Koolol Eeleega-Gural wiltinii pulaagu ɗoon ɗo ɗaɗi ɗii maayaano

0
34
Koolol Gural Eeleega, ganniiru nagge
Koolol Gural Eeleega, ganniiru nagge

Golle kewu nguu kurmbitaa ko ñalnde 29 bowte 2023 to Galle Sukaaɓe Eeleega. Ɗe ngudditiraa ko Quraana tedduɗo e daande Mustafa Wul Haaj. Hoohooɓe heewɓe tawtoraama subaka oo. Ena e ɓeen Sileymaani Kan, gooto e teddiniraaɓe ñalɗi ɗii, Galle Siidi Amiin (yo yurmeende Geno won e mum), diisnondirɗo Waali Baraknaa, cukko meer Eeleega, sarɗiyaŋke Xaali Jallo, Ceerno Abdullaay Dooro Soh lollirɗo Bacca, Hammaat Mammadu Joop, Moodi Haawayel Jallo, Fari Jeeri Bah, Jallo Daawda Sammba, gardiiɗo Tabital Pulaagu, catal Muritani. Faayiida mum, jamaanu keewngu nootitiima haa nokku oo ɓitti, faaɗi, yimɓe ndoŋki toŋorɗe ɗo njooɗii. Yoga e ɓee ɗoo kadi ƴettii konngi ngam anndinde no faayiida ñalɗi ɗii fotiri mawnude e nafooje puɗɗiiɗe yiyeede e tijjaaɗe. Aamadu Demmba Bah gardiiɗo koolol ngol e Sileymaani Kan teddiniraaɗo ñalɗi ɗii ƴettii konngi kadi haala mumen teskinii, teskaama (maa en ngartu e konngol Aamadu Demmba Bah e mbaydi njaajndi, so Geno haajii). Abdullaay Mammadu Bah haalii e innde Haaruuna Rashiid Jallo, Yahya Wul Yuusuf e innde Galle Siidi Amiin e taworeede joom-suudu mum e sukaaɓe mum ɗiɗo debbo e gorko.

Huutoraa ko ɗemɗe ɗiɗi Arab e Pulaar so wonaa konngol hooreejo oo hono Aamadu Demmba Bah. Ngool ko e Farayse waɗaa. Denndaangal ko haalanoo, Abdullaay Mammadu Bah firii ɗum e Pulaar walla waɗti e Arab.

Caggal konngi ɗii, seedanteeje 5 ndokkiraama ɗoon e joɗnde ndee sabu teskeede golle joom mumen : Galle Siidi Amiin, Sheex Haybelti, Haaruuna Rashiid Jallo lollirɗo Moodi Haawayel Jallo, Fari Jeeri Bah e Sileymaan Kan lollirɗo Umaar Mammadu Kan.

Ko ɗoon golle subaka ɗee kaaɗi, jamaanu nguu ñaltoyi e nokku gooto haa heddii won e yimɓe seeɗa heeriiɓe. Kikiiɗe, ko fuku koyɗe hakkunde ceŋɗe  ɗiɗi. Jamma oo, Diɗɗal Jaalal jirwini haa ruuki, ɗoo e Eeleega.

Ñalnde 30 ndee, ko ñalawma mo Gural heerorii. Ko toon wejooji paytuɗi e ngaynaaka ko wayi no kocce peewnaaɗe ɗoon e diiwaan hee walla e jinnditorɗe ɗe pulaagu heewi yiyreede, mbaɗaa. Ɗuum jiidaa e lawɓe ɗiɗo Kaliilu Wañ e Hammadi Sammba Jum, ummiiɓe gila Nuwaasot ena ngaddi geɗe mumen haa timmi. Ko ɗoon kadi jeewte ɗee mbaɗaa. Yeewtere adannde ndee fayti ko e ɗemɗe neeniije. Yeewti nde ko Sileymaani Kan. So baabooy Gellaay Aali Faal, gorko Aram Sahre nanngii jimol Demmba Jeey e Fallemme won ɗo o wiyata ko Abdul Demmba e Abbaas nganndi maayo, njaabanaa maayo. Ñalnde heen ne, jamaanu nguu humpitiima wonde Sileymaani Kan ena anndi daartol ɗemɗe neeniije Muritani, ena tampi e majje gila e ko suuɗii heen haa e ko fuŋŋinii heen. Hade makko jolde e toɓɓere ndee, o adii waɗde ko njettoor keeriiɗo feewde ardiiɓe  ñalɗi ɗii sabu teddungal ngal ɓe ndokki mo, kaŋko Sileymaani Kan lollirɗo Umaar Mammadu Kan walla Giɗaaɗo so teddinirde mo faayiida koolol ngol. Nde Kanyel arti e nehaande yeewtere mum, siloyiima to woɗɗi gila e ɓakke kecce Fedde Ɓamtaare Pulaar, golle gollanooɗe, sippirooji e caɗeele kawraaɗe haa yettii ñalnde ɗuɗal ɗemɗe ngenndiiji ngal udditaa e hitaande 1999. O sakkitorii ko waɗde eeraango feewde joom ɗemɗe en ɓee nde tiiɗnotoo e heblude ɓesnguuji mumen sabu golle ena keddii tawo. Usmaan Sileymaani Kan, ɓiyiiko, ko gooto e njeñtudi duɗe ɗemɗe ngenndiije ɗee, waɗi heen teskuya laaɓtuɗo.

Oon yahri ko karallaagal diwooje etee duɗal mum leslesal fuɗɗorii ko pulaar.

Yeewtere ɗiɗaɓere ndee faytunoo ko e sohre Nagge (sirlu). Ndeen ƴetti ɗum ko Njaay Saydu Aamadu lollirɗo Gelongal Fuuta.

“ En njeewtiraani ko fayti e nagge sabu en ɓurde anndude nagge walla ɓurde faggaade ɗum sabu eɗen nganndi nde nayi ngoodi e nder leydi Muitani ndee, ɗoo humpaaka, nde annduɓe jawdi peeñi ndee ne nokku oo ɗoo kadi ɗawaaka. Naatir-ɗen ko to bannge pinal e to Sohre Leñol. Kono ko adii nde naatanten mbunndi-mbunndi yeewtere ndee, njubben e daartol anndiraaɓe nagge, waɗɓe nagge nagge e naftoriiɓe nge so Fulɓe hay so en njuutnaaki.

Caggal yeewtere ndee, won rokkaaɓe konngol ko wayi no sarɗiyaŋke Xaali Jallo, Pr Abdullaay Dooro lollirɗo Bacca e Jallo Daawda Sammba. Sarɗiyaŋke oo hono  Xaali Jallo huccitini konngol mum ko e sukaaɓe teeŋti e to bannge nehdi, hurum e njurum feewde e mawɓe. Abdullaay Dooro wiyi ko kañum woniraano haalde kono ena wasiyoo nde Fulɓe nangtotoo e faayidaaji mumen moƴƴi gacce e pasiraagal, tiiɗnoo e ɗemngal mumen nde tawnoo kala ko jullaare ɓooyi e ndiyam wontataa nooroo. E ko refti heen, woto ɓiɓɓe fulɓe puuynu gannde mum haŋki sabu ko holliraa ɗoon koo ko wiɗto mawngo feeñnini ɗum.

To bannge Jallo Daawda Sammba, eeraango makko ɓuri naayoraade ko yo yimɓe nooto e Tabital Pulaagu, ko fedde mumen. Caggal ɗum, teddiniraaɓe ñalɗi ɗii njahi, njuurnoyii wejooji baɗaaɗi ɗii, ngarti. Golle subaka ɗee ko ɗoon kadi ndartii, yimɓe ngottoyii. Woon e arnooɓe, ko ɗoon tan mbaynorii, ndañaani artude to dingiral kewu ngal sabu golle paɗtuɗe ɗumen.

Caggal juulal takkusaan, jamaanu nguu arti, golle puɗɗitii. Ko ndeen woni nde seedanteeje goɗɗe ndokkiraa : Bah Alasan Aamadu, Mahi Umaar Siidi, Soh Mohammed Naawel, Sileymaani Demmbele, Sakkuji Yero Sih. Ko ɗoon ne kadi njeenaaje fukuyankooɓe ndokkiraa.

Nde seedanteeje ɗee e njeenaaje ɗee ngasdata tawi ko futuro yonii, yimɓe ndartini njuuli, njokki golle. Uddi golle e ɗeen kikiiɗe ko seppo ganni tawi njuɓɓini ngo ko rewɓe Eeleega e Gural ŋarɗuɓe, ñaantiiɓe, ñaaƴirooɓe pulareeje e payka. Ballal Beɗel-Alla teskaama e nder golle ɗee.

Caggal kiraaɗe, ko Diɗɗal Lobbudu Ibraahiima Lih, diiri Jibi Hammee Lih, jatti Abuu Bakri Lih naati dingiral, siftini, softini, weltini. Diɗɗal ngal wiyetee ko Salayel e gardagol Abuu Hammee Lih.

Njaay Saydu Aamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.