Naange nge njyaten e dow koyemen nge, ko deental keneeli keewɗi (gaasuuji keewɗi): ene tawee heen henndu ndiyameeru (gaas* ndiyameejo) wiyeteendu “hydrogène” e ɗemɗe tuubakooɓe, gaas biyeteeɗo eeliyom*, gaas asot*, gaas ƴulɓe (gaas Karbonik*), gaas nafnuurndam (gaas oksiseen*). Inɗe maantoraaɗe (*), wonaa inɗe fulfulde (wonaa pulal): ko konnguɗi leyɗeele tuubakooɓe, kono ko konnguɗi ganndal, hay gooto jeyaa, yimɓe fof ena mbaawi huutoraade ɗi;

A min ɗistana on ndeeɗoo winndannde yollaanonde ɗoo ñalnde 18 ut 2010. Hawrunoo ko e lewru koorka.  Eɗen nduwaanoo denndaangal juulɓe, haa teeŋti e wanngotooɓe e lowre ndee, cellal mawngal e softeende e kattanɗe hoorde nduu lewru teddundu ! Taree : 

Ɓaawo janngo, (woni ɗoo e duuɓi seeɗa) nguurndam haa cay ! Ɗum dey ɓuri wiyeede « aadee heddoraa ko duuɓi 100 fat ! ». 

Tuggi 23 haa24 suliyee 2010 sifaa Hannki pinal Hannde yilliima e wuro Oolo Oologa e bismaango ADSCO.

Sete o jaɓɓaama jaɓɓungal jooɗngal tuggi guduroŋ fayde wuro. Ummaade guduroŋ to ko otooji ɓe njaɓɓoraa, fayde nder wuro to ko pucci, naatirde  wuro ngo ko yimɓe dariiɓe e mbedda, ɓe na bannge nano, ɓeya ina ngoni bannge ñaamo.

Ɗii duuɓi jawtuɗi winndere ndee kala ina faayani ngonka Leydi men ndii. Ɗum saabiima batuuji winndere e tuugnorɗe e nanondire hakkunde leyɗe : ɗuum woni ko anndiraa ɓeydagol nguleeki weeyo ngol biimtagol cuurkiiji gaas karbonik kam e bonnugol dunli ekn caabii. Yimɓe njeertinaama ko ɓooyi, ɗee geɗe ina mbaawi saabaade « kawjugol ngonka weeyo », woni yimɓe mbaɗta yiyde toɓooli ɓurtuɗi e nokkuuji olnooɗi, walla yooro e nokkuuji leppunooɗi …

Ñalnde 5 ut, hooreejo leydi ndi hono Muhammed wul Abdel Asiis, waɗii yeewtere mawnde to Galle Mooɓondire (Palais des Congrès) ngam mawninde toɗɗegol mum e gardagol leydi ndi. E nder ɗuum o heɓii jaabtaade naamne huunde e jaayndiyankooɓe. O fuɗɗorii ko wiyde “nii rawane, ñalnde 5 ut 2009 ƴettu-mi golle hooreyaagal leydi ndi, caggal woote juɓɓinanooɗe ñalnde 18 sulyee 2009”.

Hitaande kala aksidaaji ɗaɗngaanndiiji ina njooɓoo yimɓe heewɓe. E leydi men he, alaa e men mo waasraani noon horeeru mum, maa sehil mum … Heedi wonde tan ko maayde peral : neɗɗo ina yahatnoo tan haa yana ; walla ina haalatnoo tan haa hawra e joomum mum ekn …  KO sabu nguuɗoo ñawu hulɓinaade addani ngu waɗaneede ñalawma no woorunoo, tawi ko haala maggu tan haaletee heen, nguun âlngu woni 29 oktoobar garoowo o.

Hankadi, kala Senegaalnaajo jogiiɗo ordinateer e internet ina waawi winndondirde e cinndel (telefoŋ portaabal) mesasuuji daɓɓi, ko anndiraa SMS (Short message service). Ko ñalnde altine 26 sulyee 2010 Google hurmbiti ooɗoo sarwiis keso wonande Senegaal. O wiyetee ko Gmail sms. Ɗum noon, Senegaalnaaɓe kala huutortooɓe ooɗoo Gmail sms (neldirgel ɓatakeeji Google)

Batu 18ɓu jowitiingu e Sida jooɗiima to wuro ina wiyee Vienne to leydi Otris, tuggi  18 haa 23 sulyee 2010 . Udditi ngu ko Kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe e hoore mum, hono Ban Ki Moon. Ko ina wona 20 000 neɗɗo ina tawtoraa : karalleeɓe cellal, wiɗtooɓe, jeyaaɓe e pelle, wonduɓe e rafi o ekn …

Kayre ɓuri koode ganndaaɗe ɗee kala teddude to woɗɗi. Annduɓe ko fayti e kuule kammu (astoronomi) ceediima e lonngorɗe mum en ɓooɗde gaas mawnde, fooynunde (leernde) no feewi, e nder ruulngo wiyeteengo Tarentule. Ina sikkaa hono mayre e teddude meeɗaa yiyeede. Ɓe kuutorii ko lonngorɗe teleskop Ƴeewirde Orop worgo (ESO), kam e lonngorɗe teleskop biyeteeɗo Hubble.

Hol ko addi oo fitina ? Jeyi ndee finnere ko caɗeele kuuraa. Ko ina wona dumunna, gila kawgel fuku winndere ɓenni, Ndakaaru e won e nokkuuji Senegaal ndonkii heɓirde kuraa no haanirta nii, ko ina yaha tan, ina arta ; won ɓe keɓataa kuraa hay waktuuji 5 e ñalawma.