E lebbi cakkitiiɗi ɗii, nder mbeddaaji Nuwaasoot e Nuwaadibu, njiylawu tumarankooɓe ummoriiɓe worgo Saharaa, wayi ko no raddo yimɓe nii. Otooji polis e gardeeɓe inan tan njirloo nder leeɗe, kala ɗo kawri e mo ɓe kaandinaani wonde muritaninaajo, ɓe liñcita geɗe mum, ɓe nannga ɗum e dow fenaande. Hay so ɗum wonaa huunde hesere he Muritani, ɗum ɓeydiima teeŋtude no feewi, gila laamu leydi ndii siifondiri e Dental Orop (UE) nanondiral ngam faddanaade ɗum uujuuɓe rewrooɓe tufɗe leydi ndii. Laamu nguu fof e wasoraade faddiima ko ine abboo e 30 000 neɗɗo he nder lebbi nay (ɗum yerondiri ko e ustagol fotde tataɓal taccirtunooɓe ɗoo faade duuɗe Kanari, sibi ko 33,8%), mbele ɗum fof ine jari, so ƴeewaama ndii njeñtudi hebraa ko jaɓɓugol hakkeeji aadee e neɗɗaagu e ndimaagu yimɓe.
Leepte puŋŋiniiɗe : piɓondiral Muritani – Orop
Hankadi ko Muritani woni coktirgal e kannat politik leyɗe Orop paatuɗo e uujo wujjitaango. Njoɓdi mum, ko dokkal ko ine ɓura 312 miliyoŋ oroo (hedde 150 miliyaar ugiyaa ɓooyɗo), ellee Muritani jaɓii wonde bees, walla sanndarma tufɗe fiiltiingo Atalantik, e wiyde winndannde ñiŋoore yaltunde e jaaynde Quotidien de Nouakchott. Njoɓdi mum kadi ko goomu polis jirlotooɗi (patrouilles) baɗdaaɗi e reenooɓe Guardia espñoolnaaɓe, nokkuuji dummbirɗi ɓittuɗi, e diiwgol cente – cente yimɓe faade Mali e Senagaal.
Ɗuum addani Pedro Sánchez, mawɗo jaagorɗe Espaañ, nde ari Muritani njillu e lewru sulyee 2025 (morso), jaarde tiiɗnaare Muritani, nde o haalata haala “uujo yuɓɓinaango”. Ko wuuraa koo noon ine woɗɗi ɗuum, kono seedeeji keewɗi njangtii ko goɗɗum. Yeru, biyeteeɗo Saalif Jallo, ginenaajo tacciniraaɗo Mali, mo jaaynde Initiatives News jokkondirnoo wiyi : “Ɓe njolnii kam, ɓe calii hay mi habra galle am”. Seedanfaaguuji baaɗi noon ine keewi : ɓorƴitgol jawɗeele, ndoolndoolaagu, hay Muritaniiɓe ndiiworaama heen sabu caɗeele binnditagol, e wiyde Kaali Jallo, carɗoowo.
Njaru oo politik kisal to bannge renndo
Pelle ɗe ngonaa laamu (ONG) njoopiima jaɓɓugol jojjanɗe aadee baŋ-yoo-baŋ. “Hay mooliiɓe jogiiɓe kaayitaaji dewɗi laawol, tawetee ko haa nder galleeji mum”, e wiyde Mammadu Boobo Ba, hooreejo Diiso ginenaaɓe he Muritani. He lewru morso (sulyee) 2025, Fedde Uujo Hakkunde Leyɗe (OIM) nawtii 36 ginenaajo leydi mum en, kono ɓe ɗalii capanɗe ginenaaɓe ɓe ngalaa hay huunde ine ñola nder kasooji, walla ɗaaya nder mbeddaaji gure keerol Senegaal, baaɗe no Rooso.
Kono kadi laawol Kanari, laawol ɓurngol waawde warde e aduna hee, ine jokki e warde. E hitaande 2024 ndee, fotde 10 000 uujooɓe wujjittooɓe majjuɓe, mbinnditaama. Fotde capanɗe njoyo e maɓɓe (50) njooliima tolno Saharaa hirnaange.Ko ɗuum addannoo Maria Ayuk, debbo almaañnaajo bittoowo, mo Deutsche Welle ƴettiti haala mum, wiyde “Uddude keeri hakkunde leyɗe ñawndataa hay batte, ɓeydotoo boom ko tooknude laawol ngol”.
Ngaanummaaji Muritani : ndimaagu walla kaalis
Wonande Nuwaasoot, suɓaade hakkunde ɗee geɗe ɗiɗi, hakkude reende ndimaagu mum walla heɓde kaalis, ko huunde saɗnde. Ko goonga kaalis mo Orop rokkata ɗum oo ine walla ceŋɗe faggudu guurwuure leydi ndii (jolngo, kisal geese ekn.), hono no nanondire nay ciifdaaɗe e Espaañ e lewru morso (sulyee) ɗee, kolliri ɗum nii. Bannge goɗɗo oo, oo politik ine boni e jokkondiral e leyɗe worgo Saharaa, ɗe jiidi daartol ɗee, tee ine fusa renndo mum. Ko ɗuum addani dipolomaat gooto afirik-worgo saharanaajo (mo yiɗaa innde mum sowtee) : “Ndi waawaa dartoraade tan piggal”.
Kono tan geɗe ɗee nana ɓurta, tee “ko heewi fof noon rufat”. Ko ɗuum addannoo Dental Senegaalnaaɓe he Muritani (Fédération des Sénégalais en Mauritanie) noddude he geddo waktuuji 48 he lewru sulyee ɓennundu nduu, ngam ñiŋde nanngugol senegaalnaaɓe ngol rewaani laawol. Ɗuum kadi addani jaaynoowo gooto Muritaninaajo werlaade ngal ɗoo naamnal : ”So koreeji men wonɓe Koddiwaar walla Senegaal leeɓtaama noon, hol ko kaalaten ?”
Won wasiyiiɓe waylude darnde. E miijo Fidel Amakye Owusu karallo ginenaajo, “laabi uujo dagiiɗi ine poti udditeede, kadi ƴellitaare faggudu toppitee, kaalisaaji mbaɗee heen ”. Dental Orop kañum ne haalii haala waɗande cukaagu eɓɓaaɗe, kono kaalis tottaaɗo oo – 210 miliyoŋ nder 500 miliyoŋ oroo – ine famɗi so ƴeewdaama e kaalis baɗaaɗo he kisal oo.
Muritani ine foti suɓaade : maa jokkii wonde faddorde Orop, e bonnude innde mum, walla daranoo politik uujo kormiiɗo aadaaji mum, kormiiɗo heediiɓe mum, hono no tonngiri ɗum jaagorɗo ɓooyɗo : “ndimaagu aadee termondirtaako. Ngu reenete.”
Ɗo pick-upaaji njokki yirlaade nder mbedayon Sebka e Nuwaadibu ɗoo, yimɓe ine njokki naamnaade : hol to Muritani faadi e oo ngal puuntondiral ɗo kaalis Oropnaaɓe soodirtee deeƴre nde juutataa, e ɗo baɗte taƴenɗamaagu e ɓeydagol lohnude e lorde ngootaagu ngenndi mbaawi naatnude jiiɓru nder leydi, duuɓi e kitaale safraaka. Mbele baɗte kay kaalisal Orop tottata kal maa wood ko ɓeydi boom, walla battini he nguurndam leydi ndii ? Mbele ko kal jogori bonnude koo ɓurataa heewde e ko kal naftoraa koo ?
Bookara Aamadu Bah
