Koolol 12-ɓol waɗi 2023 ko he Walaata

0
101
Koolol 12-ɓol waɗi hikka ko e Walaata
Koolol 12-ɓol waɗi hikka ko e Walaata

Hikka cabbi gorle kooli gure ganni ngarti ko e wuro Walaata, tuggude e ñalnde 8 haa 12 lewru bowte 2023. Ko ngol ɗoo waɗti koolol sappo e ɗiɗaɓol (12-ɓol). Muritani fof dillii, ñaamde alaa, yarde alaa, ɗoyngol alaa, wuuraa tan alhaali koolol ngol. Tuggude e pelle pine leydi ndii, naalaŋkooɓe, fitiram-golleeɓe, wanngotooɓe, julaŋkooɓe, goobooɓe, hilifaaɓe dawriyaŋkooɓe, hilifaaɓe aada haa e jaaydeyaŋkooɓe rajooji e teleeji ngenndi e to caggal leydi, ngarii nootitaade e kewu Walaata nguu.

Fedde Ɓamtaare Pulaar ne heedtaani heen caggal. Caggal darnde maantiniinde hakkunde mayre e ardorde jaagorde pinal, nde dañii neldude lappol ngol terɗe 12 e gardagol Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu e ballondiral Aysata Aamadu Bah( Caygal Dimal), Hammaat Mammadu Joop e Mohammedu Bookar Saane.

Hikka noon fedde ndee waylii sawru mbawgu. Nde neldi ko lawɓe 4 rewɓe yimooɓe e amooɓe, sukaa 2 yimooɓe duubirgol ngenndi e fitiram-golleeɓe 3 jogorɓe wejde ñeeñe mumen e luumo koolol ngol e tato huufooɓe golle ɗee. Koolol Wadaan e hitaande 2021, nde neldunoo ko awluɓe rewɓe e worɓe e wejooɓe.

Werlaaji ɗiɗi ngadii yahde walla fokkitde. Ɗi kirndi ko ñalnde 6 bowte 2023, heedde waktu jeegoɓo ŋakkuɗo seeɗa. Ɗi njolni ko huufooɓe golle ɗee e yimooɓe e fannuuji ɗiɗi ɗii. Ɗi mbaali ko e wuro Ashram, ɗi kacitoyii Kiifa. Ɗi ñalti e laawol ñalnde 7 bowte ndee, ɗi naatoroyi Walaata jamma. Ñalnde heen waalaa ko jamma cofel e kalumbal hade yimɓe ɓee dañde jippunde lakkitiinde e njaatigeeɓe moƴƴuɓe.

Werlaa tataɓo oo, nde wonnoo o leelii dañeede, o fokkiti ko hakkunde futuro e geeƴe ñalnde 6 ndee haa hannde. O naati Walaata ko subaka ñalnde 8 bowte ndee. Ko kamɓe fof njippodii ɗo gootel, kadi ndenndi denndaangal golle golleteeɗe ɗee.

Koolol ngol udditi e mbaydi laaɓtundi ko ñalnde 8 ndee. Subaka oo waɗii njimri wonande leƴƴi ɗii fof, dogdu gelooɗi e takko petelaaji to bannge rewo sahre ndee. Jamma mum, heedtinaaɓe fedde ndee e jimgol duubirgol hono Mohammedu Bookar Saane e Aysata Demmba Bah tawtoyi yimooɓe woɗɓe, arduɓe to bannge leƴƴi goɗɗi sooniŋkooɓe, jolfuɓe e safalɓe ngam yimdude e yeeso mawɗo leydi. Oon jamma, heewɓe ndañaani naatde sabu keewal yimɓe e ŋakkere tabitnde to bannge njuɓɓudi. Kala dañɗo ñalnde heen naatde ko ɓittondiraaɗo haa woŋki mum arti haa segene walla tawa ko dañde fartaŋŋe walleede. Kono kartal tan newnaani naatgol ngol.

Ko ñalnde 9 bowte, ko ndee woni nde diɗɗal Fedde Ɓamtaare Pulaar holliri ko joginoo e dow dingiral koolol Walaata. Rewɓe ɓee naatiri ko wutteeji daneeji e cuɗaaje ganni, ena tammbii lahe. Worɓe ɓee ne ngardi ko wutteeji rommbaluuji kecci, ena togni juuɗe e dow cabbi gaynirɗi. Ɗoon, hay so haalaaka, ena anndaa ko geɗe ngaynaaka njogori tabitineede ɗoon. To bannge loowdi, ndi ƴoogtaa ko e ketungol pinal fulɓe haŋki. No nagge, kullel ndiyam wontiri e juuɗe aadee. No nge ardi e juuɗe lawɓe haa no wattindorii e juuɗe aynaaɓe.

Hiirde ndee feeñninii geɗe keewɗe, paayondinɗe kono ende waawnoo ɓurde ɗoon ŋarɗude, so diɗɗal ngal wellitanooma, woppidanooma e sago mum walla tintiino memtagol garngol heen ngol gila ngal araani e dingiral.

Ñalnde 10, werlaaji gadinooɗi arde ɗii, kirndini yimɓe mumen e Walaata caggal bottaari, ngoppi ɗoon tato wejooɓe e werlaa mumen. Ɓeen ko ɗoon ngonata haa balɗe koolol ngol timma nde puɗɗoo hibitaade. Ɗi mbaaltoyi ñalnde heen ko Ayyuun El Atruus to galle Abuu Siidi Wele mo Jowol Sahre. Ko oon woni ɗoon nulaaɗo diiwananiijo (délégué régional) toppitiiɗo jippingol semmbeeji e ɓamtaare nokkuure. O jooɗanii ɗoon ko jaagorde geɗe nderndere leydi ndii e nder diiwaan Hood el Xarbi.

Ñalnde 11 bowte, nde lappol ngol waynii Ayyuun jofoyi ko Nuwaasot heedde waktuuji 22 kikiiɗe caggal nde ngol ƴaaŋi laabi celi Eeleega ngam jippinde paynooɗo Olologa.

Njillu e Walaata heewii tampere e caɗeele kono waɗanii Fedde Ɓamtaare Pulaar faayiida mawɗo teeŋti noon to bannge humpito. So nde huutoriima ngoon humpito maa wallu nde e ko fayi arde so Geno jaɓii.

Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.