Tostan fedde nde wonaa laamuyankoore sosaande e hitaande 1991 to Senegaal e gardagol Molly Melching, arnde e Moritani e hitaande 2007 e nanondiral golladagol e Unicef, kam e Leydi Moritani, nde nganndu-ɗaa jooɗorde mum woni ko Eeleega diiwaan Barakna, yuɓɓinii pottital mum tataɓal ñalnde 29 marse 2012 to Haayre golleere wuro na’i e nder falnde Bahbahɓe e tawtoragol nulaaɓe capanɗe jeegom gure, ummiiɓe e nder pale Eeleega, Maktaa lahjaar, Ɓoggee, Daarel Barka , Bahbahɓe e Mbaañ.

Jaangol ina uddita hakkille, ina ɓeyda ƴoƴre : ko ɗum woni tonngol wiɗto ganngal waɗaango (kadi) to Amerik, bayyinaango e jaaynde wiyeteende Psychological Reports. Wiɗto ngoo waɗaa ko e nder dowlaaji 48 jeyaaɗi e Dental leyɗe Amerik (USA). Ngo feeñninii wonde yimɓe hoɗɓe e nokkuuji ɓurɗi ɓuuɓde ɗii,

Ahmed wul Abdallaahi woniino Jooɗaniiɗo keeriiɗo Koolaaɗo Kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe to Afrik hirnaange, to Somaali, e to Burunndi ; hannde ko kanko ardii nokku biyeteeɗo Centre-4S (Centre des stratégies pour la sécurité Sahel Sahara) jooɗiiɗo e Nuwaasoot. 

E miijo Ahmedu wul Abdallaahi, hare ownugol (AQMI …) ina yejjitina yimɓe musiiba ɓurɗo bonde, so njulaagu dorog. 

Mbiya-ɗen ko ñalnde 25 marse woni ñalngu beldital ngenndi. Nguu ñalngu, hawriti ko e ñalawma njuulu Kayhayɗi ganndaaɗo oo, oon ñalawma hitaande 2009, mo Muhammed wul Abdel Asiis, tawi ina woni seneraal, yiylotonoo dagnude hoore mum to bannge politik, ina ndaara mbele wondiiɓe mum e haɓdiiɓe mum ina kooloo ɗum.

Laurent Correau (RFI) : Ina wiyee ko a dono Abdullaay Wad. FAL 2012 en ina mbiya nii « wootooɓe ɓee poti suɓaade ko lekki kono wonaa kobjal mum ». Hol ko njaaboto-ɗaa heen ? Aɗa seerti e Abdullaay Wad ?

Macky Sall : E miijo am, miɗo seerti e Abdullaay Wad no feewi, tagooje fof nii ina ceerti. 

Mali ina foti yuɓɓinde woote toɗɗagol hooreejo leydi e lewru suwee arooru nduu, rewo leydi ndii fof wonde e wolde. Gila 17 saawiyee ɓennuɗo oo, Dillere Ndimaagu Asawad (MNLA) yantude e rebelaaji Tuwaareg goɗɗi ko ƴettuɓe fetel ngam heɓde ndimaagu oon diiwaan.

So won wiyatnooɓe haɗi Aamadu Tumaani Tuure dartinde hare murto Tuwaareg en ndee, ko haa daña hujja no heddorii e laamu, sibu ende haɗa juɓɓingol woote moƴƴol, Aamadu Tumaani hollitii ɓe woote ɗee ko baɗooje, tee kañum ko jahoowo, heddaaki e laamu. 

E hitaande 2008, njuɓɓudi laamu ngarwaniiri e nder taariik Moritani tuugiindi e demakaraasi, follaama e gardagol Seneraal Muhammed wul Abdel Ajiiju, e dow woytoraandu wonde « kisal alaa e leydi hee sabu Al Kaydaa, sabu calɗi ɓurɗi tiiɗde e leydi hee ndokkaama arani en (ɓaleeɓe) e wujjooɓe jawdi laamu ekn…. ».

E nder njimri Baabooy Gellaay, gorko Aram Sahre ɓuri Goorumma (yo Alla yurmo mo kadi yaafoo mo), won ɗo o yimata heen jimol Balla Jeerel : ceɗɗo waawaa ndiyam. O yimii no Ceɗɗo ummorinoo gila Jolof, no ardi e wuro subalɓe, jippii e galle Jaaltaaɓe, Sammba-ngaari-maayo, daddo mo ñaamaa saayna haa e neemaaji ɗi tawnoo ɗoon. O haali heen hakkunde Balla e Faatimata, diwo joom wonngeela,

Hol ko woni njulli ? Gollal ngal ina heewi inɗe : Duhaade, ɓoornaade, haddaade, ɓamde tuuba, biiwgal, jarle, yahde fuɗnaange wuro, yahde mbaara, naatde sukkere, heɓtude worɓe, juulneede, sunnineede. Ko adii fof, ina haani ciftinen wonde naatde sukkere ko e tawaangal hirnaange Afrik gila e yonta niɓɓi. E nder ɗiin renndooji ɓooyɗi, naatde sukkere firti ko yaltude e duuɓi cukaagu, ina naata e duuɓi cagataagal,

FONADH - hono dental pelle ngenndiije toppitiiɗe jojjanɗe aadee e Muritani – yuɓɓinii ñalɗi heblo tuggi ñande 12 haa ñande 17 lewru marse hitaande 2012 : to Bahbahɓe (12 haa 14/03/2012) : wonande jeyaaɓe Bahbahɓe e ummiiɓe Kayhayɗi, e to Rooso (15 haa 17/03/2012) : wonande jeyaaɓe Rooso e ummiiɓe Ɓoggee.

Lebbi 42 (capanɗe nay e ɗiɗi) walla mbiyen duuɓi tati e feccere ko Abdel Asiis heɓti laamu e juuɗe persidaa Siidi Wul Seek Abdallaahi. E seppo adano huunde e woownooɓe foɓɓande laamɓe arɓe kala njuɓɓinnoo ñalnde 7 ut 2008, Asiis wiyiino : “ma mi ñawndu caɗeele mon kala!”. E kampaañ mo o umminnoo tuggi ndeen haa nde o “toɗɗaa” e “woote kaawis”, o seeraani e wiyde wonde o ari ko haɓɗe e bonannde e bonnooɓe e artirde goonga. 

Alaa ko laatii e podooje

Muritaninaaɓe artiraaɓe, ɓooyii wullude mette mum en e hollitde anniya mum en yiɗde hollitde ɗeen mette. Ko ɗuum woni ko ɓe mbaɗi ñalnde 9 saawiyee 2012, sibu ɓe ceppii e mbeddaaji Nuwaasoot ngam ɗaɓɓude jooltugol hakkeeji maɓɓe. Ɓe njoofoyi ko to Asaambele Ngenndi, ngam ɗaɓɓude e laamu Muritani nde ɗooftotoo podooje mum e ko huninoo e nanondiral nanondiral hakkunde mum HCR e laamu Senegaal.