓe njettaaki duuɓi 12, walla rewɓe sowiiɓe maa muyninooɓe.

Gonduɗo e muusalla reedu ko keew-ɗen wiyde estomaa koo, kañum ne ene foti reentaade yarde ko waɗaa korompolle.

Korompolle ene cafriree maɓɓo e paawngal : ko ndiyam waɗetee e nokkuyel. Waɗdee heen limoŋ. Waɗee jubbanngel korompolle, fasnee haa tuutii. So yuppaama, ɓeydee heen kudduyel njuumri. So joom mum yarii ɗum tan dañat jam. Gonduɗo e reedu wuttooru, ko nii huutorirtoo korompolle mbele daña jam :

O nokkat kudduyel korompolle, o una ɗum haa ɗigga, o waɗa e nokkuyel laaɓngel, o fasna ndiyam, o yuppa heen. O woppira noon hakke hojomaaji joyi walla jeegom, o yara.

Fiyooɓe mburu e defooɓe ene mbaawi kadi ɓeydude heen korompolle ngam uurnude ñaamdu nduu e alɗinde ɗum.

So tawii ko ñiiƴe neɗɗo muusata, o jaggat heen pottel, o nirkiraa ɗum peɗeeli makko haa wonta conndi, o waɗaa e dow ñiire muusoore ndee. So tawii noon ko ñiire dow, ko o moññi koo waawaa fawaade heen, o waɗat korompolle oo he ndiyam pasɗam. O fada haa waawa wuufaade, o wuufa heen hakke hojomaaji ɗiɗi.

Ko fayti noon e rafiiji njogoram, a jubbat heen seeɗa, coofnaa e ndiyam ngulɗam haa tuuta.  Mbaɗaa e nokkuyel laaɓngel, aɗa yara heen ñalawma fof laabi ɗiɗi. Kadi ene addana hunuko joom mum uurde. Sahaaji, ko hunuko luuɓata koo, saabotoo ɗum ko henndu ummiindu nder reedu rafaandu. Ngam safrude reedu rafaandu, wuttooru, yo neɗɗo oo fasnu jubbannde korompolle, waɗa e kaas ene yarda no jaroowo ataaye nii. So joom mum wondaani e rafi jabet ene waawi ɓeydude heen suukara seeɗa, haa yaroo, sabu won no fasirata, ene heewi haaɗde seeɗa. So tawii kadi ko jogiiɗo caɗeele dolgol walla dolngo, omo waawi ɓeydude heen kudduyel njuumri e limoŋ. Ene hasii, so omo wondunoo e maɓɓo kadi sellora. Won kadi ɗo nebam peewniraɗam korompolle yiytetee. So neɗɗo dañii heen wisii e mburu ene wallita e safaara kaa. Kala liggotooɗo liggeyaaji muusɗi, muusooji ɓanndu, ene wasiyaa nde yarata ko waɗaa Korompolle.

Annduɓe kollirii kadi, korompolle ene cafriree nguru ɓanndu. Kadi ene ɓeydoo ɗaatnude ɗum. Ngam ɗum laatoo, a wulnat korompolle walla coofnaa ɗum haa tuuta, ñeɗaa heen seeɗa njuppa e siwoo. Caggal nde looti-ɗaa haa laaɓ-ɗaa, njuurtaa e ɓanndu maa haa hawra, mbaasaa momtude ndiyam ɗam, padaa haa cojjaa. Duumiiɗo heen, ɓanndu mum heewaani waɗde puƴe. Yo Alla rokku en nande e faamde, ndewen, jibinana en ɓural e ɓamtaare. Aamiini.

Malal Sammba Gise

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.