E oo subaka dewo, 05 lewru mbooy hitaande 2006, fulɓe mbaasii sagata mo ndewaani ñamaande. Fulɓe mbaasii ko weeɓaani heɓtude. Fulbe mbaasii ɗo lekki maamaawi, mawki, ɓesnoowi, ki ɓesnoore mum siilataa, teelnooki e nder yolnde jeereende. Fulɓe kordaama ɗo weendu mawndu, ɓuuɓndu, deeƴndu wonnoondu faabu e daɗdorde lohbe e ɗomɗube e nder yolnde mawnde nde keeri ngalaa, jaaynde woodaani : « So lekki mawki yanii, colli keewɗi mbeemat ».
« Nde leñol wuurata wona leñol nannga daarorgal mum e hakkunde leƴƴi guurɗi e les naange Alla he ko maa ɓiɗɓe mum ngaawee e gulle ƴiiƴam e warñeende sabu hakke hokketaake, teettete ; ko ɗum addi sippirooji njiyaten ɗi na mbaɗa ñalnde kala e winndere he »
Holi Yero Dooro Jallo
Yero Dooro Jallo yiyi aduna ko e nokku biyeteeɗo Beyi Lugge, e nder falnde Magaama, diiwaan Gorgol Muritani. Nde o heɓi duubi jeegom, o waɗaa e alluwal ɓuraana. Adii winndande mo alkulal ko kaaw makko ena wiyee Mammadu Goral. Nde o ummii e juuɗe oon, o fayi ko to wiyetee Lammbaango, e nder dowla Senegaal. Ngoon ko wuro tooroɓɓe. Caggal ɗum, o fayti Beeli Nayɗe. Nde Yero ummii kadi e Beeli Nayɗe ruttitii ko Muritani e wuro wiyeteengo Taasoor, ngam jokkude jaŋde e juuɗe kaaw makko goɗɗo. Caggal Taasoor, Yero arti e Senegaal e wuro Maatam, naati ɗoon e duɗal arab. Ko ɗoon o waynorii, ngam yahde Misra. Kono e kaayitaaji makko laawɗinaaɗi, o jibinaa ko e hitaande 1947 e wuro Lummbol Sammba Abdul e nder falnde Wuro Soogi, to diiwaan Maatam Senegaal. Hakkunde maayirɗe hitaande 1959 e darorɗe hitaande 1960, o ummanii laawol feewde Misra. O yettoyii Ejipte (Egypte) walla Misira ko e hitaande 1966, caggal nde o waɗi duuɓi jeegom e laawol.
– e hitaande 1966, o winndii e duɗal biyeengal « Al ashaara »;
– e hitaande 1968, o heɓi « berwe » makko;
– e hitaande 1972, o fooɗi « bak« , o fiyi e jiifa, tawi alanaa mo tanaa;
– e hitaande 1973, o winndii e duɗal jaabi- haaɗtirde Ejipte
– e hitaande 1978, o heɓi « lisaas » makko.
O yuɓɓinii jeewte Pulaar e rajo Keer tuggude hitaande 1970 haa hitaande 1981. Omo jeyaa e adduɓe miijo e darnde haa Kawtal Janngooɓe Pulaar e Leyɗe aarabeeɓe sosaa. Ko kanko wonnoo kalfinaaɗo jaŋde e pinal fedde nde. O woniino kadi gardiiɗo jaaynde wiyeteende Peeral. Yero ko winndiyanke mawɗo. Gila omo woni to leyɗeele Aarabeeɓe. O winndii defte keewɗe, ganndaaɗe, kuutoraaɗe sanne e nder ɓiɓɓe Fulɓe. Ena jeyaa e ɗeen « defte taro Sammba e Kummba », « celluka Pulaar » e « Ndikkiri joom moolo ». Yoga e deeɗoo golle, o gollodii ɗum en ko e worɓe ngenndiyankooɓe ɓe o wuurdunoo toon to Misra.
Yero arti e ngenndi mum Senegaal ko e hitaande 1981. E hitaande 1982, o tawtoraama sosngo Kawtal Bordoo. Yero udditii duɗe keewɗe sanne nde tawnoo, wonnoo e fayndaare makko ko mbele kala ɗo ɓiyi Pullo waawi wonde, ena seerta e humambinnaagu. Ɗo o ruttii e joomiiko ɗo, hooraagu fedde nde wonnoo ko e juuɗe makko. O waɗii heen warñeende makko e ƴiiƴam makko, haa ko weli e ko metti fof tawi mo heen. O jeyaa kadi ko e doosɗe yummaaje eɓɓoore wiyeteende ARED, nde Fajeerbeer Jallo Soñaa ardii. E nder ndeen eɓɓoore, ɓe cosii heen goomuuji ɗiɗi pattamlami : Goomu Fulo e Wallifo Ɗefte Diine e Goomu Winndiyankooɓe Demɗe Ngenndiije.
Banndiraaɓe, ɗumɗoo ko jubbannde tokosere e nguurndam ceemo men, jinnaaɗo men, mawɗo men, musiɗɗo men Yero Dooro Jallo. En mbaawaa haaldude ñaam-goolluuje Yero Dooro Jallo, hay so en ndokkaama yaajeende timmunde walla gollorɗe timmuɗe. Mbiyaten tan ko yo Geno yurmo mo, yaafoo mo, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe. Yo Geno waɗ toon fooftorde makko, waɗta barke makko e ɓesngu makko. Heddii ko waɗde eeraango feewde e leñol ngol. Haa hannde ko eeraango ngo mbaɗno-ɗen e maayde Tijjaani Aan, ko ngoon woni ngo ɓamtaten ɗo, sabu ko payɗi mettondirta; deftere janngirtee ko deftere banndum: « No Tijjaani Aan nii, maayde Yero Dooro Jallo ko baasal mawngal wonande leñol ngol. Nde tawnoo hono Yero en, hono Tijjaani en, mbeeɓanaani en, en ngoyii ɓe haa saɗti. Kono paamen noon, aduna o dartotaako e ɗeeɗoo maayɗeele, ko o jokkoowo. Nguurndam leñol ngol ne kay ne dartotaako, ko ko jokkata. Ɗum firti ko leñol ngol ena hatojini e sagataaɓe yarlitiiɓe. E ngol sokli ngenndiyankooɓe saasɓe, e kala sahaa, e kala nokku. Haade noon ngenndiyankaagal ko huunde tiiɗnde, nde weeɓaani, etee wonaa mo woni kala rokketee ɗum, so en ndañii ngenndiyanke, tiiɗno -ɗen e mum gila e nguurndam mum. Woto ɗalen haa maayde jola, heddoo eɗen ngoya mo, eɗen cunoo e maayde makko, eɗen kolla wonde eɗen njiɗnoo mo walla eɗen njotondirnoo e makko jotondiral tiiɗngal.
Enen hannde, foti wonde woondu men e Yero Dooro Jallo ko daranaade ko o daraninoo ko. Woondu men e makko, ko haɗde miijo makko maayde. Woondu men e makko ko salaade anniyaaji ɗi o joginoo ɗi mbaasa joofde. Wuurde e woodde ko geɗe ɗiɗi ceertuɗe. Neɗɗo ena wuura, tawa o woodaani. Neɗɗo ena wooda kadi tawa o wuuraani. Wuurde noon kadi wooda, weeɓaani.
So tawii goodal ko ñaam-golluuje tiiɗɗe ɗe leñol sokli ngam suɗirde Daartol mum, mbiyen golle Yero Dooro ɗe ko pattamlame, ko dowrowe e nder cuɗaaje ɗe leñol foti suɗirde Taariik mum. Yo Geno waɗ toon fooftorde makko, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe.
Njaay Saydu Aamadu e Ifraa Al Hajji Boli
