Eddaaji ina naatnaatondira hono ko arata ɗoo koo:
1. Ceeraaɗo ceergal duttal. So gorko oo maayi ko adii nde edda makko joofata, omo egga faade e edda maayraaɗo, o eddinoo lebbi nay e balɗe sappo, tuggude ñalnde gorko oo maayi ndee, ngam ceergal duttal ko ñaawoore dewgal ina heddii e mum. So tawii ko ceeraaɗo taƴngal, oon eggataa faade e edda maayɗo, nde tawnoo o ronataa.
2. Ceeraaɗo eddinorii piilabbe haa dañi filayru wooturu walla ɗiɗi tan dartii ngam fiiɓtaade, o fuɗɗitoroo edda lebbi tati haa ɗi timma.
3. Ceeraaɗo mo fiilotaako ngam cukaaku walla mawngu, o eddinorii lebbi tati haa o dañi wooturu walla ɗiɗi o waɗti fiilaade, o woppat lebbi ɗii, o eddinoroo piilabbe haa ɗe timma tati. (Ko o eddinoo edda ceergal koo naatti teskeede. Hay so ko ñalawma gooto heddinoo heen, yo o fuɗɗito edda maayde ndee. Edda limirtee ko yiyde ƴiiƴam laabi tati e laaɓe mum en. So o yiyataa ɗam, ko laabi tati o eddinortoo.)
4. Ceeraaɗo eddinorii lebbi walla piilabbe, caggal ɗuum feeñani mo ko o cowiiɗo, edda mum timmata ko nde o jibini, ngam konngol Alla toowɗo Oo : “ rewɓe sowiiɓe edda mum en joofata ko nde njibini”
Tesko : So gorko yiɗii taaraade korɗo mum, yo o laɓɓitino so oon wonaa cowiiɗo walla piiliiɗo no rewɓe rimɓe ɓee nih. So tawii kadi ko o piilotooɗo yo o ƴeewtindo mo e fiilayru wooturu. So tawii ko o cowiiɗo yo o muñan mo haa o jibina, walla so tawii o filotaako ngam cukaaku walla mawngu, yo o muñan mo haa o yenanee. Alaa ko o woni, ngam konngol Nulaaɗo (JKM) wiyi : “cowiiɗo yaaɓetaake haa jibina. So o sowaaki noon ko fiilayru wooturu. humpiti ɗuum ko (Abuu Daawuuda e tuugnorgal moƴƴal) hono no waɗɗorii debbo dimo lelodaaɗo e dow jiiɓuya walla waawnere nih, walla jinaa nde o labsintee piilabbe tati so tawii ko o piilatooɗo, walla lebbi tati so tawii o fiilotaako, walla haa o jibina, so tawii ko o cowiiɗo, ngam konngol Nulaaɗo Alla (JKM) wiyiino : “kala goongɗinɗo Alla e ñalawma darnga, hoto o yarnu ndiyam ɓiy janano.” humpiti ɗum ko Termisiyyu, sellini ɗum ko Ibnu Hubbaan e konngol nulaaɗo kadi « Hoto yarnu ndiyam ngesa njanana. » (ko Haakim humpiti ndeeɗoo jangtoore waɗtindiinde).
MBAADI KESNAGOL
Mbaadi kesngu woni woɗɗitaade kala debbo kesniiɗo e kala ko ina addana hakkillaaji worɓe faade e mum.
Ina waɗɗii e debbo maayraaɗo kesnaniiɗo gorko mum nde wonata kittuɗo seeɗa e nder kesngu makko, tee o ɓoornotaako ko yooɗi, o fuuɗotaako, o finotaako, o memataa ko uuri, o ɓoornotaako cuɗaari, ngam konngol nulaaɗo Alla (JKM): « daganaaki debbo goongɗinɗo Alla e ñalawma darnga nde o bonkintoo ko ɓuri ɓalɗe tati so wonaa e saŋkaare joom galle makko. » Ɗuum ko lebbi nay e balɗe sappo, (jangtoore ndee ko hawraande).
E konngol Ummu Aɗiiyya: “ minen dee e min kaɗetenoo bonkinaade maayɗo ko ɓuri jammaaji tati, so wonaa e joom galle amen : oon ko lebbi nay e balɗe sappo min pinotaako, min ɓoornotaako comcol goobangol so wonaa comci kakindiiɗi. »
Hono no waɗɗorii e debbo kesniiɗo waasde yaltude galle mum, so o yaltii ngam sokla baɗɗiiɗo, hoto o waal toon ngam konngol nulaaɗo Alla (JKM) jaabinoo debbo biynooɗo ɗum ina hoota galle mum en tawi joom galle mum ina saŋkii : » ñiiɓ e nder galle mo ngullungu gorko maa taw maa e mum oo, haa edda ma joofa. » debbo oo wiyi : “ngeddinii-mi ɗoon lebbi nay e balɗe sappo. »
Jibril Muusaa Joop
